Forssellin sodanjälkeisiä (1940-luvun lopulta) kirjoja olivat
Källorna. - 1945
Skriftskola - uppgift och gåva. - 1947
Solvisans skugga. - 1948
Näistä kenties kysytty olisi ensimmäiseen kirjaan sisältyvä 'Min invalid', joka on ajoitettu tammikuuhun 1942. Muistelmassa vaikeasti haavoittunut ja pysyvästi vammautunut reservin vänrikki (siviilissä kansakoulunopettaja) vierailee kertojan pappilassa ennen kuin lähtee häntä hakemaan tulleen vaimon kanssa käymään lomalle kotiseudulleen, jossa hän voi ensi kerran nähdä juuri syntyneen poikansa.
Kirjoittaja haluaa muistamallaan tapauksella korostaa kodin suurta merkitystä.
Nimikirjoissa ei ole tilastoja suosituimmista nimistä, mutta esim. Helsingin yliopiston julkaisemassa nimipäiväalmanakassa on tietoa suosituista etunimistä. Jos almanakasta ei löydy vastausta, voit kysyä asiaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta http://www.domlang.fi/arkisto/nimiarkisto.html#Henkilönnimet, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, puh.(09) 7315231,e-mail Nimiarkisto@domlang.fi
Michael Crichton on kirjoittanut paljon teknotrillereitä, niin kuin hänen tuotantoonsa paremmin perehtynyt kollegani minua valisti. Oikeastaan kirjailija on julistettu isähahmoksi koko tälle tyypillisesti vakoilua, sotaa ja tekniikkaa, tieteis- ja jännityskirjallisuutta yhdistävälle genrelle. Koska olen harrastanut enemmän vain vanhempaa scifiä, en uskalla suositella mitään yksittäisiä teoksia. Sen sijaan vinkkaan paikkoja, joista pääset etsimään tietoa kirjailijoista ja lajityyppiin luetuista kirjoista.
Englanninkielinen Wikipedia on varsin mainio lähtöpiste. Täällä http://en.wikipedia.org/wiki/Techno-thriller on listattu ns. merkittäviä kirjailijoita ja heidän teoksiaan, joista joitakin on lyhyesti kuvailtukin. Mahdollisten linkkien...
Sanomalehden ulkoasua ja rakennetta käsitellään esimerkiksi Hannu Pulkkisen tutkimuksessa Uutisten arkkitehtuuri: Sanomalehden ulkoasun rakenteiden järjestys ja jousto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18558
"Etusivu tarkoittaa lehden sivua yksi. Premiääri eli premi tarkoittaa etusivun tehtävää täyttävää sivua, mutta voi sijaita myös lehden sisäsivuilla. Etusivulla tai premiäärillä esitellään lehden pääuutisaiheet."
Myös Anne Kettusen opinnäytetyö Taiton anatomiasta käsittelee käsittelee sanomalehtiä, niiden sivuja ja aukeamia ja lehtien taittoa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74563/Opinnaytetyo_2014_A…
Pekka Mervolan väitöskirja Kirja, kirjavampi, sanomalehti : ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-...
Tähän kysymykseen voisi saada vastauksen aihepiirin erityisasiantuntijalta. Helsingin yliopiston eri laitosten henkilökunnan yhteystiedot löytyvät yliopiston internet-sivulta www.helsinki.fi. Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen henkilökunnan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/aakkl/henkilokunta/henkilokunta.htm (tai: www.helsinki.fi > Helsingin yliopisto > Tiedekunnat, laitokset, erilliset laitokset ja muut yksiköt > Humanistinen tiedekunta. Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos > Henkilökunta). Laitoksella on omana yksikkönä mm. Arabian kielen ja islamin tutkimus ja Keski-Aasian tutkimus. Alan varsinaiset erityisasiantuntijat vastaavat varmasti mielellään omaa alaansa...
Olisiko kyseessä Maija-Liisa Bäckströmin kirja Herskapia ja pieneläjiä? Siinä paperinuket ovat tärkeässä roolissa, se ilmestyi 1986, on isokokoinenkin. Kirjassa kuvataan elämää vanhassa Oulussa 1800-luvun lopulla. Kirjan saatavuustiedot http://www.helmet.fi .
Nykyisin proteiineiksi luokiteltuja aineita kuten albumiineja tutkittiin jo 1700-luvulla. Myös hiili luokiteltiin alkuaineeksi tuolloin. Ranskalainen kemisti Antoine François De Fourcroy esitti vuonna 1787 muun muassa, että eläinalbumiini ainesosina on hiiltä. Näihin kuuluivat myös kananmunien valkuaisen sisältämä albumiini.
Alankomaalainen kemisti Gerardus Johannes Mulder selvitti vuonna 1838 useiden yleisten proteiinien alkuainekoostumuksen. Hän totesi, että melkein kaikilla oli sama empiirinen kaava, C400H620N100O120P1S1. Tieteellinen käsite proteiini syntyi tämän tutkimuksen perusteella. Tällöin viimeistään oli selvää, että munanvalkuainen sisältää hiiltä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Heitä luetaan -kirjasta (Kustannus-Mäkelä, 1990). Hänen ensimmäinen kirjansa julkaistiin Kontakti-sarjassa (Kauppiaitten Kustannus, 1970), jolloin J-P Toivonen oli vasta 11-vuotias. Kontakti-sarjassa ilmestyi myöhemmin useita hänen kirjojaan. Ne herättivät silloin suurta huomiota. Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on siltä ajalta Pirkka-lehdestä ja Turkulaisesta koottuja lehtileikkeitä.
Oulun kaupungin historia -teoksissa (osat 2-5) on varsin seikkaperäisesti selostettu myös Oulun kaupungin huoltotoimen ja siis myös kunnalliskotien historiaa:
2. osa: vuodet 1721-1809, kirj. Aimo Halila, 1953
3. osa: vuodet 1809-1856, kirj. Kustaa Hautala, 1975
4. osa: vuodet 1856-1918, kirj. Kustaa Hautala, 1976
5. osa: vuodet 1918-1945, kirj. Kustaa Hautala, 1982
6. osa: vuodet 1945-1990, kirj. Turo Manninen, 1995
Teoksia kannattaa kysyä lähimmästä kaupungin- tai kunnankirjastosta!
Mistä tämä väite on peräisin? Luther meni luennoimaan Wittenbergin yliopistoon vuonna 1512. Sitä ennen hän oli opiskellut teologiaa ja valmistunut teologian tohtoriksi. Hän oli ryhtynyt munkiksi jo vuonna 1505. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1507. Näin ollen Lutherin on pikemminkin pitänyt lukea Uutta testamenttia ennen Wittenbergiin menemistä hyvinkin pontevasti.
Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi haluatko tietoa nimenomaan Suomen maatalouden historiasta, vastaukseni on tämän oletuksen pohjalta.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyi mm. seuraavat maatalouden historiaa käsittelevät teokset:
Simonen Seppo: Maatalouden historia
Vihola Teppo: Leipäviljasta lypsykarjaan
Peltonen Matti: Talolliset ja torpparit
Soininen Arvo M.: Vanha maataloutemme
Käy katsomassa myös Viikin tiedekirjaston sivuja http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi.
Viikin koetilalta löytyvä Helsingin yliopiston maatalousmuseo voisi olla myös tutustumisen arvoinen vierailukohde http://www.helsinki.fi/museo/maatmus.
Kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta on tullut monia ehdotuksia:
- Oscar Wilde, Dorian Grayn muotokuva
- Gunter Grasin Peltirumpu
- Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu
- Virginia Woolfin Orlando
- Sean Stewartin Cathyn kirja
- A. F. Th. van der Heijdenin Päivän mittainen elämä
- Jacques Brianin sarja Lentävä hollantilainen
- Stephenie Meyerin kirjat Houkutus, Epäilys ja Uusikuu
- J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogia (haltijat)
- Maarit Verrosen, Yksinäinen vuori
- Carlos Fuentesin Aura ja Inez
- Tess Gerritsenin Elämän lähde
- Wilbur Smithin Niilin valtias
Kypsymättömyyttä kuvataan mm. näissä kirjoissa
- Candace Bushnellin Sinkkuelämää
- Hallgrimur Helgasonin 101 Reykjavik
- John Irwinin Neljäs käsi
- Ari...
Tamara McKinleyn Oceana-trilogia (Merten taa, Pelottomien maa, Perintöosa) kertoo Australian uudisasukkaitten ja alkuperäisväestön elämästä kolmen sukupolven ajan. Colleen McCulloughin Morganin matkan päähenkilö joutuu puolestaan mukaan ensimmäiselle Englannista lähtevälle vankikuljetukselle 1700-luvun lopulla. Saman tekijän Kullan kosketus on kertomus nuoresta naisesta, joka lähetetään vaimoksi Australiassa menestyneelle miehelle 1860-luvulla. McCulloughin kuuluisin teos lienee Okalinnut, 1900-luvun alun Uudesta-Seelannista alkava sukutarina.
Australian uudisasukkaista kertoo myös 70-luvun suosittu tv-sarja Vastatuuleen, joka on julkaistu dvd-pakettina.
Intiaan sijouttuvia siirtoma-ajasta kertovia romaaneja ovat mm. M. M. Kayen...
Toinen asiakas oli äskettäin esittänyt saman kysymyksen. Tässä vastaus:
Minun pitäisi löytää tietoa presidentin armahdusoikeudesta ja sen historiasta, sekä siitä miten/kuinka paljon eri presidentit ovat tätä oikeutta käyttäneet… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Voisit verrata hyönteistäsi Luontoportin hyönteiskuviin. Muistuttaisiko joku niistä sinun toukkaasi?
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset&pg=14
Voit tehdä tunnistusta myös Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivuston avulla. Sivulla on myös ohjeet tuholaisten hävittämiseksi.
Voit lähettää kysymyksen myös Ylen luontoiltaan https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Helmet-kirjastoissa K. Osaran Vanerivenettä rakentamaan kirjaa ei ole. Kirja on kuitenkin Kansalliskirjaston kokoelmissa ja sitä voi lukea Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Kirjan voi myös tilata lainattavaksi Helmet-kirjaston kaukopalvelun kautta.Kaukopalvelu | helmet.fi
Varastokirjastossa näyttäisi olevan paikalla Pin Yathayn muistelmateos.
Tekijä(t): Pin Yathay.
Nimeke: Stay alive, my son / Pin Yathay with John Man.
Julkaistu: New York : Simon & Schuster, 1988.
Sisältötyyppi: Teksti
Kieli: eng
Se on mahdollista saada kaukolainaksi sinulle parhaiten sopivaan Kouvolan kirjastoon. Kaukolainamaksu on 2,50 €. Sinun tulee vain täyttää kaukolainapyyntö.
Punakhmerien ajasta on myös suomeksi käännettyä kirjallisuutta. Kouvolasta hyllystä löytyy mm. Affonco, Denise: Elossa kuoleman kentillä.
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on saatavilla Kurt Nuotion Liukastelijaa tällä hetkellä ainoastaan painettuna kirjana. Välitän eteenpäin hankintaehdotuksen e-kirjasta.
Turun kaupunginkirjaston ja lähikuntien yhteisen Vaski-verkkokirjaston kautta pääsee selaamaan kirjaston erikielisiä kokoelmia. Sieltä myös näkee kirjojen saatavuuden.
https://vaski.finna.fi/
Esim. arabiankieliset lasten- ja nuortenkirjat saa esiin tällä tavalla:
Hakulaatikon vierestä valitaan tarkennettu haku
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Rajaukset-kohdasta avataan Kielet-valikko ja sieltä valitaan arabia
https://vaski.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22ara%22&limit=20
Oikeasta reunasta valitaan Kohderyhmä: Lapset...
