Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei tuota elokuvaa suomenkieliseltä nimeltään ”Vapauden hinta” ole ainakaan toistaiseksi julkaistu lainkaan suomalaisena julkaisuna. Siksi Suomen kirjastoista sitä ei ole saatavilla. Sopii toivoa, että elokuva tulisi jossakin vaiheessa myös suomalaisena DVD-julkaisuna.
Jos haluat tilata ulkomailta englanninkielisen version, ostopaikkoja löytää esimerkiksi Googlella käyttämällä hakusanoja ”Wind That Shakes the Barley” ja ”DVD”. Suomenkielisiä tekstejä ei tosin silloin saa.
Hei, tervetuloa Kotkaan! Kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan käynti kirjastossa, henkilötodistus mukana. Kymenlaakson alueella riittää yksi, minkä tahansa Kymenlaakson kunnan kirjaston kortti. Jos siis sinulla jo on Kouvolan, Haminan, Pyhtään, Virolahden, Iitin tai Miehikkälän kortti, niin se toimii myös Kotkassa: yhdessä muodostamme Kyyti-kirjastokimpan ja yhteinen verkkokirjastomme löytyy osoittesta www.kyyti.fi.
Kirjastokortin ja tunnusluvun saa mistä tahansa Kyyti-kirjastosta tai kirjastoautosta.
Jos tahdot tiedustella tietokoneaikoja ennen kuin pääset käymään hankkimassa kortin ja tunnusluvun, voit ottaa yhteyttä Karhulan kirjastoon, puh. (05) 234 5455.
Verkkomaksamismahdollisuus on kyllä otettu käyttöön vuonna 2015, mutta juuri tällä hetkellä se ei ole käytettävissä. Helmet.fi-sivustolta löytyy seuraava asiaa koskeva ilmoitus:
"Hyvä asiakkaamme
Kirjastojärjestelmässä ilmenneen vian vuoksi kirjastomaksuja ei voi maksaa verkkomaksupalvelussa toistaiseksi.
Helmet-kirjastoissa maksuja sen sijaan vastaanotetaan jälleen normaalisti.
Verkkomaksupalvelu otetaan käyttöön, kun kirjastojärjestelmä toimii ongelmitta. Asiasta tiedotetaan Helmet.fi-sivulla.
Kirjastojärjestelmän vikaa selvitetään yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa. Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa haittaa.
Ystävällisin terveisin Helmet-kirjastot"
Sinun kannattaa siis seurata tilannetta helmet.fi-sivuston kautta. Toisaalta...
Viime kesäisessä (2017) Romanovs Newsin numerossa suvun nykyiset jäsenet leimaavat koko tarinan pelkäksi legendaksi ja ainakaan kesään 2017 mennessä ei dna-testejä oltu tehty. Jos osaatte englantia niin juttu on luettavissa verkossa osoittessa http://yourievsky.net/upload/Romanov_News_111_ENG.pdf
Artikkeli alkaa sivulta 49. Artikkelissa viitattu vuonna 2016 esitetty tv-dokumenttiin, joka on edelleen verkossa nähtävissä, mutta se vaatisi venäjän kielen taitoa. Se löytyy osoitteesta: https://russia.tv/brand/show/brand_id/61971
Ilmeisesti Seuran artikkeli perustuu tähän tv-dokumenttiin.
ETYK-kokousta on käytetty taustana Pirjo Hassisen kirjan lisäksi ainakin Martti Yrjänä Joensuun kirjassa "Harjunpää ja kiusantekijät", Harri Luukkasen kirjassa "Helsingin henki" ja Mauri Paasilinnan kirjassa "Ivan Petrov ja Helsingin henki".
Useiden lähteiden mukaan Trebia-joen taistelun tarkka tapahtumispaikka ei ole tiedossa, mutta tutkijat olettavat, että se on tapahtunut Rivergaro-nimisestä kaupungista pohjoiseen Trebia-joen varrella. Alue on hyvin laaja, joen vartta pitkin kulkien yli 20 kilometriä, joten valitettavasti täsmällisiä reittiohjeita on mahdoton antaa. Mahdollisesti samoista syistä taistelulle ei ole tehty muistomerkkejä tai museota.
Jotkin lähteet arvioivat tapahtumispaikaksi San Nicolon aluetta, mutta niiden luotettavuudesta ei ole takeita. Jos haluat mennä tutkimusretkelle San Nicoloon, sinne liikennöivät Google Maps -sivuston reittihaun mukaan ainakin suorat bussilinjat E11 ja E14. Matka-aika on reilut puoli tuntia.
Lisätietoa:
Trip Historic -...
Hei,
Hieman olet laittanut niukat tiedot, mutta olettaisin, että tarkoitat 2017 suomeksi ilmestynyttä kuvakirjaa, jonka Rachel Elliot on kertonut E. T. A. Hoffmannin tarinan pohjalta ja jonka on kuvittanut Valeria Docampo (suom. Sari Luhtanen).
Tätä ei näyttäisi enää olevan myynnissä. Kannattaa hakea, jos ilmestyy myyntiin käytettynä esim. antikvaari.fi, Antikvariaatti.net, Antikka.net, huuto.net.
Tietysti kirjan saa lainaan myös kirjastoista.Hoffmann, E.T.A..
Tieteen termipankin mukaan ymppääminen tarkoittaa toimenpidettä, "jossa verson osa liitetään toisen kasvin versoon".
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:ympp%C3%A4%C3%A4minen
Tarkoitatko kirjaston järjestämää opastusta vai ehkä jotain muuta? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämässä Verkkostartti-koulutuksessa on yksi ilta varattu tiedonhaulle internetistä ja verkkokirjastosta ja kirjaston muista digitaalisista aineistoista. 10.4. oleva oppitunti on kuitenkin jo täynnä. Suunnitelmissa on, että vastaava järjestettäisiin myös syksyllä, ehkä jopa loppukeväälläkin, koska kysyntä on ollut niin kovaa. Mutta se ei ole vielä varmaa. Kursseista tiedotetaan sekä lehdissä, kirjaston verkkosivuilla että kirjastossa.
Kuvaus tuo mieleeni Alex Marleen kirjan Hei sitten, ukki.
[Helsinki] : Kirjapaja, 1983
ISBN 951-621-346-4 sidottu
Sateenkaarikaloja en siitä muista, mutta kirja kertoo isoisän ja lapsenlapsen keskusteluista ja päätyy ukin kuolemaan.
Toinen samoihin aikoihin ilmestynyt kirja joka voisi olla etsimäsi on
Wolf, Winfriedin Jouluaatto isoisän luonaHelsinki:Lasten keskus, 1994
ISBN 951-627-622-9 sidottu
Helmet-haulla löytää uudempia kirjoja kuolemasta, jos kirjoittaa sen tarkennetussa haussa aiheeksi ja rajailee sitten aineistoa lasten kokoelmaan ja kuvakirjoihin.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1591208__Sd%3A%28kuolema%2…
Dekkareiden lukemistutkimuksia ei löytynyt. Sen sijaan yleisiä lukemistutkimuksia sekä dekkareita käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti.
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat lukemista ja dekkareita käsittelevät teokset:
Saarinen, Pirkko. 1998. Ihanaa vai pitkäveteistä - lukeminen nuorten harrastuksena. ISBN 951-692-420-4.
Niemi, Juhani. 1997. Suomalaisten suosikkikirjat. ISBN 951-23-3749-5.
Eskola, Katarina & Maaria Linko. 1986. Lukijan onni - poliitikkojen, kulttuurieliitin ja kirjastonkäyttäjien kirjallisista mieltymyksistä. ISBN 951-30-6413-1.
Eskola, Katarina. 1990. Lukijoiden kirjallisuus Sinuhesta Sonja O:hon. ISBN 951-30-9502-9.
Ekholm, Kai & Parkkinen, Jukka (toim.): 1985. Pidättekö dekkareista:...
Enya keksi albumin toistuvan kertosäeriffin ja tuottaja Nicky Ryanin ehdotuksesta soitti sen yhtä aikaa viidessä oktaavissa. Tästä tuli myöhemmin kappaleen keskeinen "sail away" -kuvio. Koko sävellys kehittyi sen ympärille. Sanoituspuolella Enya ja Ryan keksivät ainoastaan hokeman "sail away".
Sävellyksen introa on verrattu sävellykseen "Can't Get Used to Losing You". Ainakin intro inspiroi laulun sanoittajaa Roma Ryania. Hän kuunteli sitä studiossa ja näki lastensa hyppivän ulkona, ilmeisesti samankaltaiseen rytmiin kuin intron kuvio. Rytmi, purjehtimiseen liittyvä hokema ja se, että albumia äänitettiin Orinoco-nimisessä studiossa, innoittivat häntä kirjoittamaan kertomuksen matkasta pitkin Orinocojokea. Sanoituksessa...
César Franckin Grand choeur (uruille) löytyy pääkirjaston musiikki-
osaston käsikirjastokokoelmasta (LP 22734): Orgelmusik
i Nagu kyrka, Finland, esittäjänä Gotthard Arnér. Levyä voi
kuunnella kirjastossa.
Sama LP on myös lainattavaien levyjen kokoelmassa ja
ainakin tällä hetkellä paikalla.
Levy on varastossa, joten kannattaa etukäteen soittaa (puh. 624448),
jolloin käymme hakemassa sen valmiiksi.
CD:tä ja kasettia ei ole.
T. Merja Laine/Musiikkiosasto
Marjaana Aumaston teos Kuningatar ja muita naisia on oikeastaan novellikokoelma. Kirjassa on 18 lyhyttä tarinaa erilaisista naisista ja elämänkohtaloista. Tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kyllä kirja on tilattu Kouvolassa pääkirjaston ja Haanojan kirjastoon. Tällä hetkellä varauksia on yksi, joten varaamalla teoksen saat sen heti kun se tulee kirjastoihin ja saadaan lainauskuntoon. Varauksen voit tehdä
nettivarauksena itse tai käymällä tai soittamalla kirjastoon.
Iniöstä (ent. Wäster) on kahdenlaisia tietoja pituudesta ja leveydestä. Se rakennettiin 1908 ja vanhimman Turun kaupunginkirjastosta löytyneen "Suomen kauppalaivaston" (1922: 3) mukaan sen pituus oli 21.46 metriä ja leveys 4.65 metriä, kun taas "Suomen kauppalaivaston" (1928: 9) mukaan pituus oli 21.92 metriä ja leveys 4.65 metriä, myös paino vaihtelee näissä tiedoissa."Navis Fennica: Suomen merenkulun historia osa 2:ssa" (1994) on myös mainintoja Iniön vaiheista, tosin ei mittoja.
Näitä nimien kiinaksi kääntämiseen liittyviä kysymyksiä on tehty aikaisemminkin. Saat annetut vastaukset esille kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon hakusanoiksi "kiinan kieli" lainausmerkkeineen http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Oheisista linkeistä on sinulle apua:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
