Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 15.3. Teosta on tilattu Helmet kirjastoihin yhteensä 39 kpl, joista 9 Espooseen.
Kunhan kirja on aikanaan saatu luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon, voi siihen tehdä varauksen.
Emagz on valitettavasti käytettävissä vain Kymenlaakson kirjastoissa, joissa se toimii sekä kirjastojen että omilla tietokoneilla sekä mobiililaitteilla.
Aallon kirjastossa (Koulukatu 21, Seinäjoki) on digitointia varten tila, johon voi varata aikoja. Laitteiden käyttöön on mahdollista saada myös opastusta tiettyinä aikoina. Ajan voi varata soittamalla p. 06 416 2638 tai pääkirjastossa käymällä.
Lisätietoja digitoinnista osoitteessa https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/
Jorma Keräsen kirja Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa (2007) kuuluu mm. Suomussalmen pääkirjaston, Humanistisen ammattikorkeakoulu Hurman ja joidenkin korkeakoulukirjastojen (Oulu, Turku, Åbo Akademi ja Jyväskylä) kokoelmiin, mutta joissakin teos on lainattavissa vain lukusaliin.
Voit tehdä Jorma Keräsen teoksesta Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Näyttää silti, ettei kappaleesta ole julkaistu lainkaan nuotinnosta. Verkosta löytyy sointukarttoja ja soitto-opastusvideoita ainakin haitarille, mutta ei nuottikuvaa.
Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilta löytyy tietoa virhelyönneistä https://tietopankki.snynumis.fi/yleista/virhelyonnit/
Heiltä voi tiedustella mahdollista arvoa https://snynumis.fi/huutokauppa/arviointipalvelu/ (maksullinen)
Runo on Aaro Hellaakosken Huojuva keula. Se alkaa: "Missä on kompassineula, joka ei värise?" Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat : runoja (1946). Teos on luettavissa kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitoiduissa kokoelmissa. Hellaakoski: Huojuvat keulat: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?page=1Suora linkki runoon (Huojuvat keulat, s. 114): https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?term=HUOJUVAT%20…
Olisiko kysymyksessä Goree, pieni kalliosaari Afrikan Dakarin edustalla.
WebFactan mukaan tämän saaren kautta kuljetettiin noin 20 miljoonaa orjaa Atlantin kautta Amerikkaan.
Saarella sijaitsevan Goréen kaupungin perustivat hollantilaiset 1577. Gorée oli 1400-luvulta orjakaupan päättymiseen 1800-luvun alkupuolella Afrikan rannikon orjakaupan suurin keskus Saari on tunnettu matkailukohde ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Linkit:
http://www.culturekiosque.com/nouveau/comment/rhegoree.html
http://webworld.unesco.org/goree/
Pukeutumisen historiasta on aikaisemminkin kysytty "Kysy kirjastonhoitaja" palvelussa. Voit etsiä vastauksia arkistosta asiasanoilla "pukeutuminen" tai "muoti" tai "1970-luku".
Lisäksi voit etsiä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi/ löydät tietoa 70-luvun muodista Sanahausta asiasanoilla: "muoti" "historia" tai "pukeutuminen" "historia". Rajaa kieleksi suomi.
Tässä muutama hakutuloksen kirja: Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Peacok, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990 Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia, 2001
1970-luvun muodista saa myös tietoa sen ajan naisten- ja muotilehdistä. Lisäksi voit käydä etsimässä tietoja muodista Internetistä...
Saamamme tiedon mukaan Inkeriläisten sivistyssäätiö on osa Suomen Inkeri-liitto ry:n toimintaa. Sen yhteystiedot löytyvät mm sivuilta http://www.inkeri.com/yhteystiedot.html
Sivuilta löytyy myös aika hyvä luettelo Inkeri-aiheisesta kirjallisuudesta, osassa on myös kustannus- ja julkaisutiedot.
Löytämämme termospullojen puhdistusohjeet koskevat vanhemman, jo kahvista pinttyneen termoksen pesemistä. Näissä ohjeissa termospullo neuvotaan tehostetun puhdistuksen jälkeen huuhtelemaan normaalisti. Kuivaamaan ei neuvottu. Mainintaa veteen upottamisen vahingollisuudesta ei löytynyt. Alla linkit Marttojen ja siivous.info-sivujen ohjeisiin:
Isoäidin siivousvinkit | Martat
Termospullo puhdistus | Miten termoskannun saa puhtaaksi (siivous.info)
Olisiko kyseessä jokin erityistermos?
Kaikkia 14 nidettä on lainattu useita kertoja. Lainaajat ovat usein myös uusineet lainansa.
Tässä ovat eri niteiden lainausluvut. Ensimmäinen luku kertoo, montako kertaa nidettä on lainattu. Suluissa oleva luku kertoo, montako kertaa lainaajat ovat uusineet lainansa.
7(3), 4(3), 5(5), 7, 6(1), 6(6), 13(16), 11(14), 8(10), 18(12), 9(3), 9(12), 8(10), 11(7)
Mainitsemasi teos on saatavilla esimerkiksi Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit lainata sen kaukopalvelun avulla itsellesi.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlib&previd=fullt&celi=10702&do…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Et kertonut kotikuntaasi, mutta Helka:n mainitsemisesta päättelen, että olet pääkaupunkiseudulta. Valitettavasti et voi ainakaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta tehdä kaukolainausta muiden paikkakuntien kirjastoista, sillä kaukopalvelun periaatteena on, että kaukolainaksi ei voi saada sellaista teosta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, vaikka kyseinen teos olisikin tällä hetkellä lainassa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Ja etsimääsi Goffmanin teosta kuitenkin löytyy Helmet-kirjastoista kaksi kappaletta ja Helka-kirjastoista niinkin hyvin kuin 41 kappaletta (joista lyhytlainoja tällä hetkellä vielä paikallakin).
Toimituksemme jäsenet muistavat itsekin opiskeluajoiltaan, että kurssikirjoja oli aina vaikea...
Ikävä kyllä pidennettyjä kesälaina-aikoja ei HelMet-kirjastoissa ole ollut käytössä enää vuosikausiin. Tiesithän kuitenkin, että voit uusia lainasi viisi kertaa peräjälkeen, ellei niistä ole varauksia, joten toivottavasti saat laina-ajan riittämään lomasi loppuun asti. Mukavaa lomaa!
Kirjoista tätä tietoa ei ole löytynyt.
Lahden kaupunginmuseolla on Askon kalusteisiin liittyvä tietopalvelusivu, josta kannattaa kysyä tätä asiaa:
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/historiallinen-museo/kokoelmat/kys…
Facebookissa olevan kyseistä kalustoa koskevan joulukalenterikilpailun https://www.facebook.com/askohuonekalut/photos/a.554678084543564.133727…
vastauksissa puhutaan varsin yksimielisesti 80-luvusta. Oikea vastaus julkistetaan lähipäivinä. Suunnittelijaa ei ole kukaan maininnut.
Turun pääkirjastossa viimeaikaisia Turun Sanomia pääsee lukemaan katutason Uutistorilla. Vanhemmat lehdet, alkaen vuodesta 2000, löytyvät mikrofilmattuina pääkirjaston tieto-osastolta, uudisrakennuksen toisesta kerroksesta. Tällä hetkellä viimeisin mikrofilmillä oleva Turun Sanomien numero on ilmestynyt 30.4.2017. Turun Sanomien viimeaikaisia numeroita pääsee lukemaan myös monissa lähikirjastoissa. Lehteä tilaavat kirjastot pääset tarkistamaan Vaskin verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3609562
Lisätietoa lehtikokoelmista ja niiden käytöstä Turun kaupunginkirjastossa löytyy kirjaston verkkosivuilta: http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/lue-lehtia-kirjast…
Etsimäsi runo on Anna-Mari Kaskisen runo Mikä mies!, jonka voit lukea Anna-Mari Kaskisen kootuista runoista Minä en sinua unohda (2001 ja 2007, Kirjapaja).
Runokokoelma löytyy oman verkkokirjastosi kokoelmista.
