HelMet-haku ei ole ehkä paras tapa tarkastella portugalista suomennettuja teoksia, koska etenkään vanhempaan aineistoon ei ole välttämättä merkitty alkuteosten kieliä eikä alkuteosten kielten käyttäminen haussa ole oikein näppärää.
Sen sijaan osoitteesta https://finna.fi löytyvä Fennica-tietokanta sisältää periaatteessa kaiken suomenkielisen kirjallisuuden, ja sen hakuominaisuuksilla on kohtalaisen helppo etsiä suomennoksia, joiden alkuteoksen kieli on portugali. Pääsivulta kannattaa valita hakutavaksi ”Tarkennettu haku”. Pudotusvalikosta ”hakutyyppi” voi ottaa valinnaksi ”alkuteoksen kieli” ja kirjoittaa sitten hakulaatikkoon portugalin kieleen viittaavan lyhenteen ”por”. Toiseksi alimpana olevasta pudotusvalikoista ”Kieli” on hyvä etsiä...
Linnut tunnistavat toisensa erityisesti äänen perusteella. Linnunlaulun avulla yksilöt tunnistavat toisensa, toistensa sukupuolen ja omat lajitoverinsa. Linnuilla on myös erittäin hyvä näköaisti ja tutkimusten mukaan ne myös saattavat havaita eroja myös toistensa ulkonäössä.
Monien lintulajien yksilöt eivät kuitenkaan tunnista vanhempiaan yli vuoden ikäisinä. Poikkeuksiakin tästä on, esimerkiksi kurjet, närhet ja varikset, joiden on havaittu tunnistavan perheenjäsenensä myöhemminkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnunlaulu
https://www.allaboutbirds.org/news/do-young-birds-recognize-their-paren…
https://www.scientificamerican.com/article/most-unbred-animals-engli/
Kysymäsi aihe esiintyy kaunokirjallisuudessa useimmin vain pienenä sivujuonteena, päätelleen mm. siitä, että ensimmäiseksi mieleen juolahtavilla asiasanoilla (virret, laulaminen) vetää melkein vesiperän kirjastojen tietokannoista ja muistakin hakemistoista.
Joitain kuvauksia sain kuitenkin kollegojen avustuksella kaivettua esille;
Skiftesvik, Joni: Petsamon kultatynnyri, WSOY, 1991. Novellikokoelma sisältää kuusi tarinaa, joista "Matkalla Maluriin" kertoo kahdesta pojasta eksyneenä sumuiselle merelle. Peloissaan pojat alkavat veisata virsiä. Tätä kuvataan kirjan sivuilla 142-145.
Joenpelto, Eeva: Ralli, WSOY, 1959. Ss. 155-157 kuvataan kirkonmenoja, mm. kolehtivirren ja loppuvirren veisuuta.
Pelo, Riikka: Taivaankantaja, Teos, 2006....
Raamatustahan tämä ajatus on. Jeesus puhuu kansanjoukoille: "Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. "Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka." Matteuksen evankeliumi 7:24-27
Löysin laulusta kaksi versiota: nimellä Saari nuotista Helmipöllö : teekkarilaulun yläjuoksulla (sanat, melodia, sointumerkit) ja nimellä Faari Rakentajan laulukirjasta (sanat). Sanoitukset ovat molemmissa lähes samanlaiset, mutta Rakentajan laulukirjan versiossa vaari on faari. Laulu alkaa: "Valtameressä on saari, pinta-alaltaan vain aari."
Helmipöllö-nuotissa (Tekniikan Akateemisten Liitto, 2008) kerrotaan lyhyesti laulun taustasta. Laulun melodiana on Ernesto De Curtisin Palaja Sorrentoon (Torna a Surriento). Etsimäsi suomenkielinen sanoitus on Helmipöllön mukaan peräisin verbaalisesti lahjakkailta teekkareilta 1950-luvulta.
Helsingissä sijaitsi osoitteessa Siltasaarenkatu 2 ravintola Neckar, joka mahdollisesti tunnettiin lempinimellä Neppari. Ravintola oli toiminnassa ainakin 1950 - 1970 -luvuilla ja verkosta löytyvien tietojen perusteella siellä myös tanssittiin.
Katso esim:
https://www.is.fi/viihde/art-2000001126596.html
https://blogit.ksml.fi/randevuu/miehetkin-tupeerasivat-tukkaansa-1970-luvun-vappujuhliin/
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=neckar+ravintola&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B1950+TO+1980%5D%22&lookfor=siltasaarenkatu+pitk%C3%A4silta&type=AllFields&page=2
Kaikki kielet ja myös siis viittomakielet syntyvät kun vähintään kaksi ihmistä kohtaa ja heille syntyy tarve kommunikoida keskenään. Kieliä (viitottuja tai puhuttuja) ei siis kukaan ole keksinyt, ne ovat syntyneet ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tarpeesta viestiä. Kielet ovat aina myös osa sitä kulttuuria, jossa ne ovat syntyneet ja jossa ne kehittyvät, siksi meillä ei ole yhtä yhteistä kansainvälistä viitottua tai puhuttua kieltä. Viitottujen kielten kohdalla kuurojen kouluilla on aina ollut merkittävä rooli kielen siirtymisellä uudelle sukupolvelle, koska yli 90% kuuroista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille, joilla ei ennen lapsen syntymää ole ehkä ollut lainkaan kosketusta viittomakieleen. Etenkin aikaisemmin kuuro...
Tämä on itämerensuomalainen sananlasku, joka löytyy Kansainvälisestä Matti Kuusi sananlaskutietokannasta : Kaakko vie kalan merestä, itäkaakko kattilasta, luode lusikastakin.
http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/finproverbrespond.asp?whichpr… .
Miltei kaikissa tätä kirjallisuudenlajia edustavissa tai sitä lähellä olevissa teoksissa esiintyy asiasanoituksessa jännityskirjallisuus ja jokin historia -alkuinen asiasana. Niihin on sitten yhdistetty arvoituksiin, salaisuuksiin, mysteereihin, käsikirjoituksiin, muinaisesineisiin, pyhäinjäännöksiin, yliluonnollisuuteen, koodeihin yms. viittaavia kirjakohtaisia asiasanoja. Näillä asiasanoilla löytyy sekä tarinoita, jossa nykypäivän ihmiset ratkovat historiaan kytkeytyviä arvoituksia että kertomuksia, joiden sisältö ja henkilöt sijoittuvat kokonaan menneisyyteen. Poikkeuksiakin on, esim. kirjassa Kadonneiden muistojen kartta / Fay, Kim asiasanoina ovat mm. historialliset romaanit ja seikkailukirjallisuus. Sen tapahtuma-aika on 1920-luku,...
Suoraa lähdettä en tähän löytänyt, mutta vertailu ja päättely riittänevät.
Rue Saarinen -kadun ympärillä Parisiin esikaupunkialueella Rungis'ssa on katuja nimetty mm. seuraavien henkilöiden mukaan: Nicholas Ledoux, Auguste Perret, Walter Gropius, le Corbusier sekä Oscar Niemeyer - kaikki kansainvälisesti kuuluisia arkkitehteja eri aikakausilta. Koska Saarisen etunimeä ei ole mainittu, katu ja pysäkki kunnioittanevat sekä isän Eliel Saarisen (1873 - 1950) että pojan Eero Saarisen (1910 - 1961) merkittävää elämäntyötä arkkitehtina.
Eliel Saarinen suunnitteli suurta huomiota herättäneen Suomen paviljongin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. Yhdysvalloissa uransa luonutta Eero Saarista arvostetaan Ranskassa modernin tyylin arkkitehtina...
Kielitoimiston sanakirjan (2012) mukaan täpinöissään tai täpinässä on arkikieltä oleva ilmaisu, joka tarkoittaa samaa kuin innoissaan tai tohkeissaan. Suurella sydämellä ihan sikana - Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008) tuntee sanalle merkitykset innostunut, kiihottunut, kiihdyksissä. Etymologisista sanakirjoista sanaa ei löytynyt, joten sen alkuperästä ei ole tietoa.
Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä -palstalla julkaistusta aineistosta koottu kirja Kirsti vastaa : Kirstin parhaat kysymykset ja vastaukset (Nemo, 1999) kertoo syntymästään saakka sokeiden unennäöstä seuraavaa:
"Ehkäpä syntymästään saakka sokeiden kohdalla pitäisi puhua pikemminkin unien kokemisesta kuin näkemisestä. Sokeiden kuvaukset omista unistaan ovat hyvin samanlaisia kuin näkevienkin, niistä vain puuttuvat näköaistimukset. Unessa voi kokea asioita, joista pystyy muodostamaan mielikuvan, eli ne pohjautuvat käytettävissä olevaan elämysmaailmaan. Unien aistimukset siis perustuvat niihin aisteihin mitä on. Syntymästään saakka kuurokaan ei 'näe' ääniunia."
Haikaratarinoita on kerrottu Suomessakin. "Lapsille ei esimerkiksi kerrottu sitäkään, että vauva kasvaa äidin vatsassa, kunnes äiti synnyttää sen. Sanottiin, että enkeli tai haikara tuo vauvan", kerrotaan Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjassa Laps' Suomen.
Pirjo Hämäläinen-Forslundin Maammon marjat tunkeutuu syvemmälle suomalaiseen kansanperinteeseen ja täsmentää, että haikaratarinoita harrastettiin vain säätyläisperheissä. "Oscar Parlandille sanottiin haikaran tuoneen uuden veljen nokassaan ja pudottaneen tämän koriin äidin sängyn viereen. Kun Oscar kysyi, mistä haikara sitten lapsen otti, kerrottiin lumpeenkukkalammesta."
Rahvaankin tarinoissa nähdään yhteys haikaroiden vetiseen elementtiin: joet, järvet, lähteet...
Tanskan vanhin ritarikunta on Elefanttiritarikunta, jonka syntysanat on lausuttu kuningas Kristian I:n Roskildessa 9.10.1464 julkaisemassa peruskirjassa. Ritarikunnan nimi oli tällöin Jumalan Äidin ritarikunta. Sen kuningas oli perustanut v. 1462 ja siihen kuului 50 aatelista naista ja miestä. Jäsenmerkkinään he käyttivät kaulaketjua, josta riippui Neitsyt Mariaa kuvaava mitali. On luultavaa, että ketju muodostui elefanttikuvioista.
Ritarikunnan ja elefanttien yhteys todistettiin kuitenkin vasta v. 1508, jolloin prinssi Kristian, myöhemmin kuningas Kristian II, myönsi ritarikunnan hiippakuntarovastille Erik Walkendorffille virkavaakunan, jossa sinisellä pohjalla oli kultainen elefantti ranskalaisten liljojen ympäröimänä. Kuningas...
Kaikkein ensimmäiseksi et saa tätä vastausta sähköpostiisi, mutta se ei ole ongelma, koska julkaistut vastaukset voi lukea sivuiltamme. Suurin osa viesti- ja ilmoituspalveluista toimii vielä myös paperisen postin kautta, mutta kulut niistä voivat olla käyttäjälle suuremmat. Osa viestinnästä toimii verkkotunnistautumisen avulla eikä käytä postin tyyppistä viestintää enää lainkaan. Tällaisia ovat esim. pankit, ja esimerkiksi muu laskutus e-laskuina suoraan pankkiin, Suomi.fi:n piirissä ovat palvelut, esim. Kelan, verotoimiston ynnä muiden vastaavien viestit, myös kunnan viestinä, esim. terveyspalvelut. Suomi.fi:n liittyy myöhemmin vielä enemmän tämän tyyppisiä julkisia palveluja. Verkkolehdet toimivat usein käyttäjätunnuksin. Myös monet...
Helsingissä VHS-kasetteja on mahdollista digitoida Pasilan kirjastossa. Kaikki Helmet-kirjastojen VHS-digitointimahdollisuudet näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän valikon kohdasta "VHS-DVD-digitointi".
Tallentaminen suoraan muistitikulle ei onnistu. Sen sijaan digitoitu aineisto poltetaan DVD-levylle, jota varten tarvitaan tietynlainen levyaihio.
Digitointilaitteen voi varata osoitteessa https://varaamo.hel.fi etsimällä joko tietty kirjasto tai laite esimerkiksi hakusanalla "VHS".
HUOM! Herttoniemen kirjastossa ei enää ole VHS-digitointia. (16.8.2023)
Ennenaikainen kuolema määritellään kansainvälisten OECD:n ja WHO:n kriteerien mukaan ennen 70. ikävuotta tapahtuneeksi kuolemaksi. On kuitenkin esitetty, että Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ikäraja voisi olla korkeampikin.
Lähteet:
Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003-13. Lääkärilehti 46/2017 (https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/ennenaikaisten-kuolemien-aiheuttamat-elinvuosien-menetykset-pohjoisen-ulottuvuuden-kumppanuusmaissa-2003-ndash-14/)
Suomessa menetetään ennenaikaisen kuolleisuuden vuoksi vuosittain 170 000 elinvuotta (https://thl.fi/fi/-/suomessa-menetetaan-ennenaikaisen-kuolleisuuden-vuoksi-vuosittain-170-000-elinvuotta)
Kysymykseen ei voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta, koska tuulivoimalan hiilijalanjälkeen vaikuttaa merkittävästi voimalan sijainti sekä kohteen tuuliolosuhteet.
Jesse Christensen tulee Tampereen yliopistossa tekemässä kandidaatintyössään Tuulivoiman hyödyntämisen ympäristövaikutukset seuraavaan tulokseen:
”… onshore-voimaloiden [eli maalla sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet vaihtelevat välillä 3-30 gCO2- ekv/kWh ja offshore-voimaloiden [merellä sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet välillä 8-28 gCO2-ekv/kWh. Arvot ovat suhteessa toisiinsa hyvinkin vaihtelevia ja tapauskohtaisia…
Hiilijalanjäljen keskiarvoksi saadaan onshore-voimaloille 11,2 gCO2-ekv/kWh ja offshore-voimaloille 16,5 gCO2-ekv/kWh. Keskimäärin offshore-...
Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjassa on samoja henkilöhahmoja, kirjailija Erica Falck ja poliisi Patrik Hedström, mutta jokaisessa kirjassa on oma, itsenäinen mysteeri selvitettävänä. Sarjan aloittaa romaani Jääprinsessa. Kirjoja voi siis lukea missä järjestyksessä vain, mutta paremmin niiden maailmaan pääsee sisälle lukemalla ne ilmestymisjärjestyksessä
