Gluteeni on proteiini eli valkuaisaine, jota esiintyy venhä-, ohra- ja ruistuotteissa. Nämä viljat sisältävät gliadiini- ja gluteniini-nimisiä proteiineja, joista jauhoja yhdessä nesteen kanssa vaivattaessa muodostuu gluteenia. Leivonnassa sitä kutsutaan sitkoksi.Gluteeni valmistetaan tekemällä vehnäjauhoista taikina ja pesemällä siitä pois tärkkelys. Jäljelle jää gluteeni, joka kuivataan ja jauhetaan, jolloin lopputuloksena on noin 80% proteiinia sisältävä jauho. Gluteenijauhoa myydään elintarvikekaupoissa esim. seitanin valmistusta varten.Lähteet:Pitkälä, Eeva: "Gluteenilla on kahdet kasvot". Kemia-lehti 2/2017. Luettavissa verkossa: https://www.kemiamedia.fi/wp-content/uploads/2017/03/Gluteenilla_on_kahdet_kasvot_Kemia-lehti_15_2_2017....
Kyseinen nuotti on julkaistu vuonna 1914 eli nyt puhutaan sadan vuoden takaisista asioista. Sovituksen kohteena on ollut kansanlaulu "Oi sinä korkea kuningasten kuningas", jolle sovittaja tai kustantaja on antanut nuotissa nimen "Hyljätty". Se, että nuotin kustantaja Westerlund ei ole sovittajan nimeä ilmaissut tarkemmin, viittaa joko tietämättömyyteen tai ilmaisun "Niemen Hannu" takana olevan henkilön haluttomuuteen ilmaista selkeästi omaa nimeään.
Kansalliskirjastossakaan ei ole pystytty selvittämään, kenestä "Hannu Niemestä" tämän sovituksen kohdalla on kysymys. Ainoa Viola-tietokannan tuntema Hannu Niemi on nykypäivän ihmisiä, samoin kaikki kolme Fennica-tietokannan luetteloimaa Hannu Niemi -nimistä kirjoittajaa.
Ilmaisu "Niemen Hannu...
Pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä löytyy teokset:
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin kumouksellinen dieetti. 2001
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin uusin painonpudotusohjelma. 2000
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin uudet dieetit. 1980
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin dieettivallankumous. 1973
Tom Kuusela on vastannut kysymykseen Helsingin Sanomien artikkelissa 23.12.2016.
Besiini muuttuu jähmeäksi - 50 asteisena ja kiinteäksi, kun lämpö laskee alle -200 asteiseksi. HS
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tietoa Paavo Ellilä- nimisestä henkilöstä. Kannattaa varmaan kääntyä jonkun asiantuntijan puoleen. Kysy kirjastonhoitajalta- palveluun on tullut myös aiemmin kysymys Eetu Iston Hyökkäys- taulun muiden tekemistä versioista. Aiempaa vastausta voi tutkia menemällä palvelun vastausten arkistoon ja kirjoittamalla hakuruutuun Isto Eetu. Tietoa Iston taulusta löytyy teoksesta Rönkkö, Pekka, Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). [Oulu] : Pohjoinen, 1990. (Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Suomen yleisten kirjastojen verkkotietokannoista ei löydy nimenomaan Dodge Aspen -korjausoppaita, joitakin muita Dodge-kirjoja kylläkin. Jos haluat itse nähdä tilanteen, mene yleisten kirjastojen etusivulle osoitteessa http://www.kirjastot.fi/, ja valitse siitä joko MONIHAKU tai KIRJASTOT-MAINIO-TIETOKANTA. Näin pääset laajojen hakumahdollisuuksien äärelle. Internetistä voi sitten tietysti hakea Dodgen omia sivuja. Myös näille pääset Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite yllä) jossa valitset TIEDONHAKU, siitä PIKAHAKU ja kirjoitat hakukenttään Dodge Aspen ja painat enter. Vastaukseksi tulee monia Sinun kannaltasi mielenkiintoisilta vaikuttavia internet-osoitteita.
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta, mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Suomen almanakassa vuodesta 1950.
Sofia on kreikan viisaus, viisas, ymmärtävä. Tuttu nimi monissa maissa. Sohvi on nimen suomalainen muunnos. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705-1928 ja uudelleen vuodesta 1950.
Lähteet:
Lempiäinen:Suuri etunimikirja
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Etsitty novellikokoelma on Frederick Forsythin Tunnollinen tappaja (Otava, 1982). Palkkamurhaajatarina on kokoelman niminovelli, Mauritiukselle sijoittuvan kalastuskertomuksen nimi on Keisari.
Kappaleen nimi on "Balladi kullasta". Sen on säveltänyt Eino Virtanen ja sanoittanut Vexi Salmi. Sen on levyttänyt Kai Lind. Se on julkaistu vain singlenä, jonka toisella puolella on Kulkija-niminen kappale (Fazer, 1972, CBS 8429). Se on kuunneltavissa Spotifysta.Laulu kertoo Münchenin olympialaisista ja suomalaissankareista Lasse Virenistä ja Pekka Vasalasta. "Laulu" on pääasiassa puhetta, vain kertosäe lauletaan. Laulu alkaa: "Maailma on täynnä tarinoita, tarinoita rohkeista miehistä ja urotöistä, tämä on yksi niistä." Sen jälkeen kuoro laulaa: "Kultaa, kultaa." Tarina alkaa: "Lämmön aurinko Müncheniin hellästi loi, on miehet jo viivalla, pillikin soi." Kertosäe lauletaan: "Kultaa, me saatiin kultaa..."
Internetin vapaan tietosanakirjan Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Herriot) suomenkielisen version mukaan James Herriotin oikea nimi oli James Alfred Wight. Wikipedian englanninkielinen versio (http://en.wikipedia.org/wiki/James_Herriot) kertoo, että kirjailijanimeä James Herriot käyttää Alfred Wight , joka tunnetaan myös nimellä Alf Wight. Englanninkielinen versio kertoo myös, että Herriot antoi kollegalleen Donald Sinclairille ja tämän veljelle Brianille nimet Siegfried ja Tristan Farnon. Syytä tähän ei kerrota.
Teoksen Otavan kirjallisuustieto (Otava, 1990) mukaan James Herriotin oikea nimi on James Alfred Wight.
Tor Carpelanin Suomen ritarihuoneen suvuista kertova Ättartavlor vuodelta 1942 kertoo Einar Filip Palménin saaneen Anna Maria Beckerin kanssa toisena lapsenaan Aili Inkerin 18.10.1917. Sama tieto löytyy myös vuoden 1960 Kuka kukin on -teoksesta. Googlen löytämistä tiedoista Ailin nimi lienee vain jostakin syystä jäänyt puuttumaan, sillä myös Aili Palménin muistelmateos Ystäväni, miehet, naiset vahvistaa hänen olevan vuonna 1922 kuolleen Eeron pikkusisko.
Avioliitto Eino Suolahden kanssa päättyi Suomen kansallisbibliografian (ks. Suolahti, Eino Edvard) mukaan jo vuonna 1947.
Aili Palmén on yhä elossa.
Työväenmuseo Werstas on koonnut tietoa punaisten muistomerkeistä ja julkaisut Punaisten muistomerkit verkkopalvelun. Sivustolle on kerätty tietoja sisällissodan aikana kuolleiden punaisten teloitus- ja hautapaikoista sekä heidän muistokseen pystytetyistä muistomerkeistä.
http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/
Vanhankirkon hautausmaalle pystytetystä muistomerkistä löytyy tieto kyseisestä verkkopalvelusta. Kanta-Loimaan kirkon muistomerkistä ei ole tietoa Punaisten muistomerkit verkkopalvelussa. Molemmat muistomerkit ovat kuitenkin jäljellä. SDP:n Loimaan yhdistys ja Vasemmistoliiton Loimaan yhdistys käyvät yhdessä vappuna laskemassa kukkatervehdykset muistomerkeille.
Museoviraston vuonna 1979 julkaisemasta Suomen kirkot:...
Viola-tietokannasta, joka pitää sisällään mm. Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston äänitekokoelmatiedot, sekä tiedot vapaakappaleina saatavilla olleista kotimaisista äänitteistä vuodesta 1993 alkaen, löytyi 138 viitettä. Näistä suurin osa on äänitteille sisältyviä yksittäisiä teoksia. Seuraavia ääniteviitteitä en löytänyt sivuiltanne:
1) Joulun rauhaa [Helsinki] : Valitut Palat, p1993.(40'24). Valitut Palat V93021VV2 (C-kasetti). 2) YL-65, Helsinki : Veli Mieskylä, 1995. YL 65-Kolmannen amerikanmatkan 30-vuotiskonsertti 10.11.1995. Pohjola, Ensti (joht.) 3) Sibelius, Jean (säv.): Venematka, op18, nro 3. Hyökki, Matti (joht.), Kalevala (san.), Ylioppilaskunnan Laulajat (esitt.). JULKAISUSSA: Seppo Hovin seurassa. - Helsinki : MTV-...
Alkuperäinen Liisukka on Lotta ja sanat hieman pirteämmät kuin suomeksi:
Känner du Lotta min vän
som bor i Fiskaregränd
hon har en söt liten vän
kom ska vi dansa med den.
Suomenkielinen Liisukka on hieman enemmän elon murjoma:
tunnetko Liisukan, hei
hän rantaan pyykkiä vei
vaan pyykki kuivunut ei
kun tuuli kaiken sen vei
http://minnemonne.blogspot.com/2012/04/tunnetko-liisukan-hei.html
Liisukan sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista Helmet haulla.
Leikkilaulujen juhlakirja, Tule, tule leikkiin ja Lasten kultainen laulukirja 1
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stunnetko%20liisukan%20hei__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Myös You Tubesta löytyy...
Kokkolan kaupunginkirjastosta ei löydy äänikirjoja, cd-rom- tai dvd-levyjä, jotka käsittelisivät auto- ja kuljetusalaa tai autotekniikkaa.
Teidän tapauksessanne kannattaisi olla yhteydessä Celia-kirjastoon (http://www.celia.fi). Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa. He myös tekevät oppikirjoja tilauksesta niitä tarvitseville.
Pirjo Mikkosen kirjassa: Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan Talvitie-sukunimestä näin: Järven poikki tai metsän halki talvisaikaan kulkeneet, lumituiskujen takia tavallisesti viitoitetut oikotiet ovat kyläläisille olleet niin tärkeitä vakinaisia reittejä, että niiden likeisiä asumuksiakin on voitu kutsua Talviteiksi. Talvitie perustuukin asumuksen nimeen. Talvitie on sekä talon- että sukunimenä yleinen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Lapualla mainitaan Talvitien talo jo 1546, Kurikassa Sanna Talvitie 1680, Ilmajoella Jacob larss i Talvitie 1569, Ähtärissä Johan Talvitie 1795, Alastarossa Henrik Talvitie 1820 ja Huittisissa Gust. Talvitie 1853. Loimaalla, jossa myös tapaa sukunimeä, on Talvitie...
Kyseessä on alunperin ranskalainen laulu "Comme d’habitude", jonka oli säveltänyt Claude François ja Jacques Revaux. Alkuperäiset sanat olivat Gilles Thibautin ja Claude Françoisin käsialaa.
Englanninkielisen käännöksen on tehnyt Paul Anka. Laulun tunnetuin versio lienee Frank Sinatran tulkinta.
Kappaleen englannintamiseen liittyy kiinnostava anekdootti. Nimittäin uraansa aloitteleva David Bowie ehti tehdä laulusta jo oman käännöksen "Even a Fool Learns to Love", mutta kustannussopimuksiin liittyvien sotkujen kautta laulun oikeudet päätyivät Ankalle. Bowie otti vahingon takaisin levyttämällä "Life on Mars?" hitin, jonka rakenne oli varastettu suoraan "My Way":sta.
1. Omine nokkineen tai omin nokkineen
Kyseessä on puhekielinen sanonta, joka tarkoittaa suunnilleen sitä, että joku toimii yksinään tai ilman apua. Joskus sitä voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa joku on toiminut oma-aloitteisesti ilman lupaa. Esimerkiksi henkilö, jota pyydetään suorittamaan tehtävä, jota hän omasta mielestään ei ole kykenevä suorittamaan yksin, voi hän vastata, että "En kykene siihen omin nokkineni" tai henkilöstä, joka suoriutui jostakin työstä ilman apua voidaan sanoa, että "hän teki työn omin nokkineen".
Venäläinen vastine sanonnalle voisi olla: совать свой нос
2. Nahkoineen karvoineen
Puhekielinen sanonta, jota voidaan myös käyttää muodossa nahkoineen päivineen tai karvoineen päivineen. Kirjaimellisesti sanonta...
