Kielitoimiston mukaan oikea muoto on "alta sillan", missä silta tarkoittaa lautalattiaa. Tontut siis tulevat lattian alta
https://www.kielikello.fi/-/hyvaa-joulua-kielitoimistosta-
Seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa täistä, ovat varattuna Teille Porin kaupunginkirjastossa: Huldén, Lena: Kuusijalkainen vihollinen: niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin (Schildt 2008); Laakkonen, Juha: Ekologinen parasitologia: nisäkkäiden ja loisten vuorovaikutussuhteet (Gaudeamus 2008) sekä Mikrobiologia ja infektiosairaudet 2 (Duodecim 2003). Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löytyi opinnäyte: Laurent, Helene: Suuri täisota: Pilkkukuumeen torjunta Suomessa jatkosodan aikana 1941-1944 (Helsingin yliopisto 2006). Pro gradu -työ on mikrokorttimuodossa ja sen voi kaukolainata Porin kaupunginkirjastoon. Kaukolainan hinta on neljä euroa. Kaukolainapyyntölomake löytyy osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/...
Paavo Rintalan tiedetään kuvanneen Pojissa omaa lapsuuttaan Oulun Raksilassa. Esimerkiksi Jakella on ollut esikuva elävässä elämässä. Hän ei halua olla tekemisissä minkään Pojat-aiheisen kanssa, koska kokee Rintalan pilanneen hänen elämänsä. Jaken äiti lähti todellisuudessakin Saksaan, palasi Ouluun ja meinasi nostaa oikeusjutun vuonna 1958 ilmestyneen kirjan takia. (Kaleva 1.5.2005)
Urkille esikuvana ollut Urho Koskipaasi kertoo Kalevan haastattelussa 22.11.2004 Raksilan poikien tehneen kepposia, mutta he eivät vahingoittaneet ketään tai tehneet taloudellisia vahinkoja. "Asiat ovat melkein yksi yhteen. Kirjan tapahtumat tiesi tavallaan lukematta", Koskipaasi sanoo. "80 prosenttia kirjasta on varmasti totta." Koskipaasia haastateltiin myös...
Syy siihen, että Ähtäri päätyi esimerkkipaikkakunnaksi Juicen kulttuuripoliittiseen kannanottoon, lienee Juicen Grand Slam -yhtyeeseen 80-luvun alussa liittyneessä ähtäriläissyntyisessä basistissa Antti Tammilehdossa. "Hän -- esittää myöskin kitarasuorituksia. Totta kai Ähtärin pojalle pitää antaa tilaisuus loistaa." (Juice Leskinen kappaleesta Kulttuuri saapui Ähtäriin kirjassa Juice puhuu : kootut muistelmat. Vol II)
"Kulttuuri saapui Ähtäriin lähti siitä, että mä tulin Rällämiin helsinkiläisenä muusikkona ja puolihuolimattomasti havaitsin, että nää Tampereen miehet ei ihan diggaa stadimeiningistä. Sillonhan sitä piti saatana pistää puheeseen vielä ylimääräistäkin murrelisää, ja siihen aikaan tiiviisti meidän kuvioissa pyöriny...
Nykyistä Apua on julkaistu vuodesta 1972 lähtien. Sen edeltäjä oli Uusi Apu, jota julkaistiin vuosina 1968-1972. Koska kyseessä on noin vanha artikkeli, kysymyksessä ehkä tarkoitetaan Uutta Apua? Joka tapauksessa pääkaupunkiseudun kirjastoista ei ikävä kyllä löydy noin vanhaa Apua tai Uutta Apua.
Uutta Apua löytyy mikrofilminä Kansalliskirjaston kokoelmista. Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistoista lehden saa lukusalikäyttöön, ei lainaan. Mahdollisesti artikkelista voi silti tilata kopion.
Kopion voi tilata kaukolainapyyntönä tämän linkin kautta: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Artikkelista pitäisi kuitenkin antaa tarkempaa tietoa, mm. lehden numero.
Toinen vaihtoehto on metsästää lehteä mikrofilminä...
Kirjasampo.fi -sivustolta löytyy erilaisia kirjavinkkilistoja (kirjahyllyjä), joita kannattaa hyödyntää vinkkien etsimisessä. Sen alaisella sivupiiri.fi -sivustolla on vielä erikseen lasten- ja nuortenkirjavinkkejä. Suorat linkit ovat https://www.kirjasampo.fi/ ja https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri. Listaan tähän alle kuitenkin joitakin omia vinkkejäni, jos niistä löytyisi jotain kiinnostavaa.Kestosuosikkini lukuinnon herättäjäksi on vinkata Tuula Kallioniemen ohuita mutta jännittäviä nuortenkirjoja, joissa on seikkailua ja monessa vähän kommelluksiakin. Omia suosikkejani ovat Pako ja Villi viikko, jotka tempaavat mukaansa todella.Markus Ikolan Jasu-sarja sen sijaan ei mene suoranaisesti toivottuihin genreihin, mutta sarja on todella...
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja 1. Otava 1976.
barré (ransk.) kitara- ja luuttutekniikassa yhden sormen poikittaisote useiden kielien yli. Tällä tavoin sormi toimii keinotekoisena satulana (vrt capotasto). Barré on koko sointujensoiton perusta korkeammissa asemissa ja tapa selviytyä soittimelle hankalista sävellajeista. Jazz- ja popmusiikissa barré-otteita (engl. inside chords)käytetään usein, koska ne suovat erityisiä mahdollisuuksia äänen sammuttamiseen ja sen kautta rytmiseen tarkkuuteen.
Kiinaan sijoittuvia dekkareita ei ole etenkään suomeksi kovin suurta määrää. Xiaolong Qiun koko tuotanto sijoittuu nyky-Kiinaan, ja niissä on päähenkilönä kiinalainen poliisi. Toinen pidemmän sarjan julkaissut on Robert van Gulik, jonka teokset tosin sijoittuvat muinaiseen Kiinaan. Päähenkilönä on tuomari Dee, joka tutkii rikostapauksia apulaisineen.
Tässä vielä pari yksittäistä kriteereihisi sopivaa teosta:
Juha Kuikka: Kuoleman shakkia Shanghaissa (Myllylahti, 2010)
Lisa See: Kiinalainen verkko (Otava, 1999)
Laulun on selitetty liittyvän entisaikaisiin kosiomenoihin: Aleksi ja Julius ovat kumpainenkin kosineet talon tytärtä. Aleksi ei ole sulhoksi kelvannut, mistä hänelle on jätetty merkiksi taikinaa. Nätti poika Julius on ollut Aleksia menestyksekkäämpi ja voilla on viestitty kosinnan hyväksymisestä.
Miltei kaikissa tätä kirjallisuudenlajia edustavissa tai sitä lähellä olevissa teoksissa esiintyy asiasanoituksessa jännityskirjallisuus ja jokin historia -alkuinen asiasana. Niihin on sitten yhdistetty arvoituksiin, salaisuuksiin, mysteereihin, käsikirjoituksiin, muinaisesineisiin, pyhäinjäännöksiin, yliluonnollisuuteen, koodeihin yms. viittaavia kirjakohtaisia asiasanoja. Näillä asiasanoilla löytyy sekä tarinoita, jossa nykypäivän ihmiset ratkovat historiaan kytkeytyviä arvoituksia että kertomuksia, joiden sisältö ja henkilöt sijoittuvat kokonaan menneisyyteen. Poikkeuksiakin on, esim. kirjassa Kadonneiden muistojen kartta / Fay, Kim asiasanoina ovat mm. historialliset romaanit ja seikkailukirjallisuus. Sen tapahtuma-aika on 1920-luku,...
Aiheesi on varsin laaja ja monitahoinen. Se vaatisi kenties jo yhteydenottoa alan asiantuntijaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos voisi olla yksi taho tai Luonnontieteellinen keskusmuseo.
http://www.rktl.fi/
http://www.fmnh.helsinki.fi/
Tässä kuitenkin poimittu tietoja eri lähteistä.
Sinisorsa (Anas platyrhynchos) kuuluu puolisukeltajasorsiin. Suomessa säännöllisesti pesivät puolisukeltajalajit on perinteisesti luokiteltu levinneisyydeltään eteläisiin (heinätavi ja lapasorsa), pohjoisiin (haapana ja jouhisorsa) ja koko maassa yleisesti esiintyviin (sinisorsa ja tavi).
Puolosukeltajasorsilla höyhenpuvun värikuvioilla sekä niitä korostavilla käyttäytymismuodoilla on keskeinen merkitys lajin sisäisessä, eritoten soidinmenoihin ja...
Tapani on muunnos kreikkalaisesta nimestä Stefanos, joka tarkoittaa 'kruunattua' ja 'seppelöityä'.
Ensimmäinen tunnettu Stefanos-nimen kantaja on ollut kristikunnan ensimmäinen marttyri pyhä Stefanos, jonka kuolinpäivän muistoksi on jo vuoden 380 tienoilta vietetty toista joulupäivää eli tapaninpäivää. Sekä kreikkalaiskatolilaisilla että roomalaiskatolilaisilla on ollut useita pyhimyksiä, joiden nimi on pohjautunut Stefanos-nimeen (esimerkiksi Unkarin pyhä Tapani l. István).
Tapani-nimen sukulaisia muissa kielissä ovat esimerkiksi englannin Stephen, ruotsin Stefan ja slaavilaisten kielten Stepan.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
http://www.ortodoksi.net/index.php/Stefanos_...
"Mistä lie lintu nimensä saanut, sitä ei taida sanoa etymologia. Mutta minäpä kerron: äänellä ja päälakikalotilla täytyy olla jokin vaikutus erikoiseen, suomen kielen erityisiä vokaaliominaisuuksia osoittavaan nimeen. Äänessä ja nimessä on vahva metsäinen öön korostus: hömötiainen!"
Näin kirjoittaa hömötiaisen nimestä Samuli Haapasalo kirjassaan Tii tii tiainen. Hömötiaisen lintunimistöömme toi Johan August Malmbergin (myöhemmin Aukusti Juhana Mela) vuonna 1872 julkaistu Fauna fennica. Malmberg oli ryhtynyt määrätietoisesti edistämään suomen kielen käyttöä luonnontieteen alalla, ja Fauna fennica olikin kautta aikain ensimmäinen suomeksi kirjoitettu tieteellispohjainen ja kattava kuvaus Suomen selkärankaisista eläimistä. Kirjan kieliasun...
Voisiko kyseessä olla teos: KOHONEN, Anja, 1962- : Nerokas nolla / Anja Kohonen. - Helsinki : Kirjapaja, 1998 (Jyväskylä : Gummerus). - 218 s. ; 22 cm. - ISBN 951-625-521-3 (sid.). – Asiasanat: muistelmat, aivovauriot, aivovammaiset.
Tässä pätkä takakannen esitteestä: …jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon. Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme…Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.
Käyttökelpoisia suomenkielisiä tiedonlähteitä tämäntapaisten kysymyksien ratkaisemiseksi ovat esimerkiksi seuraavanlaiset teokset:
Richard D. Lewis, Kulttuurikolareita. Otava, 1996
Reima T. A. Luoto, Kansainvälinen etikettikirja. Fenix-kustannus, 1993
Arja Mikluha, Lahjat ja liikelahjat eri maissa. Yrityksen tietokirjat, 1997
Arja Mikluha, Kommunikointi eri maissa. Yrityksen tietokirjat, 1998
FINTRAn Kulttuureja ja käyttäytymistä -sarjan kirjat
Erityisesti japanilaista kulttuuria käsitellään mm. näissä:
Japanin kulttuuri. Otava, 1994
Juhani Lompolo, Japanin aapinen : japanilaismaailman salat avautuvat.
Orienta, 2002
Japanilaiset ovat hyvin isänmaallisia. Isänmaahan ja isänmaallisuuteen liittyvät tunteet ovat Japanissa hyvin voimakkaita....
Tämän Googlesta löytyvän listan mukaan ketään Aki-nimistä henkilöä ei ole valittu Mr. Finlandiksi vuosina 1990-2008.
http://lempimissit.suntuubi.com/?cat=198
Epäilen, että etsimäsi henkilö on eri kilpailun voittaja eli Vuoden Mies 1992 Aki Kangasmäki. Tässä on linkki, josta voi nähdä Akin kuvan ja pääsee lukemaan hänen tarinansa. Teksti on kirjoitettu vuoden 2008 Usko ja urheilu -tapahtuman nettisivuille.
http://www.uskojaurheilu.fi/2008/urheilija_show.php?newsid=129
Et kerro tarkemmin, minkälaisia kirjastoja tarkoitat. Oletan, että mielenkiinnon kohteena ovat yleiset kirjastot. Kävin läpi yleisten kirjastojen historiaa Suomessa sekä kirjastoammattilaisille kohdennettua ammattikirjallisuutta eri aikakausilta. Läpikäymäni aineisto ei tietenkään ole aukoton, mutta en löytänyt mistään viittauksia siihen, että kirjastokortin hakijoita ja haltijoita olisi arvioitu kuvaamallasi tavalla. Suomessa kirjastojen lähtökohtana näyttää ylipäänsä olevan kansansivistystyö, ja lainaajiksi on haluttu alusta alkaen saada mahdollisimman suuri osa väestöstä, kuten alla olevat esimerkit kuvaavat.A. A. Granfelt muotoili jo vuonna 1905 Kansanvalistusseuran julkaisemassa kirjassa Opas kansakirjastojen hoidossa asian näin: "...
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea...
Vaski-kirjastoista löytyy aiheesta vain Aapo Forsellin opinnäytetyö Kuinka henkilökunta kokee lainaus- ja palautusautomaatit Turun ja Raision kaupunginkirjastoissa? (2009), joka on ei-lainattavaa aineistoa. Opinnäytetyön lähdeluettelosta saat lisäviitteitä aiheesta.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta voit hakea kirjastossa artikkeleja aiheesta mm. asiasanoilla automaatio, kirjastot, lainaustoiminta, automaatit, lainausjärjestelmät, esim. Tuomo Karhu: "Kirjastojen aineistot liikkuvat radioaalloilla : Erik Sundqvist asentaa kirjaston automaatiotekniikkaa kaikkialla maailmassa" (Turun Sanomat 9.2.2009, s. 14) ja "Palautusautomaatit nyt" / toimittaneet Seppo Verho ja Titta Baer (Kirjastolehti 2/2005, s. 16-17).
Turun kaupunginkirjaston lainaus...
Alkujaan sairaanhoitajan päähineen tai hilkan tarkoitus oli suojata kantajansa pitkiä hiuksia ajan hengen mukaisesti lähinnä häveliäisyyssyistä. Hiusmallien lyhentyessä päähineenkin merkitys väheni. Hilkka jätettiin pois ensin vuonna 1965 oppilaan puvusta, koska arveltiin, että vastustus olisi vähäisempää heidän keskuudessaan. Sairaalaliiton ohjeistuksella sairaanhoitajan hilkka poistui käytöstä sairaanhoitajaliiton esityksestä 1971. Esityksen perusteluna oli, että päähine oli menettänyt merkityksensä suoja-asusteena.
Raidat tai nauhat kuuluivat sairaanhoitajaoppilaan päähineeseen. Nauhojen lukumäärä osoitti opiskelun vaiheen. Ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaoppilaan päähineessä oli yksi sininen nauha.
Sinisestä...
