Eri kirjastoilla on käytössä erilaisia luokitusjärjestelmiä.
Helsingin kaupunginkirjastolla on aivan oma järjestelmänsä, HKLJ, jota ei käytä mikään muu kirjasto. Se löytyy täältä: http://finto.fi/hklj/fi/
Suomen muut yleiset kirjastot käyttävät pääsääntöisesti Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, YKL:ää: http://finto.fi/ykl/fi/
Tieteellisillä kirjastoilla taas on käytössä UDK-luokitus, johon voit tutustua täällä: https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-aineiston+UDK-luokituskaavio
Luokittelua ei enimmäkseen kuitenkaan tehdä villisti jokaisessa kirjastojen toimipisteessä erikseen, vaan yleensä luokittelu on sen kirjastoyksikön tehtävä, joka muutenkin hoitaa aineiston luettelointia. Esimerkiksi...
Lauluun "Där näckrosen blommar", jonka on säveltänyt Sven Du Rietz ja sanoittanut Sven-Olof Sandberg, on olemassa kaksi suomenkielistä sanoitusta.
Kerttu Mustonen on sanoittanut laulun nimellä "Kukkiva ulpukka" (joissakin julkaisuissa myös nimellä "Kun ulpukka kukkii"). Laulu alkaa: "Kaukana koivikko huojuu helmassa kuutamoyön". Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet Henry Theel ja Heikki Hovi.
Orvokki Itä, joka sanoittajana on Reino Helismaan salanimi, on sanoittanut laulun nimellä "Kun ulpukka kukkii". Laulu alkaa: "Kaukana metsässä siellä missä on hiljainen maa". Näillä sanoilla laulun on levyttänyt Erkki Junkkarinen.
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Runo on P. Mustapään Yxi walitettawa wirsi, koska ihminen Helena Erikin tytär Halikon pitäjästä ulwos käwi murhan tähden sinä 11 päiwänä marras kuusa wuonna 1778.
-- Ja se kuulutti kaduilla julki, / se kamala, kamala mies / minun pienistä synneistäni / kaiken minkä ties. // -- Ja muuta ei ole, Jeesus. / Minä tapoin hänet siis. / Oi auta, ota kaunis pääni / väkeviin kämmeniis.
Kokoelmasta: Laulu vaakalinnusta
Molemmat kielet kuuluvat mongolilaisiin kieliin. Suurin osa burjaatin puhujista asuu Venäjään kuuluvassa Burjatian tasavallassa. Lisäksi kieltä puhutaan joillakin Mongolian pohjoisilla raja-alueilla ja vähäisemmissä määrin myös Kiinassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolilaiset_kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Burjaatin_kieli
http://www.lausti.com/articles/languages/mongoli.html
Venäjän kielen ja kulttuurin vaikutukset näkyvät burjaatin kielessä, esimerkiksi sanastossa, ääntämisessä ja morfologiassa. https://www.britannica.com/topic/Mongolian-languages/The-Eastern-and-We…
Lisätietoa mongolin kielen ja burjaatin kielen eroavaisuuksista ja yhteneväisyyksistä voi löytää näistä lähdelinkeistä.
https://dergipark.org....
Suomen kansallibibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Walbeckin etunimet ovat Henricus Johannes. Joissakin lähteissä nimet ovat muodossa Henrik Johan, esim. http://www.astro.helsinki.fi/vaiheet/4.html
Laulu on nimeltään "Antero". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Siikavire. Lauluyhtye Sirut levytti sen vuonna 1969 Love Recordsille. Yhtyeessä lauloivat Jukka Siikavire, Aila Halminen ja Leo Airaksinen. Laulu sisältyy kuuden cd-levyn boksiin "Love Records : kaikki singlet. 1" (Universal Music, 2016). Kappaleesta ei ole julkaistu nuottia.Sirut-yhtyeen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/1325271-Sirut
Nykysuomen sanakirja (WSOY 1992) määrittelee avainsanan näin: sana, jonka avulla jk ongelma, salakirjoitus tms. on ratkaistavissa. Kuvainnollisessa merkityksessä esim. Työ on tämän hetken avainsana.
Suomen kielen perussanakirja (Valtion painatuskeskus 1990) lisää näihin vielä: erik.: sana, jonka avulla etsitään tietoa julkaisuista, tietopankeista tms.
Ehdotus eduskunnan vuosittaisiksi kuluiksi löytyy Valtion talousarvioesityksestä, pääluokasta 21. Vertailuja voi tehdä budjetista löytyviin esim. eri ministeriöiden hallinnonalaisiin laitoksiin. Valtion talousarvioesitys löytyy painettuna esim. Eduskunnan kirjastosta lukusalissa luettavaksi.
Sähköisen budjettiesityksen osoite:
http://193.208.71.163/indox/tae/header.html
Eduskunnan hyväksymät talousarviot löytyvät eduskunnan sivuilta
osoitteesta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/eduskuntatyo/talousarvio…
Mitkä sitten ovat demokratian kustannukset? Kannattaa ehkä lähestyä asiaa katsomalla, mitä asiasta on kirjoitettu.
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta:
https://finna.fi
Sieltä löytyi esim. viite:
Schaffer, Frederic Charles...
ISBN-tunnus annetaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ju...la/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Toivo Vuorelan teoksessa Suomalainen kansankulttuuri, ISBN 951-0-07191-9(WSOY,1975) kerrotaan potaskan, hartsin ja tärpätin teosta. Myös teos Suomen kansankulttuuri saattaisi olla tutustumisen arvoinen. Teoksen on tehnyt Ilmar Talve ja se on Suomen Kirjallisuuden Seuran julkaisu, josta on tullut uudistettu laitos vuonna 2012. ISBN 978-952-222-414-9. Kirja käsittelee suomalaisia elinkeinoja ja aineellista kulttuuria.
Harri Metsälän teos Pihka, ISBN 951-664-074-5 (Gummerus,2001)käsittelee pihkan keruuta ja käyttöä Suomessa sekä muualla maailmassa.
Sinkkukirjojen haun epämääräiset tulokset johtuvat asiasanoituksen kehittymisestä.
Tällä hetkellä oikea termi hakea näitä kirjoja on ”sinkut”. Aikaisemmin on käytetty termiä
”yksineläjät” ja ”naimattomuus”. Näitä käytetään osin myös sinkkukirjojen kuvailussa.
Taannehtivaa asiasanoitusta ei aina ole tehty. Eli näilläkin sanoilla kannattaa hakea, vanhemmat kirjat löytyvät siten.
Haku kannattaa Helmetissä tehdä Tarkennetun haun puolella. Ensimmäiselle riville hakusana, esim. sinkut
Ja valikoista voi valita Aineistoksi kirja ja Kokoelmaksi tietokirjat tai kaunokirjat.
Voit mielellään lähettää ehdotuksia kirjoista joista puuttuu asiasana Helmet palautteen kautta, joka löytyy sivuston alalaidasta.
Kustannusyhtiö Otavan sivuilta löytyy tietoa Bert-kirjojen kirjoittajasta Anders Jacobssonista ja lista suomennetuista Bert-kirjoista. osoite on http://www.otava.fi/
Muuten netistä löytyvä suomenkielinen aineisto Bert-kirjoista on lähinnä nuorten lukijoiden palautetta erilaisilla kirjallisuussivuilla. Tässä muutamia esimerkkejä:
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
http://www.edu.espoo.fi/~matilda/
http://www.ouka.fi/kirjasto/nuorkir.htm
http://hyvan-a5.pc.helsinki.fi/chilias/kirjoista.html
http://www2.hrsk.edu.fi/~kari/Ateljee/verkkolehti/ryhma1/bert.htm
Kirjastotietokantojen asiasanastot eivät tunne termiä toimitilapalvelut. Internetistä kuitenkin löytyy runsaasti sivuja sillä hakusanalla (Google, AltaVista). Ehkä niiden silmäily selkiyttää käsitettä. Monissa ammattikorkeakouluissa on toimialapalvelu yhtenä osana opintoja (esim. Turun amk:n verkkomateriaali http://amks0203.turkuamk.fi/webcourse/ToimitilapalvelutKK.pdf ).
Verkostoitumista käsitteleviä kirjoja pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.:
Seppo Niemelä: Menestyvä yritysverkosto : verkostonrakentajan ABC. 136 s. Edita 2002.
Jukka Vesalainen: Kaupankäynnistä kumppanuuteen : yritystenvälisten suhteiden elementit, analysointi ja kehittäminen. 220 s. Metalliteollisuuden kustannus, 2002.
Pirjo Ståhle & Kari Laento: Strateginen...
Kyseistä sarjaa löytyy kyllä pääkaupunkiseudun kirjastoista, mutta ainoastaan videokasettina eli VHS muodossa. Saatavuustietoja voi tarkistaa teoksen nimellä "Maailma sodassa" osoitteesta http://www.helmet.fi/.Sarja on melko vanha ja nauhat ovat kovasti olleet lainassa, joten niiden laatu ei välttämättä ole ihan priima enää. Dvd:nä kyseistä sarjaa ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Voit tehdä kaukolainatilauksen tällä lomakkeella:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Espoon kaukopalvelu on kuitenkin valitettavasti suljettuna 13.07.2009 - 31.07.2009. Voit silti lähettää tilauksen, mutta tilaukset käsitellään saapumisjärjestyksessä 3.8.2009 alkaen.
Jos asialla on kiire, tilauksen voi tehdä myös Helsingin kaukopalveluun, mutta silloin kirja on noudettava jostakin Helsingin kirjastosta, samoin palautettava se sinne. Helsingin kaukopalvelulomake on tässä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kaukolaina maksaa 4 e, ja se maksetaan kirjaa noudettaessa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto, joten kysyjän on otettava yhteyttä omaan kirjastoonsa ja pyydettävä kaukolainaa sen kautta. David A. Kolbin kirjaa Experiental learning (1984) ei ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy monena kappaleena Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto).
Heikki Poroila
Wikipediaan on listattu Pirjo Rissasen tuotanto siinä järjestyksessä, jossa se on julkaistu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pirjo_Rissanen
Lisäksi verkkokirjastossa voi muokata hakua niin, että se näyttää kirjailijan teokset vanhimmasta uusimpaan. Hakutulosten järjestyksen muuttaminen onnistuu, kun hakee ensin kirjailijan nimellä ja valitsee sitten tulosten yläpuolelta, kohdasta "järjestä", vaihtoehdoksi "vuosi (vanhin ensin)".
Sinun kannattaa olla suoraan yhteydessä Pekka Vepsäläiseen, joka on itse kustantanut kirjojaan.
Pentti Alajan matkassa / Vepsäläinen, Pekka ; Pekka Vepsäläinen [2019]
Repomäestä Rastulle, Kymöltä Istunmäelle / Vepsaläinen Pekka ; Pekka Vepsäläinen [2019]
https://vepsalainenkirjat.business.site/
