En onnistunut löytämään nimeä kyseiselle tanssityylille. Babylon Berlin -sarjan omilla sivuilla tietoa ei ole eikä sellaisesta ole mainintaa edes Caitlin Shawn sinänsä perusteellisessa tutkielmassa To the Truth, to the Light: Genericity and Historicity in Babylon Berlin (2022). Shaw kyllä kiinnittää huomiota siihen, että sarja ei pyri historialliseen autenttisuuteen vaan heijastaa yleisluontoisen historian avulla nykypäivää ja jättää tilaa mielikuvitukselle. Kenties tanssikuvioissa ja koreografioissa on otettu taiteellinen vapaus eikä tanssityyli edusta puhtaasti mitään tiettyä tunnettua tyyliä.
Tai olisiko lukijoissamme tanssintuntijoita?
Lähteet:
Babylon Berlin. https://babylon-berlin.com/en/. (Katsottu 31.7....
Mainitsitte lisätiedoissa, että majuri Karl Heldt toimi Suomen jääkäripataljoonan kokoamisen yhteydessä. Hän ei ilmeisesti ollut kuitenkaan suomalainen jääkäri, koska hänen nimeään ei löydy kirjasta Suomen jääkäreiden elämänkerrasto. Kirjassa Suomen jääkärit - elämä ja toiminta sanoin ja kuvin, hänet kyllä mainitaan, muttei esittellä sen tarkemmin.
Tietoja ei siis meidän kauttamme löydy, mutta kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan. Yhteystietoja ja linkkejä löytyy osoitteesta http://www.genealogia.fi . Tietoja kannattaa etsiä myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (Maurink.1 00170 Helsinki, 09 - 18126351).
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Hakemasi teos on tanskalaisen Anne Holmin kirjoittama David, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1963. Kirja on saatavilla Vaski-kirjastojen alueella esimerkiksi Turun pääkirjastossa. Vaski-kirjastoista löytyy myös vuonna 2003 ilmestynyt elokuvasovitus kirjasta. Voit tarkistaa teosten saatavuuden verkkokirjastosta (http://www.vaskikirjastot.fi). Teoksen juonikuvauksen voit lukea halutessasi englanninkieliseltä Wikipedia-sivustolta (http://en.wikipedia.org/wiki/I_Am_David).
Hakuprofiilin tekeminen tarkoittaa haluamiesi hakuehtojen määrittelyä. Rajusti yleistäen: hakuprofiilin voit aloittaa miettimällä aihettasi: perustermejä, avainsanoja, fraaseja jne. Sen jälkeen mietit vastaavia rinnakkaistermejä tai synonyymejä sekä ylä- ja alatermejä eli laajempia ja suppeampia asiaa koskevia sanoja. Termejä yhdistelemällä tai poissulkemalla voit sitten muotoilla hakulauseketta.
Eri tietojärjestelmissä hakuehtoja ja termejä saatetaan käsitellä eri tavoin, eli kovin yksityiskohtaista vastausta en voi antaa tietämättä mistä järjestelmästä haluat hakea tietoa. Internetin hakuprofiilit rakentuvat aivan eri lailla, kuin vaikkapa oman kirjastoni asiakkaille tarkoitetut hakuprofiilit. Tule kirjastoon, niin mietimme asiaa lisää...
Melkein kaikilla on diplomaattitausta, mutta myös muutama poliitikko ilman diplomaattikokemusta on tehtävään valittu: Gladwyn Jebb (1), Trygve Lie (2) ja António Guterres (10).
Heikki Poroila
Kirja on ilmestynyt Suomessa vuonna 1919, mutta ruotsiksi. Tietoa suomenkielisestä julkaisemisesta en löydä.
Vuoden 1919 painoksen kustantaja on Söderström ja se löytyy mm. Tampereen kaupunginkirjaston ja Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Kansalliskirjastosta voi vielä kysyä olisiko heillä jotain lisätietoa mahdollisesta suomennoksesta, vaikkei sitä tietokannasta löydykään : kansalliskirjasto(at)helsinki.fi
Ainakin äänitteeltä Huumorimiehiä;Rotestilaulu löytyy
kappaleet Pornolaulu sekä alle lujaa. Olisikohan tuo
"muija-juttu" juuri tuo Rotestilaulu.Se löytyy ainakin samalta äänitteeltä.(sekä kasettina että cd-levynä, ainakin paikalla Paloheinän kirjastossa sekä Puistolassa.
WebFacta, verkossa toimiva tietosanakirja, joka on käytössä kirjastossa, määrittelee sadun seuraavasti: fantasiaan perustuva kertomus. Suullisena perinteenä säilyneet kansansadut ovat kansainvälistä perinnettä, vaikkakin kussakin maassa ne on mukautettu maan oloja vastaaviksi.
Dokumentti on WebFactan mukaan asiakirja, todistuskappale tai myös elokuvan, television ja radion lajityyppi, joka pyrkii välittämään kuvaamansa aiheen mahdollisimman todenmukaisesti.
Otavan kirjallisuustieto (1990) määrittelee sadun vapaan mielikuvituksen pohjalle rakentuvaksi yleensä huvittavaksi tai opettavaksi kertomukseksi. Dokumenttikirjallisuus on Otavan kirjallisuustiedon mukaan todellista elämää kuvaavaa ja todellisista tapahtumista kertovaa kirjallisuutta....
Avioliittolaki on vuodelta 1929 ja sen säädösnumero on 234/1929 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1929/234. Lakiin on tehty lukuisia muutoksia, muutoshistoria on valittavissa omana välilehtenään Finlexissä. Pelkästään 1940-luvulla lakiin on tehty viisi muutosta.Se, mikä lain sanamuoto on ollut vuosina 1946-1950 selviää tutkimalla sen aikaisia osia Suomen lakikirjasta. Käytännössä kannattaa katsoa Suomen laki -kirjoista vuosiväliltä 1946-1951 tuo laki.Kussakin lakikirjassa on huomioitu aina lakikirjan julkaisemiseen mennessä tulleet muutokset, laeista on siis lakikirjassa ajantasaiset versiot siihen asti tulleiden muutosten osalta. Lakikirjoja voi tiedustella esim. Tampereen pääkirjastosta...
Kotipalvelun yhteystiedot löytyvät internetistä HelMet-verkkokirjaston www.helmet.fi etusivulla olevan linkin kautta. Linkki on etusivun alaosassa keskellä, keltaisella pohjalla otsake HelMet-kirjastot, sen alla Helsinki. Tätä kohtaa klikkaamalla avautuu Helsingin kaupunginkirjaston varsinainen kotisivu. Sivun vasemmassa reunassa ylhäällä on otsake Aukioloajat ja yhteystiedot. Tästä klikkaamalla avautuu aakkosellinen luettelo kirjaston toimipisteistä, kotipalvelu on mukana listassa. Kunkin toimipisteen yhteystiedot on esitetty sivulla, joukossa myös kotipalvelun puhelinnumero sekä sähköpostiosoite, joka on kotipalvelu@hel.fi. Varsinaisella kotipalvelun sivulla kerrotaan, että kotipalveluun voi jättää tilauksia myös sähköpostitse. Se...
Ei ihme ettet ole montaa sopivaa kirjaa löytänyt. Noidista kyllä kirjoitetaan suomeksi, mutta usein ne ovat nuortenkirjoja tai noidat eivät ole pääosassa. Vielä harvempi on käännetty mainitsemillesi kielille.
Löysin kuitenkin yhden sopivan kandidaatin: Marko Hautalan Torajyvät vuodelta 2011. Se on käännetty saksaksi 2013.
Suomalaisen kirjallisuuden seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokantaa. Se on kaikille avoin ja avautuu tässä osoitteessa : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Tietokannasta on mahdollista hakea esimerkiksi kaikki ranskannokset ja katsoa sitten esimerkiksi googlen avulla kertooko mikään kirjoista noidista.
Myös Vaski-tietokantaa voi käyttää avuksi tekemällä tarkennetun haun, jolla etsii vaikkapa...
Kysyjän mainitsemaa Jaakko Virkkusen teosta Kasvatus- ja opetusajattelu aikuiskoulutuksessa ei löydy sen paremmin Fennica- (kirjat) kuin Arto-tietokannasta (artikkelit). Virkkusella on laaja tuotanto, mutta tämän nimistä julkaisua ei ole, ei myöskään sellaista, joka olisi melkein sama. Myöskään Google-haku kirjasen nimellä ei tuonut yhtään osumaa. Näyttää vahvasti siltä, että kysyjän antama julkaisun nimi ei ole oikeassa muodossa. Tätä oletusta tukee havainto, että kysyjän viite "Lääkintöhallituksen julkaisuja 46/1984" on Kari Pylkkäsen toimittama Mielenterveystyön koulutuksen ja työnohjauksen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Annetuilla tiedoilla ei valitettavasti pääse eteenpäin.
Heikki Poroila
Yksi kirja löytyi, tosin jo melko vanha: Ametikirjade koostamine ja vormistamine (Võlanõudja : Estada Kirjastusgrupp, 1998). Kirja on ainoastaan Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/paakirjasto-kaisa-talossa
Olisiko allaolevasta sivustosta apua? Se on Haapsalu Kultseharituskeskus -oppilaitoksen sivuilla, mutta vähäisillä vironkielen taidoillani en saa sen sisällöstä tarkemmin selkoa::
https://sites.google.com/hkhk.edu.ee/vikeettevtte-dokumendit/ametikiri-ja-selle-elemendid
Kyseessä on Aimo Mustosen säveltämä lastenlaulu Jokisen pojan nenänpää. Nuotit ja sanat lauluun löytyvät nuottikirjasta Mustonen, Aimo: Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1] .
Laulun voi kuunnella Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=byMqNaSNrss
Voit muuttaa noutokirjastoa Helmetin omissa tiedoissa ennen kuin varauksesi on matkalla tai odottaa noutoa -tilassa. Kirjaudu Helmetiin kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla, mene omiin tietoihin ja siellä kohtaan varaukset. Valitse pudotusvalikosta haluamasi noutokirjasto ja tallenna muutokset.
Ohje löytyy täältä https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#varaustenmuuttaminen
Rakennus on edelleen olemassa, ja siellä toimii ravintola.
Tietoa korttelissa tehdyistä muutostöistä täältä ja täältä.
Ravintolan verkkosivut: http://nordea.issextranet.fi/vallila/vallilan-ruokalista
Rakennus on suojeltu, tiedot näkee tästä piirroksesta.
Lisätietoa rakennuksen suunnitelleesta arkkitehti Väinö Vähäkalliosta Aino Niskasen teoksessa Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa.
Wordsworthin sonetteja ei ole suomennettu tällaisina kokoelmateoksina (Tynni on tosin suomentanut Shakespearen Sonetit). Tynnin käännöksenä on ilmestynyt teos nimeltä Runoja, jossa on kaksi sonettia Wordsworthin sonettikokoelmista, mutta kysyttyä sonettia ei tässä teoksessa valitettavasti ole. Vaikuttaa siltä, että kyseistä runoa ei ole suomennettu.Lahden runotietokannasta haettu lista Wordsworth-suomennoksista:https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_William_Wordsworthin_runojen_suo…
