Ihaan surullisuutta ruotii valaisevasti John Tyerman Williams kirjansa Nalle Puh ja psykologit (WSOY, 2000) luvussa Ihaan kliininen depressio. Williamsin seikkaperäinen psykologinen analyysi kannattaa lukea kokonaisuudessaan. Hänen esittämiensä huomioiden joukosta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia syitä aasin alavireiseen mielialaan:
" -- saamme lukea, että hän ajatteli 'surullisena'. Kaikki hänen surulliset ajatuksensa olivat kysymyksiä. Vastauksia hän ei harkitse lainkaan. Se, että mieli on tulvillaan vastaamattomia kysymyksiä on jo sinänsä syvästi masentava tilanne. Kun tutkimme Ihaan kysymyksiä huomaamme, että ne on muotoiltu niin epämääräisesti, ettei niihin voi mitenkään vastata. - Toisin sanoen Ihaa masentaa itsensä väärillä...
Suunna tarkoittanee isoäitiä. Kaakkois-Suomessa termistä on kuultu versiot suuma ja suuna. Eeva Haaviston kirjassa Sata kansanomaista kuviokudinmallia on yksi malleista nimeltään suunankirjat ja kotkalainen kollegani kertoi, että silloin hänen äitinsä (jonka sukua on kotoisin mm. Haapasaaresta ja Vehkalahden suunnalta) selitti sen tarkoittavan isoäitiä, suurnannaa/suurmammaa.
Kaari Utrio itse vastaa, että "Sana suunna tarkoittaa isoäitiä, mummoa. Oma isoäitini käytti sanaa omasta isoäidistään. Minulla on lapsesta lähtien ollut sellainen käsitys, että sana kuuluu itäisen Suomenlahden rannikon - Virolahden, Vehkalahden - kansankieleen, eräänlainen hellittelysana."
Runomittoja voidaan luokitella niiden ominaisuuksien mukaan. Perustavanlaatuinen ero on jako poljennollisiin ja poljennottomiin runomittoihin. Poljennolliset jaetaan edelleen neljään eri runojalkaan, jotka ovat jambi, trokee, daktyyli ja anapesti. Tällaisia runoja (etenkin ääneen) lukiessa huomaa heti niiden poljennon, rytmin, joka syntyy painollisten ja painottomien, eri pituisten tavujen vaihtelusta.
Runojaloista jambi ja anapesti ovat nousevia mittoja, trokee ja daktyyli laskevia. Nouseva vaikutelma syntyy siitä, että säe alkaa painottomalla tavulla, jota seuraa painollinen. Tuttu esimerkki jambista on Suvivirsi: jo JOUtui ARmas AIka. Laskevat runomitat alkavat puolestaan painollisilla tavuilla. Kalevalamitta, nelipolvinen trokee, on...
Maiju on alkuaan ollut Maijan lempinimi, mutta sitä on käytetty virallisenakin etunimenä jo 1800-luvulla. Almanakassa Maiju-nimi on ollut vuodesta 1984 saakka. Maiju onkin ollut erityisen suosittu nimi 1900-luvun loppupuolella. Maiju (ja Maija) on kansanomainen muunnos Maria-nimestä. Maria on alun perin heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitystä ei varmasti tiedetä. Nimen on tulkittu tarkoittavan mm. ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ ja ’herratarta’.
Irene on alkuaan kreikkalainen nimi. Kreikkalaisten mytologiassa Eirénee oli rauhanjumalatar ja kreikan kielessä nimi tarkoittaakin ’rauhaa’ ja ’rauhan edustajaa’. Suomalaisessa almanakassa Irene-nimi on ollut jo 1700-luvulta saakka. Irene on ollut Suomessa hyvin suosittu naisennimi...
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että...
Martin on lyhentymä Martinuksesta, joka latinan kielessä merkitsee sodanjumala Marsille kuuluvaa, sotaisaa. Nimellä on tunnettu useita katolisen kirkon pyhimyksiä, joista ehkä kuuluisin on ranskalaisen Toursin kaupungin piispa, köyhien ja kerjäläisten ystävä Martinus (k. 397). Suomalainen muoto Martinuksesta on Martti. Muodossa Martin nimi löytyy useista kielistä mm. Suomen ruotsalaisesta almanakasta (10.11.)
Oskari-nimi on peräisin muinaisgermaanisista sanoista ans (jumaluus) ja gar (keihäs) (=Jumalan keihäs). Nimen latinalainen muoto Ansgarius, frankilainen Ansgar ja muinaisenglantilainen nimi Osgar muuntuivat Pohjoismaissa muotoon Asgeir, josta myöhemmin tuli Oskar. Suomen almanakassa nimen muoto Oskari on ollut vuodesta 1919.
Lähteet:...
Seteleitä voi periaatteessa suoristaa silitysraudalla, kunhan lämpö ei ole kovin korkea. Rahoja voi laittaa myös painon alle, jotta ne suoristuisivat. Linkki Oulun numismaattisen kerhon artikkeliin "Rahojen puhdistaminen": http://www.oulunnumismaatikot.fi/rahojen_puhdistus.htm
Kun vielä elävien ihmisten sukututkimustietoja siirretään avoimeen internet-verkkoon, kyseessä on henkilötietojen sähköinen luovuttaminen, jolloin henkilötietolain ja julkisuuslain perustella jokaiselta ao. henkilöltä olisi pyrittävä pyytämään suostumus tietojensa internet-julkaisulle.
Vaikka tiedot olisi jo aiemmin julkaistu sukukirjassa, avoimessa verkkoympäristössä tietojen voisi katsoa olevan laajemmin saatavilla ja niiden käyttö huonommin hallittavissa kuin usein vain pienenä painoksena oman suvun jäsenille julkaistun sukukirjan kautta, joten ao. ihmisillä saattaisi olla erilaisia toiveita sukutietojensa kirja- ja internet-julkaisua koskien.
Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan:
"Jos esimerkiksi jokin yhdistys julkaisee...
Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta kiiski, esim. ”siin on kiiski mies”, ja pojankoltiaisesta ”pojjankiiski”. Vastarannastakin löytyi Nykysuomen sanakirjasta selitys ranta,...
Marttaliiton kotisivuilta löytyy hyviä neuvoja arkeen, ja myös vaatteiden säilyttämisestä ulkovarastossa löytyi ohje:
"Ullakolla, kellareissa ja ulkovarastoissa vaatteet on hyvä säilyttää muovilaatikoissa tai muovipusseissa, jotka voidaan sulkea tiiviisti."
"Käytettyinä hankitut vaatteet kannattaa pestä huolellisesti ennen kaappiin laittoa."
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tuholaisten_torjunta/vaatteet/
Yleisöäänestyksellä haettiin lintua, joka sopisi Suomen kansallislinnuksi. Tämän äänestyksen voitti joutsen ja Suomen Lintujensuojeluneuvosto valitsi joutsenen virallisesti Suomen kansallislinnuksi 1981.
Maakuntalinnusta on järjestetty kansanäänestys vuonna 1985.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Maakuntalintum…
Esimerkiksi Lasse J. Laineen teoksessa Lintuharrastajan opas kerrotaan, että linnuilla on hormonaalisesti säädelty vuosirytmi, joka ilmoittaa päivien lyhenemisestä ja pitenemisestä. Linnut myös aistivat ilmanpaineen muutokset. Toisaalta kirjassa kerrotaan, ettei lintujen muuttotaitoa ole vieläkään täysin selvitetty.
Matti Torkkomäen ja Dick...
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset olivat hänelle kaikki kaikessa', Liuhala kehuu. -- 'Voi olla...
Kappale on alkuperäisesti kansanlaulu, jonka tekijä on epävarma, joten nimitys on avoin spekulaatiolle. Laulun sanat ovat muuttuneet vuosien varrella, sen mukaan kuka sitä on laulanut ja milloin. Tämä on johtanut siihen että talon nimestä on vaihtelevia teorioita, joista monet löytyvät laulun wikipedia sivulta - The House of the Rising Sun - Wikipedia
Monet ovat teoretisoineet että talon nimi viittaa taloon joka on ollut olemassa todellisuudessa, oliko sitten bordelli tai vankila. Voisi sanoa että olemassa on kaksi pääteoriaa.
Ensimmäinen perustuu Bizarre New Orleans-opaskirjaan joka kertoo että tietty talo olisi inspiroinut laulun. Talon rouva oli nimeltään Marianne LeSoleil Levant, jonka sukunimi tarkoittaa "...
Ei ole mahdollista aivan suoraan sanoa, minkä ikäisille Erin Hunterin Soturikissa-kirjat sopivat. Lapset kehittyvät eri aikaan, joten vastaanottokyky vaihtelee. Neuvoisin, että jos sinusta tuntuu epämukavan hurjalta, älä lue – vielä. Voit ehkä lukea niitä hieman vanhempana. Jos tuntuu mukavan kutkuttavasti jännittävältä, voit lukea.
Turun pääkirjastossa voi todellakin skannata ja tulostaa. Skannaus esimerkiksi omaan sähköpostiin on maksutonta, mutta tulosteista veloitetaan 20 senttiä per tulostesivu. Kaksipuolinen tuloste maksaa siis 40 senttiä.
Uuden kirjastotalon alakerrassa oleva Uutistori on erikoistunut näihin palveluihin. Omatoimiskannaus toki onnistuu muillakin osastoilla.
Kyseessä on Toivo Vuorelan teos Kansatieteen sanasto (1958). Satulahuovasta aiemmin käytetty nimitys on voilokki. Mainitut käsitteet on selitetty teoksen uudemmassa painoksessa (1964) seuraavasti:
Marhaminta PKarj., PSavo, Pohj., Peräp. riimuun, päitsiin jne. kiinnitettävä hihna t. rautainen riimunvarsi, jolla hevonen sidotaan kiinni LS riimunvarsi.
Voilokki länkien pehmike, -> hamutta; paksu huopamainen villakangas, josta tehdään hevosloimia.
Teos löytyy Akaan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Aamulehden vanhat numerot löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuina. Mikrofilmeiltä on mahdollista tulostaa, joten tarvittaessa halutun numeron etusivusta on saatavissa kopio.
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/mikrofilmatut_sanomalehdet.pdf