Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy vastauksia näihin kysymymyksiin vain osittain. Käsikirjastossa on teos 59.57108 Lisääntyminen ja sen trendit : tilastoja raskauksista, syntymistä, steriloinneista ja epämuodostumista. Teoksesta löytyy tilasto lasten syntymäpainoista vuodelta 1994.
Lisää tilastotietoja voit hakea osoitteista http://webstat.stat.fi/ ja http://www.stakes.info/
Stakesin sivuilta selviää, että näitä tietoja syntyneistä on tilastoitu v. 1987 alkaen. Tilastokeskuksen mukaan tällöin perustettiin Stakesin syntymärekisteri ja sairaalat alkoivat lähettää syntymätodistuksien kopiot Stakesiin. Stakes julkaisee tilastotiedotteita siitä painettuna ja internetissä. Tilastokeskuksen väestötilastoihin/arkistoon ei ole missään...
Kirjailijasta löytyi tietoa SKS:n Kirjailijatietokannasta. Sieltä käy ilmi, että nimi Topo Taviomaa on salanimi, kirjailijan oikea nimi on Ilmari Ihalainen, ks. http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7803 . Hän on syntynyt Ruokolahdella vuonna 1946.
Hän on kirjoittanut myös näytelmän Pitsihovi vuonna 1978. Näytelmät.fi-sivulla on kuvakin: http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=1085
Lasse Eerolan Nuokkurusokista löytyy lainattavat säestysnuotit vain huilulle, klarinetille tai alttosaksofonille. Niitä voi kaukolainata Lahteen. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Walking in the air -kappaleen säestysnuotit B-klarinetille löytyvät Howard Blaken nuottikokoelmalta The snowman : suite for Bb clarinet/tenor saxophone and piano. Kyseistä nuottia löytyy vain pääkaupunkiseudulta. Sekin voidaan kaukolainata.
Suosittelen sinulle seuraavia kirjoja:
-Ahti, Risto : Runouden kuntokoulu (löytyy ainakin Helsingin seudun kirjastoista)
-Waltari, Mika : Aiotko kirjailijaksi? (löytyy useimmista Suomen kirjastoista)
Lisäksi kannattaa tutustua Nihil Interitin nettisivuihin osoitteessa:
http://www.kaapeli.fi/~nihil/ Heillä on esim. arvostelupalvelu ja he järjestävät kirjoittajakoulutustakin. Internetistä voi aiheesta etsiä tietoa esim osoitteesta: http://www.northernlight.com ja kirjoittaa hakukenttään "runot ja kirjoittaminen". Uskoisin näillä jo pääsevän alkuun.
Kirjailijaliitto kertoo, että tekstin käytöstä sovitaan etukäteen kirjallisesti kirjailijan kanssa. Lupaa voi pyytää myös kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön Sanaston kautta. Tässä tapauksessa, kun kirjailija on kuollut, tekijänoikeudet ovat mahdollisesti perikunnalla. Suosittelen kääntymään Sanaston puoleen. Kirjailijaliiton tietoa tekijänoikeudesta, https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/ . Sanastolla on palvelu, jossa voi hakea kirjallisuuden käyttölupaa täällä, https://www.sanasto.fi/luvat/
Helsingin Sanomien pakinoitsija Arijoutsi käytti sota-aikaisessa elintarvikkeiden luovutusvelvollisuudesta
kertovassa pakinassaan mm. seuraavia korvaavia sanoja :
hajuherne = jaska, jossa on painovirhe
hyasintti = se kuuma paikka miesten kielellä
Tästä pakinasta ja sen synnystä löytyy tietoa Aake Jermon kirjasta "Kun kansa eli kortilla" Otava 1974 sivuilta 45 -46.
Vuosikymmenen vaihtumisen vuodesta on keskusteltu pitkään, ja vastakkain ovat matemaattinen (nollaan loppuva vuosikymmen) ja yleiskielinen näkemys (yhdeksään loppuva vuosikymmen). Kotimaisten kielten keskus on ottanut asiaan kantaa ja päätynyt siihen, että kielenhuollossa noudatetaan yleiskielistä kantaa, eli elämme kaksikymmentälukua vuodet 2020-2029. Alla linkki artikkeliin:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kie…
Paavo Cajander:
Mua voi! – Sa ilvene! Sa kukkamato!
Sa lemmen varas! Yöllä tullen multa
Varastit armahani.
Yrjö Jylhä:
Voi mua! – Sa veijari, kukkamato!
Sa lemmenvaras! Yöllä tulit, ryöstit
sydämen armaaltani.
Lauri Sipari:
Mitä –
jo alkaa valjeta!
Siis sinä, senkin petturi ja varas,
rupinen kukka
hiivit tänne salaa yöllä
näpistämään hänen sydämensä!
Matti Rossi:
Voi minua! Oo, sinä viettelijä! Nakertava
mato!
Rakkauden varas! Rosvon lailla tulit yöllä,
ryöstit rakkaaltani hänen sydämensä!
Ystävän muuttamista kauas käsitellään ainakin Veera Salmen lastenkirjassa Mauri ja vähä-älypuhelin sekä Libby Gleesonin kuvakirjassa Anni ja Lasse. Myös Paula Norosen lastenkirjassa Supermarsu tekee maalin ystävä muuttaa muualle.
Muuttamista käsitellään myös Katri Tapolan lastenkirjassa Väinämö ja näkymätön naapuri, Tuula Korolaisen lastenkirjassa Kuono lumessa, Kairi Lookin lastenkirjassa Piia Pikkuleipä muuttaa sekä Sharon Jenningsin kuvakirjassa Franklin saa vieraan.
Pasi ja Mysiini -yhtye julkaisi v. 1983 singlen, jonka A-puolella on Pasi Raappanan säveltämä ja sanoittama Marokko. Kappaletta ei ole julkaistu nuottina. Sanat voi kirjoittaa ylös kuuntelemalla esim. Youtubesta.
Lähteet:
Haku Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta
Fenno - suomalaiset äänitteet https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Triumphin sävellyksestä "Little Boys Blues" ei ole julkaistu painettua nuottia. Verkosta löytyy harrastajan tekemä perinteinen tabulatuuri sekä Guitar Pro -versio.
Vuosina 2007-2008 vietettiin rytmimusiikin teemavuotta. Teemavuoden aikana laadittiin selvitys rytmimusiikin asemasta musiikkioppilaitoksissa. Kysely rytmimusiikista lähetettiin Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja Suomen konservatorioliiton taiteen
perusopetusta antaviin jäsenoppilaitoksiin. Rytmimusiikilla selvityksessä on tarkoitettu kaikkia jazz-, rock-, pop-, iskelmä-, tanssi- ja kansanmusiikeiksi miellettyjä musiikin tyylilajeja.
Selvityksen mukaan pop/jazzmusiikin opetuksen määrä ja
prosentuaalinen osuus kokonaisviikkotuntimäärästä oli 7,6 % ja kansanmusiikin osuus 1,0 %. Jäljelle jäävä "muu" 91,4 % on käytännössä klassista musiikkia.
Koko selvitys löytyy täältä:
http://www.musicedu.fi/easydata/customers/sml/files/Teemavuosi/...
Eräpäivä on kirjaston puolelta asetettu määräaika, jota lainaaja joko noudattaa tai sitten ei. Jos on tehty varaus, sen etenemistä voi normaalisti seurata verkkokirjaston kautta. Kun sen tilana on ODOTTAA NOUTOA tms., varauksen voi käydä hakemassa. Jos haluaa lainassa olevan saada käsiinsä ilman varausta, ei auta kuin istua koko aukioloaika silmä tarkkana palautuksen lähellä. Helpommalla varmaan pääsee, kun tekee varauksen.
Heikki Poroila
Kattavin suomenkielinen Kennedyn "klaania" käsittelevä kirja taitaa olla JFK:n äidin Rose Kennedyn On aika muistella (WSOY, 1974), joka kattaa suvun vaiheet 1800-luvun lopulta 1970-luvun alkuun.
Vuotuinen kalenteri -internetsivusto (Jahreskalender; https://calendar-yearly.com/fi/1946) kertoo, että syyskuun 3. vuonna 1946 oli tiistai.
Tämä kalenteriohjelma on alunperin Marcel Steingerin kehittämä vuonna 2004 julkaistu sovellus, jonka avulla voi luoda oman vuosikalenterin. Sivustolta voi tarkistaa myös viikonpäivät haluamanaan vuonna.
Kyllä on. Näet sijaintitiedot Helmet-verkkokirjastosta osoitteessa https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600417?sid=4715643132Hesaria voit käydä lukemassa kirjastossa, mutta sitä ei yleensä saa kotilainaan. Lisäksi Helsingin Sanomat kuuluu e-lehtenä Helmet-kirjaston ePress-palveluun: E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi)
