Siivoussektori-lehden numerossa 6/1996 on artikkeli Oivanen, Elina: Huomenna mennään Korkeasaareen, jossa eläintarhaa esitellään mm. siivouksen näkökulmasta.
Teho-lehden numerossa 2/1998 on artikkeli Peltonen, Mika: Tutkimustoimintaa Korkeasaaren eläintarhassa. Siinä kerrotaan eläintenhoidon ja eläintenhoitajien työmenetelmien kehittämisestä Korkeasaaressa.
Työ, terveys, turvallisuus -lehdessä 7/2003 on artikkeli Mäkinen, Terhi: Kylmää ja kuumaa Korkeasaaressa, jossa kerrotaan eläintenhoitajien työstä Korkeasaaressa.
Joissakin Korkeasaari-lehden (ISSN 1238-4550) numeroissa käsitellään todennäköisesti myös siivousta.
Seuraavissa kirjoissa saattaa olla tietoa Korkeasaaren siivouksesta:
- Koivisto, Ilkka: Elämää Korkeasaaressa (ISBN 951-1-...
Suomenkielistä aineistoa voi etsiä Helmet -verkkokirjastossa siten, että valitset hakusanaksi ”kuvakirjat” sen jälkeen valitset sivuston vasemmasta reunasta aineisto kirjat → kokoelma kaunokirjat → kieli →julkaisuaika, josta voit valita aineiston julkaisuajan mukaan. Kysyjää suositellaan kuitenkin asioimaan kirjaston tietopalvelussa, jossa, aihetta voidaan tarkastella perusteellisimmin.
Lastenkirjallisuuden hankintaperiaatteita ohjaa asiakaslähtöisyys, yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa sekä monikulttuurisuus. Kirjastoon pyritään valitsemaan aineistoa, joka edistää luku-, kirjallisuus- ja musiikkiharrastusta. Lisäksi uuden aineiston valinnassa pyritään siihen, että kokoelmassa olisi näytteitä niin perinteisistä kuin uudemmistakin...
Tätä asiaa on syytä kysyä suoraan Kelasta. Kelan sivut löytyvät täältä,http://www.kela.fi/ ja erityisesti eläkeläisille on kerätty tietoa tänne, http://www.kela.fi/elakelaiset, sivun alalaidassa on Kysy kelasta -linkki. Ylipäätään kansalaisten virallisia neuvontapalveluita löytyy sivulta http://www.kansalaisneuvonta.fi/.
Videoelokuvien luetteloissa, jossa on myös hakemistot näytelijöiden mukaan, ei löydy kyseisten näyttelijöiden elokuvia videona ( esim. Leonard Maltin's movie and video guide 1999).
Jos haluat tietää elokuvien nimiä, joissa he ovat näytelleet, niin esim. kirjassa: Katz, Ephraim: The Macmillan international film encyclopedia. 3rd ed 1998, on manittu molemmmat näyttelijät ja elokuvat. Pola Negri löytyy useammastakin hakuteoksesta. Kirjastojen luetteloista ei näyttelijöiden mukaan löytynyt myöskään heidän elokuviaan videona.
Seitsemän kuolemansyntiä ovat katolisen kirkon pääsyntejä. Näistä synneistä on kirjoittanut Dante runoelmassaan Jumalainen näytelmä. Seitsemän kuolemansyntiä ovat pahimmassa laskevassa järjestyksessä ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo.
Pikaisella nettihaulla löytyivät seuraavat vinkkisivut:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_M%C3%A4ki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Vares
Vaski kirjastoista löytyy painavampaa aineistoa kirjoina.
Käytä silloin tarkennettua hakua, merkkaa Reijo Mäki aiheeksi ja rajaa kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Charlies-yhtyeen esittämä laulu Tumma tukka on Charles Plogmanin säveltämä ja Keijo Laitisen sanoittama. Näyttäisi siltä, että sitä ei ole käännetty ruotsin kielelle.
Suomessa julkaistua musiikkia voi etsiä Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta https://finna.fi .
Nämä automaattiset ei tarvita jälkeen -merkinnät saattavat tosiaan joskus aiheuttaa ongelmia, jos jonkin teoksen julkaisu viivästyy. Mikäli tällainen varausten vanhenemisongelma vain huomataan kirjastossa, varausten voimassaoloaikaa voidaan pidentää.
Olen muuttanut varaustasi nyt niin, että se on voimassa vuoteen 2021 asti.
Matarma nimisiä henkilöitä on digi-ja väestötietoviraston mukaan 7 ja Matarmaa nimisiä henkilöitä 22. Nimien alkuperästä en löytänyt tarkkaa tietoa, mutta sukunimi-info-sivustolla nimen Matarmaa arvellaan tulevan Venäjältä ja Latviasta.
Lisää voi lukea sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/matarmaa.html
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Verkkohauilla ei näyttäisi löytyvän tietoa Lapinlahden lähteen postikorteista. Jos sellaisia on, niitä voisi olla myynnissä Lähteen puodin valikoimissa. Puodin puhelinnumero löytyy verkkosivulta https://lapinlahdenlahde.fi/puoti-ja-patina/
https://www.facebook.com/lahteenpuoti/
Tässä joitakin saamelaisten naiskirjailijoiden romaaneja, joita on useampia saatavilla Helmet-kirjastojen kokoelmassa. Suuri osa saamelaiskirjailijoista kirjoittaa valtakielellä, joten osa teoksista on kirjoitettu alun alkaenkin suomeksi.
Axelsson, Linnea: Ædnan - Maa meissä
Harnesk, Tina: Lumeenkylväjät (ilmestyy 8.2.2024)
Laestadius, Ann-Helén: Soppero-nuortenromaanisarja
- Terkkuja Sopperosta
- Hei söpö
- Kukaan muu ei ole niin kuin sinä
- Mieli kotiin
Laestadius, Ann-Helén: Varkaus
Magga, Inga: Puolikas (ilmestyy 27.3.2024)
Magga, Inga: Varjonyrkkeilijä
Nutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana
Saamelaisista naiskirjailijoista suomeksi on käännetty myös mm. Kirsti Palton ja Kerttu Vuolabin teoksia. Jos kirjoja ei ole...
Lautasen signeerauksen ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvion. Heitä löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista. Taulun kuvan voi lähettää heille ja ensiarvioinnin saa usein ilmaiseksi. Esimerkkejä huutokaupoista:https://www.bukowskis.com/fi/valuationhttps://www.hagelstam.fi/https://helander.com/homeAntiikki & Design-lehdestä löytyy myös palsta, jonne voi lähettää tiedustelun:https://antiikkidesign.fi/kysy-esineistaMyös Koti ja keittiö-lehdessä on palsta:https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0Turun taidemuseo on myös välillä järjestänyt arviointitilaisuuksia, heiltä voi kysellä onko näitä vielä tulossa ja milloin:https://turuntaidemuseo.fi/
Kaukolainaus onnistuu mainiosti. Ennenkun tilaa ulkomailta on syytä tarkistaa onko teos saatavilla Suomesta. Kaukolaina Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa 4€. Kaukolainaajalla on oltava voimassaoleva kirjastokortti.
Voi joko tulla käymään kirjastoon jolloin kaukolainapyyntö tehdään.
On myös mahdollista tehdä se Internetissä täyttämällä lomake, joka löytyy kotisivuiltamme.
Katso
Kaukolainaus onnistuu mainiosti. Ennenkun tilaa ulkomailta on syytä tarkistaa onko teos saatavilla Suomesta. Kaukolaina Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa 4€. Kaukolainaajalla on oltava voimassaoleva kirjastokortti.
Voi joko tulla käymään kirjastoon jolloin kaukolainapyyntö tehdään.
On myös mahdollista tehdä se Internetissä täyttämällä lomake, joka...
Varsinaista tutkimusta ei valitettavasti löytynyt, mutta muutama tuon ajan postikortteja käsitteleva teos on tehty.
Ilkka Kantolan tekemässä Sortokauden postimerkkejä (Insinööritieto 1981)osassa 1 on sotilaspostikortteja Suomen sotaväestä 1700-1900-luvuilta sekä Suomen sotaan vuosina 1808-1809 osallistuneista sotapäälliköistä ym. henkilöistä. Sortokauden postikortteja osa 2 käsittelee lähinnä Suomen suuriruhtinaskunnassa käytettyjä Suomen suuriruhtinaskunnan virallisilla lipuilla varustettuja postikortteja. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Yliopiston yhteistietokannasta Linda löytyi tänä vuonna ilmestynyt Upeiden postikorttien Suomi :aikamatka, tekijänä Anders Saxon http://finna.fi
Joulukorteista...
Presidentti Martti Ahtisaari, jonka isä työskenteli sotilasteknikkona, asui 1950-luvulla kruununpolttimon päärakennuksessa Lasaretinsaaressa. Polttimorakennus purettiin pysäköintialueen tieltä vuonna 1968.
Lähde: Wikipedia: Lasaretinsaari
Kaukolainaa ei e-kirjoista samalla tavalla voida toimittaa kuin kirjoista. Pihtiputaan kirjasto kuuluu Keski-kirjastojen kimppaan ja voit siis lainata kortillasi koko alueen e-kirjoja, https://keski.finna.fi/Content/ekirjasto. Jos haluat käyttää jonkun muun alueen kirjaston e-kokoelmaa, sinun täytyisi käydä hankkimassa oma kirjastokortti sinne.
E-aineisto on Keski-kirjastojen yhteistä, joten Pihtiputaalle ei erikseen kannata lähettää hankintatoivomuksia e-aineistosta Pihtiputaan kirjastoon, mutta voit esittää toivomuksia koko alueen kokoelmaan, https://keski.finna.fi/Feedback/Form/AcquisitionRequest
Paljon onnea opiskelupaikan hakuun!
Tässä ehdotuksia:
Kaari Utrion kanssa kilpaili yhtaikaa painoskuningattaren tittelistä Ursula Pohjolan-Pirhonen, jolla on vain historiallisia romaaneja, usein Suomi-Ruotsin historiasta.
Eila Pennasen Pyhä Birgitta
Jyrki Heinon romaanit, Kellari, Kello ja Kelmit
R. M. Rosenbergin Hakoisten Anna
Mika Waltarin historialliset romaanit ovat tarkkoja, niistä tosin vain osa sijoittuu Suomeen.
Virolaisen Hargla Indrekin kirjoissa seikkailee Apteekkari Melchior keskiajan Virossa ja sen ympäristössä.
Kävisivätkö tietokirjat? Niissä on tietysti tarkkaa kuvausta. Mirka Lappalaisen teokset ovat varsin vetävää tekstiä.
Lisää vinkkejä voisi löytyä kokoelmasta kysymyksiä historiallisista romaaneista.
