Suuronnettomuusharjoitus, jossa olivat osallisina linja-auto ja juna, järjestettiin 11.10.1984 kello 18.30 Kolmihaarankadulla. Harjoitusta edeltäneessä paikallislehden sanomalehtikirjoituksessa Tampereen kaupungin palopäällikkö sijoittaa sen Tesomalle, mutta Kalkun puolellehan tuo menee.
"Harjoituspaikka on Tesomalla, Kolmihaarankadulla. Siellä linja-auto, jossa on 40 matkustajaa törmää säiliöjunaan tasoristeyksessä. Linja-auto kaatuu ja matkustajat loukkaantuvat. Juna jatkaa matkaansa, mutta sen kloorivaunu saa vuodon. Myrkkypilvi leviää itään Ikurin ja Tesoman asuntoalueille", selvitti harjoitusta palopäällikkö Sakari Lehtinen.
Harjoitus televisioitiin suorana lähetyksenä. Ennen sen alkua TV2 lähetti aiheesta lyhyen esittelyn (17.45–18...
1. Omine nokkineen tai omin nokkineen
Kyseessä on puhekielinen sanonta, joka tarkoittaa suunnilleen sitä, että joku toimii yksinään tai ilman apua. Joskus sitä voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa joku on toiminut oma-aloitteisesti ilman lupaa. Esimerkiksi henkilö, jota pyydetään suorittamaan tehtävä, jota hän omasta mielestään ei ole kykenevä suorittamaan yksin, voi hän vastata, että "En kykene siihen omin nokkineni" tai henkilöstä, joka suoriutui jostakin työstä ilman apua voidaan sanoa, että "hän teki työn omin nokkineen".
Venäläinen vastine sanonnalle voisi olla: совать свой нос
2. Nahkoineen karvoineen
Puhekielinen sanonta, jota voidaan myös käyttää muodossa nahkoineen päivineen tai karvoineen päivineen. Kirjaimellisesti sanonta...
Feministisiä satuja ja kuvakirjoja
Pienille
Babette Cole: Prinsessa hoksnokka
Roald Dahl & Quentin Blake: Tautisia tarinoita
Kristiina Louhi: Aino pikkuinen tyttö
Mikko Perkoila & Leena Lumme: Lohikäärme ja seitsemän prinsessaa
Tony Ross: Tahdon olla...
Martin Waddell & Patrick Benson: Hurjapäinen prinsessa
Vähän vanhemmille
Raija Oranen: Isokiero ja Tummanruskea
Hannu Mäkelä ja Kristiina Louhi: Pikku pikku noita
Tove Jansson: Vaarallinen matka
Lena Karlin & Inger Edelfeldt: Häät Marsipaanimaassa
Maikki Harjanne: Alma ja yllätysjuhlat
Tuula Korolainen & Jukka Lemmetty: Kuningatar Iida
Rauni Mali & Martti Ruokonen: Noitalikka
Kaarina Helakisa: Kuninkaantyttären siivet
Roald Dahl: Matilda
Alkuperäinen Liisukka on Lotta ja sanat hieman pirteämmät kuin suomeksi:
Känner du Lotta min vän
som bor i Fiskaregränd
hon har en söt liten vän
kom ska vi dansa med den.
Suomenkielinen Liisukka on hieman enemmän elon murjoma:
tunnetko Liisukan, hei
hän rantaan pyykkiä vei
vaan pyykki kuivunut ei
kun tuuli kaiken sen vei
http://minnemonne.blogspot.com/2012/04/tunnetko-liisukan-hei.html
Liisukan sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista Helmet haulla.
Leikkilaulujen juhlakirja, Tule, tule leikkiin ja Lasten kultainen laulukirja 1
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stunnetko%20liisukan%20hei__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Myös You Tubesta löytyy...
Sitaatti on peräisin André Giden kirjasta Les nouvelles nourritures (Gallimard, 1935): "Avenir, que je t’aimerais, infidèle!" Kokonaisuudessaan kirjaa ei ole suomennettu, mutta kyseinen lausahdus on sentään päätynyt pariin sitaattisanakirjaan. Kysymyksessä esitetyin sanoin käännettynä ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä petturi.") se löytyy esimerkiksi kokoelmasta Sitaatit ja lentävät lauseet (Otava, 1992) ja alkuperäiselle lainaukselle ehkä hieman uskollisemmassa muodossa ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä uskoton.") valikoimasta Lentäviä lauseita (Otava, 1976).
Kirjaston näkökulmasta suosituimmat romaanit tällä hetkellä ovat Finladiapalkinnon voittanut Kjell Westön "Missä kuljimme kerran (Otava, 2006), Laila Hirvisaaren Imatrankoski -sarjan toinen osa "Myrskyn edellä" (Otava, 2006) ja Reko ja Tina Lundanin "Viikkoja, kuukausia" (WSOY, 2006). Tietokirjoista puolestaan Erkki Tuomiojan "Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palvelussa" (Tammi, 2006) on suosituin.
Nuorten kirjosta Ilkka Remeksen "Kidottu koodi" (WSOY, 2006)
ja Louis Sacharin "Riskitekijä" (Otava, 2006) ovat suosittuja. Erittäin paljon luettuja ovat myös erilaiset sarjat. Yksittäisistä kirjoista mainittakoon esim. R.L.Stinen Nightmare room -trilogian kolmas osa "Ei eloonjääneitä" (WSOY,...
Internetissä on aiheeseen liittyvää tietoa. Voit aloittaa haun Google-hakuohjelmalla http://www.google.com. Kun kirjoitat hakuun "seitsemän ihmettä", saat vastauksena suomenkielisiä linkkejä.
Helsingin Sanomien arkistosta http://www.helsinginsanomat.fi löydät myös tietoa aiheesta. Kirjoita arkistohakuun "seitsemän ihmettä". Kun hieman selaat löytyneitä dokumentteja, löydät artikkelin "Vain pyramidit pystyssä vanhan ajan ihmeistä".
Englanniksi tietoa löytyy muun muassa Encyclopedia Britannicasta, http://www.britannica.com . Kirjoita hakuun "seven wonders".
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat muun muassa:
Green J. R.: Antiikin seitsemän ihmettä
Clayton Peter: The seven wonders of the ancient world
Tarkista kirjojen saatavuus kirjastosi...
Oxford English Dictionary mukaan "whisky" on lyhenne gaelin kielen sanasta "uisgebeatha", joka tarkoittaa elämän vettä. Viskillä on kaksi englanninkielistä kirjoitusasua, nimittäin whisky ja whiskey. "Whisky" viittaa skotlantilaisiin, kanadalaisiin ja esimerkiksi japanilaisiin viskeihin, kun taas "whiskey" viittaa yhdysvaltalaisiin ja irlantilaisiin viskeihin. Nimityksissä on tietysti myös poikkeuksia.
Yleisradion äänitetietokannasta Fono.fistä selviää, että Liisa Linko-Malmio on tehnyt useita kymmeniä esiintymisiä eri äänitteillä. Äänitykset ovat kuitenkin Yleisradion äänitteitä ja ääninauhoja, jotka eivät ole julkisessä käytössä.
Näistä äänitteistä ei ilmeisesti ole tehty kokoelmia kaupalliseen käyttöön, sillä muutamien suurimpien sekä klassiseen musiikkiin erikoistuneiden verkkokauppojen sivuilta ei löytynyt hakutuloksia hänen nimellään.
Tarkoitatko tätä kirjaa: Ranskalaisen keittiön salaisuudet: alkuperäisiä ranskalaisia ruuanvalmistusohjeita / [alkuteoksen toim. Julia Child, Louisette Bertholle & Simone Beck]. Suomennoksesta otettiin vuonna 2009 11. painos, ensimmäinen suomennos on vuodelta 1968. Muita suomennettuja kirjoja Julia Childilta ei ole.
Tämä kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
www.helmet.fi
Taitepavulla tarkoitetaan tavallista vihreää papua.
Yksi vanhimmista viljelykasveistamme on tarhapapu (Phaseolus vulgaris). Siitä on olemassa useita muunnoksia, kuten matala, haaroittuva, ilman tukea kasvava pensaspapu (var. nanus) ja pitkä, rentovartinen, tuettava salkopapu (var. vulgaris). Pyöreäpalkoinen ja säikeetön vihreä taitepapu on yksi viljellyimmistä pensaspaputyypeistä. Muita ovat litteä- ja leveäpalkoinen vihreä leikkopapu ja keltainen, pyöreä- tai litteäpalkoinen vahapapu.
Tarhapapujen suomenkieliset nimet lienevät käännöslainoja ruotsista: trädgårdsböna (tarhapapu), buskböna (pensaspapu), brytböna (taitepapu), skärböna (leikkopapu), vaxböna (vahapapu), stångböna (salkopapu).
Lähteet:
Iiris Kalliola, Ruokakasvit...
Pepsi Max 0.3 litran pullossa on kruunukorkki. Tiimimme päätyi sellaiseen oletukseen että jos testaa pullon avaamista sata kertaa ja ottaa huomioon avaamiseeen käytettävän ajan (ranneliikkeen nopeus) ja juoman lämpötilan, voidaan havaita tilastollisesti merkittävästi, että kylmän juoman avaaminen nopeasti tuottaa useammin poksahdusäänen kuin lämpimän juoman avaaminen hitaasti. Voisiko juoman lämpötila ja avaamisliikkeen nopeus olla vaikuttanut poksahdusääneen? Onko vertailussa käytetyt toiset limonadit olleet saman lämpöisiä kuin Pepsi Maxit ja onko avaamisliike ollut täysin samanlainen?
Juoman valmistajalla voi olla kysytystä asiasta lisää tietoa, kannattaakin ottaa yhteys Hartwallin maksuttomaan kuluttajapalveluun...
Leminen-sukunimi on peräisin nimistä, jotka olivat Länsi-Suomessa muotoa Klemens, Klemetti, Klemi ja Klemola, ja vastaavat itäsuomalalaisia Lemetti, Lemmetti ja Lemola.
Mm. Lemin pitäjän nimi juontuu Klemi-muodosta, esim. Lappeella 1645 Clemett clemi.
Lemisen karjalaisia esi-isiä: Jääskessä 1554 Kaupi leminen, 1560 A lemmine, Vl. Uudellakirkolla 1551 per lemine[n], Uukuniemellä 1647 Peer Leminen, Liperissä 1640 Pawo Lemminen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. 2000.
Kyse on suomen kielen astevaihtelusta, jolla tarkoitetaan sanansisäisten konsonanttien vaihtelua. Ilmiö liittyy tietyin edellytyksin kirjaimiin p, t ja k, ja joskus myös kirjaimiin b ja g. Astevaihelun takia sanan vartalo voi muuttua, kun siihen lisätään pääte, esim. kuppi > kupissa, pöytä > pöydällä.
Astevaihtelun ulkopuolelle jää monia sanoja. Tällaiset sanat ovat usein uusia tai uudehkoja: lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä, esim. muki > mukin, pupu > pupun.
Lisää tietoa Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=41
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44
Teoksesta
Suomen kirjailijat 1945-1989. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985.
löytyvät seuraavat tiedot:
Salomies, Helfrid Kirsti Elisabet (os. Hildén)
Syntynyt 8.11.1894 Helsinki, kuollut 13.1.1965.
Isä lääninrovasti, ylioppilas Helsingin suomalainen yhteiskoulu 1912, kansakoulun opettaja Heinolan seminaari 1913, opintoja Helsingin yliopistossa, opettajana eri Helsingin kouluissa, Lasten Lähetyslehden toimittaja. Aviopuoliso vuodesta 1920 Ilmari Salosen (vuodesta 1935 Salomies, eli 1893-1973) kanssa. Lapsia kolme: poika 1921 (joka kaatui sodassa 1942), poika 1923 ja tyttö 1932.
Teokset:
Tohtorilan lapset. - Helsinki, 1945.
Seitsemän vuotta myöhemmin. - Helsinki, 1947.
Olli sai kauniit silmät. - Lahti,1956.
Ilona. - Helsinki, 1956....
Esimerkiksi Nokian kauppalan kustantamassa kuvateoksessa Nokia sanoin ja kuvin (1956) on kaksi kuvaa Melon kapeikosta, toinen kesällä (s. 12), toinen talviasussa (s. 13).
"-- vuonna 1955 saatiin rakennuslupa voimalan rakentamiseen. Melon kytkinkenttä rakennettiin vuonna 1960, mutta itse voimalan rakentamiseen päästiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin [Suomen Kaapelitehdas Oy:n ja Nokia-yhtiön] fuusion suomin resurssein." – Jussi Koivuniemi, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle (s. 421)
"Melon voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 1968. Kun ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön viime heinäkuussa, oli töitä Melossa tehty tasan kolme vuotta. Toinen...
Hei,
intuitiosi on oikeassa. Suomeksi kirjoitettaessa pilkun jälkeen käytetään pientä alkukirjainta myös uudella rivillä. Lisätietoja aiheesta löytyy Kielitoimiston sivuilta.
Englanniksi kirjoitettaessa tilanne on toinen. Tervehdystä ja pilkkua seuraava virke aloitetaan isolla alkukirjaimella.
Lisätietoa esimerkiksi: https://intrepidenglish.co.uk/capitalisation/ ja https://www.indeed.com/career-advice/career-development/how-to-write-professional-email-with-templates
Veikko Tiiton toimittamassa Daa-da daa-da Kirka ja Sammy Babitzin - Diskografiassa 1966-2007 (s. 32) singlen "Kaikkea on/Pelin henki" Scandia KS 874 taustalaulajiksi on mainittu Monica Aspelund, Iris Keinänen ja Eeva-Leena Pokela.
http://www.veikkotiitto.fi/tiedostot/Kirka_Diskografia.pdf
http://www.veikkotiitto.fi/
Kameratyöskentelyn, visuaalisen ilmeen ja todennäköisen valmistumisajankohdan perusteella sanoisin, että elokuva voisi olla Keke Soikkelin ohjaama kauhuelokuva Tuomion saari (2023).
Suomen Kansallisfilmografia 8:sta löytyy seuraavat tiedot Mommilan veriteot 1917 elokuvan kuvauspaikoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1095985
Ulkokuvat; Suoniemi (nyk. Nokia): Kuljun kartano Siurossa (Mommilan kartano), Forssa: museorautatie (juna porhaltaa, Mommilan asema); Nokia: maatila Pinsiön kylässä (sian anastus), maantie Pinsiönkankaalla (matruusit matkalla kartanoon, yhteenotto peltoaukealla, Kordelinin surma), Pinsiön koulu (saattue ohittaa kyläkoulun).
Sisäkuvaukset on tehty Kuljun kartanossa.
Elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:
http://www.elonet.fi/moviesearch?search=vxdl68
