Siirtokokoelma on tapa täydentää eri kirjastojen kokoelmaa. Usein sitä käytetään varsinkin vieraskielisten kirjojen kanssa. Jos nide lähtee omistajakirjastostaan toiseen kirjastoon siirtokokoelmassa, toimii se käytännössä kuin toisen kirjaston nide. Eli jos Pasila lähettää Kallion kirjastoon siirtokokoelman niteen, näkyy se esim. HelMetin teoshaulla Kallion kirjaston hyllyssä, jonne se päätyy vaikka se palautettaisiin Pasilaan.
Siirtokokoelmassa olevan teoksen voi lainata tai varata ihan normaalisti.
Helsingin kirjastoissa on tosiaan monenlaisia lainattavia laitteita, mutta valitettavasti mistään kirjastosta ei lainata skannereita kotiin asti. Osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1715034~S9*fin löytyvät järjestelmään viedyt lainattavat skannerit, mutta niitä saa lainaksi vain kirjastossa käytettäviksi.
Jonkin verran kirjastoista lainattavista laitteista tietoa löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet/. Valitettavasti täydellistä listausta ei ole tietääkseni olemassa. Kirjastojen lainaamat esineet saa kuitenkin HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi näkyviin näin:
1. Valitse hakutavaksi ”Hakusana(t)”.
2. Kirjoita hakukenttään ** (eli kaksi tähtimerkkiä).
3. Valitse kohdasta ”Aineisto” valinnaksi...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on taideaiheisia dia-sarjoja. Diakuvia pääsee tutkimaan Vaski-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat "heijastuskuva" ja "taide"
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lif…
Dia-kuvia voi etsiä myös Vaski-verkkokirjaston laajennetun haun kautta, jolloin aineistolajiksi valitaan "kuva" ja hakulaatikkoon kirjoitetaan sana "taide".
Kun hakutulos tulee esiin, nimekettä klikataan, jonka jälkeen tulee esiin kohta "Näytä sisältö". Sitä klikkaamalla saa tiedon, mitä yksittäisiä taidekuvia dia-sarja sisältää.
Diakuvia voi pyytää Yläneen kirjastoon kaukolainaksi (pyyntö jätetään Yläneen kirjastoon). Turun kirjastossa diasarjat on sijoitettu varastoon, josta...
Helppoa tapaa löytää vastaus kysymykseesi en keksinyt. Menemällä osoitteeseen http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ ja valitsemalla sivun oikeasta reunasta Kunnan- ja kaupunginkirjastot saa listan yleisistä kirjastoista ja listaan on merkitty, mihin kimppaan kirjasto kuuluu. Lista on kuitenkin puutteellinen eli ne kirjastot, jotka eivät listan mukaan kuulu kirjastoon, pitää vielä erikseen tarkistaa kirjasto kerrallaan. Esimerkiksi Anders-kirjastoja (ei ainakaan kaikkia) eikä Fredrika-kirjastoja ei ole merkitty kimppakirjastoiksi.
Siinä mielessä kalaliskot tuskin olivat suurpetoja. Arvellaan niiden syöneen pääasiassa kaloja ja mustekaloja.
https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/havinnyt-merihirvio-nayttaytyy-taas
https://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/vesi.htm
Mustekalot ovat tosin voineet olla hieman nykyistä suurempia. https://www.livescience.com/40856-kraken-rises-with-new-fossil-evidence.html
https://gsa.confex.com/gsa/2011AM/finalprogram/abstract_197227.htm
Vaarallista jätettä voi viedä vaarallisten jätteiden kontteihin (https://www.kierratys.info/, ruksi kohtaan "vaarallinen jäte") tai Sortti-asemille (https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx).
Kasviemäkset eli alkaloidit ovat kasveissa esiintyviä typpipitoisia, emäksisiä (usein kitkeränmakuisia), tavallisesti elimistön toimintoihin voimakkaasti vaikuttavia yhdisteitä ks. Lääketieteen sanasto, Terveyskirjasto Duodecim osoitteessa https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…
Kirjallisuutta tästä aihepiiristä voi hakea tietokannasta www.finna.fi hakusanalla alkaloidit
Kiitos kysymyksestä. Varsin yksityiskohtainen kuvaus päiväntasaajankasteesta löytyy internetistä
esim. hakupalvelusta www.google.com fraasihaulla "päiväntasaajan ylitys".
Rantasalmella ei toimi lukupiiriä, jossa voisi vaikkapa ääneenlukua kuunnellessaan tehdä käsitöitä. Järvi-Saimaan kansalaisopiston kirjallisuuspiiri kokoontuu kyllä kirjastossa, eikä mikään luonnollisestikaan estä kutomasta siellä tai kirjastossa muuten vain - itsekseen tai isommalla porukalla. Ehkäpä sinä haluaisit perustaa kirjastoon kutovan lukupiirin?
Juvalla on runopiiri ja lukupiiri jotka kokoontuvat kuukausittain. Toistaiseksi niissä ei ole neulottu, mutta mikään ei estä sitäkään. Juvan Lions Luonterin naiset kutovat kirjastossa noin kerran kuussa.
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa yhtään kappaletta, joten varata sitä ei voi. Sen sijaan voit halutessasi tehdä siitä hankintaehdotuksen tällä lomakkeella: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Toinen vaihtoehto on tehdä kirjasta kaukolainapyyntö. Ohjeet ja kaukopalvelulomake löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Ava Dellairan teoksia ei ole suomennettu, Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi ei löydy yhtään Dellairan teosta. Englanninkielisenä Love Letters löytyy useammastakin kirjastosta, niitä voi katsella monihaku Frankista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi, ja tilaamme sen sinulle muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa Lappeenrannan kaupunginkirjastossa 5 euroa.
Lähestyin Suomen Pankin rahamuseota ja intendentti Jaakko Koskentola vastaa seuraavaa:"Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tuona aikana Suomen Pankista lähetettiin setelit 100 kappaleen nipuissa. Tässä yhteydessä on hyvä myös ottaa huomioon, että mikäli teatteriesityksessä käytetään markkasetelien kopioita kuvaamaan aitoja seteleitä niin kopioiden on oltava 50 % suurempia tai pienempiä kuin alkuperäiset setelit ja niiden on oltava yksipuolisia. Kopioiden käyttöön on myös aina kysyttävä erikseen lupa Suomen Pankilta (info@bof.fi). Tämä siitä huolimatta, etteivät markat enää ole virallisia maksuvälineitä."Suomen pankin rahamuseon verkkosivut: https://www.rahamuseo.fi/
Kirjaa näyttäisi Helka-tietokannan mukaan olevan Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa paikalla. Voit katsoa saatavuustiedot osoitteesta http://finna.fi. Lainauskortin yliopiston kirjastoon saat, vaikka et opiskelisikaan yliopistossa.
Opiskelijakirjasto
PL 53 (Fabianinkatu 32)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 1912 3920 (ma-pe klo 10-18)
sähköposti kirjasto-keskusta [at] helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/opiskelijakirjasto.html
Hei!
Helsingin kaupunginkirjastossa on valokuvaskanneri JA polttava CD/DVD-asema ainoastaan Kaupunkiverstaalla. Voit varata ajan tietokoneelle kaupunginkirjaston ajanvarausohjelmalla osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi tai soittamalla Kaupunkiverstaalle puhelinnumeroon 09 3108 5900. Kaupunkiverstas on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-18.
Voit etsiä myös muita Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoja, joissa voit skannata kuviasi ajanvarausohjelmassa osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi. Valitse Tarkennettu haku ja rastita kohta skanneri. Näin saat luettelon kirjastoista, joissa voi skannata kuvia. Kun valitset haluamasi kirjaston, näet, millä koneilla kuvan skannaaminen on mahdollista. Näissä muissa kirjastoissa ei voi kuitenkaan...
Erillistä teosta Porvoon valtionpäivistä ei näytä löytyvän. Kuitenkin esimerkiksi Päiviö Tommilan teos Suomen autonomian synty 1808-1819 (Valtion painatuskeskus, 1984) käsittelee aihetta laajemminkin.
Porvoon valtiopäiviä käsitellään myös seuraavissa teoksissa:
Taistelu autonomiasta : perustuslait vai itsevaltius? (toim. Timo Soikkanen, Edita, 2009)
Jussila, Osmo: Suomen perustuslait : venäläisten ja suomalaisten tulkintojen mukaan 1808-1863 (Suomen historiallinen seura, 1969)
Suomen kansanedustuslaitoksen historia. 1, Suomen kansanedustuksen vaiheet 1850-luvun puoliväliin (toim. Eduskunnan historiakomitea: Olavi Salervo, puheenjohtaja, Valtion julkaisutoimisto, 1962)
Castrén, Robert: Porvoon valtiopäivät vuonna 1809 (Edlund, 1882)...
Runo sisältyy kokoelmaan Wordsworth: Runoja (1949, suom. Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen). Sitä on saatavilla useista kirjastoista.LinkkiFinna.fi: https://finna.fi/Record/helle.88325?sid=4880745021
Ainakin Kirsti Koivulan kirjassa "Hetki leikille : lasten ohjaajan virikekirja" (Programmes KK, 2002, s. 12-13) on ohje piirileikkiin "Marjametsässä". Leikin suunnittelijaksi on merkitty Henna Ijäs.Muita laululeikkejä marjanpoiminnasta:Marjalaulu nuotissa Ystäväni musiikki (WSOY, 1985; marjoista lauletaan ja keskustellaan)Marjamatka kotimetsään nuotissa Tuulenpojan tarinoita : laululeikkejä (Suomen pyhäkouluyhdistys, 1969)Marjassa kirjassa Lönnbohm, Olga: Laululeikkejä. 1. vihko (U. W. Telén, 1903; WSOY, 1934, 3. painos), sama leikki myös J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamassa Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjassa (Valistus, 1927)Poimi marjat punaiset nuotissa Othman-Sundell, Margareta: Aurinkoista aamua = Go' morron, sa...
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat teokset, joissa on tietoa Vexi Salmesta: Sanojen takana Vexi Salmi, 1997, Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997, Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Näiden teosten saatavuuden voit tarkastaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy sivulta http://www.kajaani.fi/kirjasto
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyvät mm. seuraavat artikkelit: Vexi Salmi : Rentun muusa (Anna 2001, nro 2, s. 20-23), Mies sanojen takana (Musa.fi 2000, nro 3, s. 44-45) sekä Vexi Salmen teksteissä virtaavat kyyneleet ja viina : surullisten tuntojen väsymätön tulkki (Rytmimusiikki 1994, nro 4, s. 14-15). Näitä lehtiä voit kysyä...
Tuollaista yksittäistä teosta ei näytä olevan. Mutta Turun maakuntamuseon teoksessa "Luostarinmäen käsityöläismuseo 50 vuotta", jossa on toisena nimekkeenä "Suutarista se kaikki alkoi" on 13-sivuinen Taina Palmrothin artikkeli "Luostarinmäki-aiheiset maalaukset Turun museoissa (1904-1942)". Teos on muutenkin runsaasti kuvitettu ja siinä on myös hyvä lähdeluettelo.
