"Ja minä näin sinun joulusi rauhan, kaupunki, hauraan / kuin tinapaperi, kuin lasipallot kuustesi oksilla."
Nämä säkeet ovat Arvo Turtiaisen runosta Oli joulupäivä (nimi sisällysluettelosta), joka sisältyy kokoelmaan Minä, paljasjalkainen.
Etsimäsi kirja voisi olla Ivor Cutlerin kirjoittama ja Helen Oxenburyn kuvittama Herpertin aamuruoka (Meal one, suom. Jukka Kemppinen, 1973).
Kirjaa ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta voit tilata sen kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi.
Googlettamalla kirjan suomen- tai englanninkielisellä nimellä löydät kuvia kirjasta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Cutler: Herpertin aamuruoka Onnet-tietokannassa
Valssia, jonka nimi olisi "Sinikka", en löytänyt. Sellaista ei löydy esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla eikä sellaista mainita J. J. Marjasen kokoamassa "Suomalaisia naisennimilauluja" -luettelossa. Finna-hakupalvelusta löytämäni "Sinikka"-nimiset kappaleet eivät ole valsseja, esim. The Lato -yhtyeen "Sinikka". Taisto Saarinen on säveltänyt harmonikalle "Säde-Sinikan valssin", jossa ei ole sanoja.Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiFenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiSuomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:https://vahvike.fi/app/uploads/2022/12/Lauluja_naisen_nimista_2.pdf
Julkaisussa Lännen tie : Hämeenlinnan läntisten kaupunginosien kuvataide, historia, luonto on artikkeli Huvilaelämää Alajärven rannoilla.Siinä kerrotaan mm. miten Boijerin veljekset ostivat Luolajan tilallisilta itselleen suuret huvilatontit, ja Oskar Boijer rakensi mäen rinteelle (Tervaniemeen) huvilan. Lännen tie on lainattavissa Hämeenlinnan kirjastosta.
Aika vähän löytyy tietoa vanhemmista suklaa ja karamelli merkeistä. Leaf Oy:llä näyttäisi olleen Logo niminen suklaapatukka 1990-luvulla. Finna-haku löysi siitä arkistomaininnan. Linkki hakutulokseen.
Kyllä löytyy. Ainakin kirjastojen musiikkiosastoilla on tarjolla Thompsonin pianokoulu 1-3 ja
lisäksi alkeisvihko: Thompsonin pianokoulu : Pienet sormet soittamaan, alkeisvihko.
Elämäntarinasta tulee mieleen Minna Craucher. Olisiko kyse hänestä?
Craucherista on kirjoitettu elämäkerta:
Selén, Kari
Madame: Minna Craucherin levoton elämä (WSOY, 1991)
Kirja on lainattavista monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia. Valitettavasti vielä en osaa sanoa, milloin uuden Helmet-haun kautta voi varata aineistoa.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Vatevan messut kansainvälistyivät ja muuttuivat vuonna 1987 Pohjoismaisiksi muotimessuiksi. Niistä ensimmäiset avautuivat 27. tammikuuta 1987. Vuonna 1989 messuilla oli ensimmäistä kertaa mukana näytteilleasettajia myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Messupäivät vuosina 1987-89: 27.-29.1.1987, 24.-26.8.1987, 26.-28.1.1988, 22.-24.8.1988, 31.1.-2.2.1989, 22.-24.8.1989.
Lähde:
Helsingin Sanomat
Ainakin pohjalaismurteissa se voi tarkoittaa joko puhaltamista tai kovaa tuulta (ruotsiksi tuulla=blåsa).
Riikka Tervonen: Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin
Seuraavista runokokoelmista voisi löytyä jotakin sopivaa.Isoaro, Anna Elina: Rakkautta ja vasta-aineitaMarttinen, Tittamari: Äidin karkkipäiväSinulle, äiti (toim. Päivi Lipponen)Tervonen, Katariina: Navan seudulla tuntuva
Ainakin Vanhusten Turva Säätiön Laitelainaamo tarjoaa tablet-laitteita ikäihmisille: Laitelainaamo | Helsinki | Vanhusten Turva Säätiö järjestää ikäihmisille suunnatun tapahtuman Kampin palvelukeskuksessa 25.11.2025 klo 13-14.30. Lisätietoa tässä: Laitelainaamo Kampin palvelukeskuksessaHelmet-kirjastoissa on joitakin kotiin laittavia digilaitteita kuten skanneri ja DVD-asema, mutta suurin osa digilaitteista on kirjastossa käytettäviä, eikä niitä anneta kotilainaan.Laitteiden käytön neuvontaa ja erilaista digitukea on tarjolla kuitenkin runsaasti niin kirjastoissa kuin esimerkiksi asukastaloilla. Yleensä jos omaa laitetta ei ole, opastus tapahtuu neuvontapisteen laitteilla. Kirjastoissa käytössä on pöytätietokoneita, kannettavia...
Runon ja laulun nimi on "Mies jota rakastan", sen on espanjan kielestä (Lo que mas quiero) kääntänyt Pentti Saaritsa ja levyttänyt Arja Saijonmaa. Valitettavasti Parran tekstejä ei oikein tunnu löytyvän painettuna,levyltähän voi kyllä poimia tiedustelemasi laulun sanat.
Tällä sivustolla on Elämälle kiitos-laulun sanat ja hieman kerrottu Parran elämästä :http://runo.oskareita.googlepages.com/violetaparrael%C3%A4m%C3%A4llekii…
Kansalliskirjaston lukusaliin tilatusta aineistosta saa ottaa valokopioita tietyin rajoituksin. Kirjaston jäljennepalvelu valmistaa tilauksesta valokopioita ja tarjoaa mahdollisuuden itsepalvelukopiointiin silloin, kun kokoelmien käyttösäännöt ja aineiston kunto sen sallivat.
Omalla kameralla voi ottaa aineistosta valokuvia, jos se tapahtuu muita asiakkaita häiritsemättä ja aineistoa vahingoittamatta.
Teidän kannattaa tarkistaa vielä Kansalliskirjastosta, onko ko. teoksen suhteen joitain rajoituksia kopioinnille tai kuvaamiselle.
Kansalliskirjaston yleisneuvonta:
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Asiakaspalvelut: kk-palvelu(at)helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/valokuvaam…
http://www....
Kirjastoihin ei valitettavasti ole voitu hankkia kielten ylioppilaskokeita sitten vuoden 1993. Tämän estävät tekijänoikeudet. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on pitkän venäjän pakollisia ylioppilaskokeita seuraavasti: kevät 90, kevät 91, syksy 91, kevät 92, syksy 92 ja kevät 93.
Valmennusta ylioppilaskirjoituksiin saat myös Internetistä, ei kylläkään vanhoja kielten kokeita:
http://portaali.internetix.fi/fi/opinnot/oppimateriaali/01lukio/navi/01… - tänne on rekisteröidyttävä.
http://www.yle.fi/abitreenit/index.shtml - YLEn Abitreenit
Diana tulee latinasta ja tarkoittaa ’loistava kuin päivä’. Muinaisille roomalaisille Diana oli valon, kuun, luonnon, metsän ja metsästyksen jumalatar. Diana oli myös avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija.
Mariana taas on Marianuksen sisarnimi. Marianus tulee latinasta ja tarkoittaa merelle kuuluvaa, merellistä.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Helsingin kaupunginkirjastoon voi palauttaa kirjoja myös postitse. Vastuu postilähetyksen saapumisesta perille on silloin asiakkaalla. Aineisto kirjataan palautetuksi vasta, kun kirje tai paketti on avattu kirjastossa ja lainat ehditty palauttaa. Kirjastojen osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Suomen Heraldinen Seura ylläpitää vaakunarekisteriä. Jos kuoronne standaari on aikoinaan sinne rekisteröity, niin saatte ilmeisesti tarvittavat tiedot sieltä.
http://www.heraldica.fi/Toiminta/Rekisteri/rekisteri.htm
Suomen Heraldiseen Seuraan kannattaa ottaa yhteyttä standaariin liittyvissä kysymyksissä ja myös uuden suunnittelussa.
http://www.heraldica.fi/Etusivut/suomi.htm
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Jari P. Havia ja Pentti J. Mäntynen, Liputusopas - tietoa liputuksesta ja lipuista, 1998
Heraldiikan opas (toim. Kimmo Kara), 1998
Olof Eriksson, Heraldiikka ja symbolit. Opas heraldisten tunnusten muotoilun perusteisiin, 1982
Kimmo Kara, Vaakunaselitys. Opastusta vaakunaselityksen laadintaan, 2010
Sederholmin vuonna 1757 valmistunut talo on Helsingin varsinaisen kantakaupungin vanhin säilynyt kivitalo. Suomenlinnassa on useitakin vanhempia rakennuksia, koska sen linnoitustyöt aloitettiin jo v. 1748.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Helsingin_vanhimmista_rakennuksis…
Suomenlinnan ja myös koko Helsingin vanhin varsinaisista linnoitusrakennuksista erillään sijaitseva hyötyrakennus on ns. Paikallismajurin talo, joka rakennettiin v. 1753-1756.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paikallismajurin_talo
Ks. myös Suomenlinnan rakennusten historia / [toimituskunta: Pekka Kärki .. et al.] Helsinki : Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, 1997.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1100699__Ssuomenlinnan%20r…
