Näiden kappaleiden sanoituksia ei valitettavasti löytynyt. Voit ottaa yhteyttä artisteihin esimerkiksi Facebookin kautta ja kysyä sanoituksia tai yrittää kuuntelemalla saada sanoista selvää.
http://fi-fi.facebook.com/thecapitalbeatofficial
http://www.youtube.com/watch?v=mLF9TKRpDrE
Tässä muutamia ehdotuksia:
Mirja Mäkelä on julkaissut tänä vuonna Runoisa nimisen albumin. Mäkelän aiempi levy ilmestyi vuonna 2003. Runoisa levy on "luokiteltu" HelMet-verkkokirjastossa jazz-levyksi, mutta toisaalla sen mainitaan olevan genreltään Folk/World.
http://meteli.net/levy/13175
Tiina Kallionpään esikoislevy Lady Day.
http://www.tiinakallionpaa.com/page6.php
Molemmat levyt ovat lainattavissa HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xjazz+suomi&searchscope=3&m=&l=&b=&SOR…
Hei,
Varastokirjastossa näyttäisi olevan Anna-lehteä ja myös tuo kyseinen numero. Voit ottaa yhteyttä omaan kirjastoosi ja pyytää heitä kaukolainaamaan lehti.
Covid-19 -rokotusten seurantaa voi tutkia Johns Hopkins -yliopiston koronasivustosta, https://coronavirus.jhu.edu/vaccines/international. Myös Our World in Data antaa koronarokotustilastoja, https://ourworldindata.org/covid-vaccinations.
Näiden mukaan ainakin yhden rokotteen saaneet lasketaan biljoonissa.
Kyseisenä ajankohtana Suomessa tavallinen kansa opiskeli käsityöammatteja esimerkiksi sunnuntai- ja iltakouluissa, hieman myöhemmin perustettiin käsityöläiskouluja tai käsityökouluja (esim. Veistokoulu Helsingissä). Rakennusmestari-nimike ei välttämättä viitannut koulutustaustaan, vaan saattoi tarkoittaa sitä, että henkilö oli kokenut rakentamisen ammattilainen - toisaalta hän oli saattanut opiskella teknillisessä koulussa esimerkiksi Tampereella tai Helsingissä.
Oppilasluettelojen tms. säilyminen on varmaankin hyvin tapauskohtaista. Esimerkiksi Helsingin Polyteknillinen koulu on edelleen olemassa osana Aalto-yliopistoa, ja suurena toimijana on hyvinkin voinut säilyttää oppilasluetteloja arkistossaan. Myös Veistokoulu on päätynyt...
Olisiko kirja Jorma Varosen Kolmen päivän intiaanit (1979) Linkki antikvariaatin sivulletai Edward Ellisin Nopsajalka (1976) Linkki kaupan sivulleTein Finna-haun hakusanoilla Intiaanit ja nuortenkirjallisuus, sekä aikarajauksella 1975-1990. Hakuun osui 172 suomenkielistä kirjaa. Linkki hakutulokseen.
Ruotsissa on tosiaan uutisoitu Mari Jungstedtin kustantamovaihdoksesta. Uusi, syksyllä 2026 ilmestyvä teos När göken tystnar, joka aloittaa uuden dekkarisarjan, ilmestyy Norstedt-kustantamolta, kun Albert Bonniers Förlag -kustantamo on julkaissut hänen aiemmat teoksensa. Jungstedtin suomenkielisiä teoksia on julkaissut Otava. Lähteet: Mari Jungstedt byter till Norstedts – ny spänningsserie på gång - Boktugg.seMari Jungstedt | OtavaMari Jungstedt – WikipediaNär göken tystnar | Mari Jungstedt | Inbunden
Tässä uudehkoja suomenkielisiä kirjoja:
Hakkarainen, Outi: Jyrkänteen reunalla: matka meksikolaiseen arkeen, 1999
Repo, Inkeri: Olympian Etelä-Amerikka, 2000
Ja englanninkielisiä:
Central America 2000
Hutchinson, Peter: Mexico & Central America handbook 2001
The Statesman's yearbook 2000
Useita matkaoppaita on ilmestynyt v. 1999. Niitä voit hakea esim. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmaluettelosta hakusanalla Meksiko.
Uudehkoja aikakauslehtiartikkeleita löytyi ALEKSI- ja ARTO-tietokannoista:
Lanas Cavada, Silja:Talouselämän voitto. Institutionaalinen vallankumouspuolue on hävinnyt Meksikon presidentinvaalit ja presidentiksi nousee Kansallisen toimintapuolueen Vicente Fox.
Suomen kuvalehti 2000; 27; 8.
Helminen, Juha Pekka: PRI...
Tässä muutama kirja, jotka liittyvät uudisasukkaisiin Yhdysvalloissa.
Villin lännen Kati / Carol Ryrie Brink
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2061132?lang=fin
Never marry a cowboy / Lorraine Heath http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2039066?lang=fin
Willa Catherin tuotanto
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1190874__SCATHER%2C%20WILL…
Ero lienee melko vähäinen. "Vuosiin" antaa ymmärtää, että aika on kulunut vuosia, mutta ei sentään vuosikymmeniä. "Vuosikausiin" on epämääräisempi ilmaisu, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "pitkiin aikoihin", kuitenkin siten tarkentaen, ettei puhuta viikoista tai kuukausista vaan vuosista.
Heikki Poroila
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit TET-harjoittelijaksi. Kirjastonjohtajien yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjaston yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseisestä kirjasta näyttää olevan painokset vuosilta 1950, 1960, 1969, 1972 ja 1982. Ikävä kyllä uudempia painoksia ei löydy, joten kirjaa on tällä hetkellä saatavana vain antikvariaateista.
Tilastokirjastosta vastattiin näin:
Väestörakennetilaston 1-vuotisikäryhmittäisessä taulukossa on vuoden 2021 lopun tilanne (31.12.2021). Nämä vuonna 1929 syntyneet ovat siinä 92-vuotiaita miehiä ja naisia. Lukumäärä on 9 147.
Valmis poiminta tilastosta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/a7684b06-d91d-49ba-a886-4dcb9127e57f
Lähde:
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/
Tilastokeskuksen sivulta tilasto löytyy tätä polkua pitkin: tilastokeskus.fi > tilastotieto > väestö ja yhteiskunta > väestörakenne > tietokantataulukot > StatFin-tietokanta: selaa tietokantataulukoita >
5. 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021.
Vuonna 1929 puolestaan...
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön mukaan merkitys on seuraava:
63a. Pitkällinen keuhkoputkien katarri (Bronchitis chronica).
A II viittaa lievään tapaukseen.
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Matti Lackmanin teoksessa: Esko Riekki: (1891-1973) : jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja (2007) käsitellään myös Urho Kekkosta. Samoin teoksessa Minä vakooja : vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus (2007) on artikkeli Kekkosen ajasta Etsivä keskuspoliisissa.
Kyseessä on piparjuuri, joka tulee ruotsinkielen pepparot-nimestä (suom. piparuuti tai piparuutti). Luontoportti-sivusto tietää kertoa, että piparjuuri on kotoisin Etelä-Venäjältä ja sen maustekäyttö tunnetaan jo 1500-luvulta.
