Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
https://www.kirjastot.fi/kysy/loviisassa-puiston-penkkiin-kiinnitetty-c…
Nuotti Petri Laaksosen lauluun "Hyvää matkaa" löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 14, sekä teoksista Juhlien toivelaulut (toim. Virpi Kari, F-Kustannus, 2009), Parhaat hengelliset laulut (Kirjapaja, 2001) ja Pieni toivelaulukirja / toimituskunta Virpi Kari, Ari Leskelä (F-Kustannus, 2011).
"Pidä minusta kiinni" on itseasiassa Jaakko Löytyn laulu, jonka Petri Laaksonen on sovittanut. Laulun nuotti löytyy mm. teoksista Jaakko Löytty: Kootut laulut. 1 (Kotimaa, 2011), Nuoren seurakunnan veisukirja 2005 (Lasten Keskus, 2005), Suuri toivelaulukirja : Hengellisiä lauluja, Parhaat hengelliset laulut (Kirjapaja, 2001) ja Kodin juhlien laulukirja (valikoinut Laura Voipio, (Kirjapaja, 1998).
"Ota hänet vastaan" sisältyy teoksiin Suuri...
Sirje on vanha virolainen nimi, joka on saatu kansanrunon sanonnan "sinisirje linnukene", sinisulkainen lintu, pohjalta. Samasta sanonnasta on peräisin rinnakkaismuoto Sirja, joka löytyy myös suomalaisesta almanakasta 30.9. (lähde: Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999)
16.6.1950 Suomi maksoi takaisin Yhdysvalloille ensimmäisen maailmansodan aikaista lainaansa 159 619 US $. (Vuosisatamme kronikka, s 710 )
Tämä ei ollut sotakorvaus.
Katso myös http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9n78.htm
Voit palauttaa Turun kaupunginkirjaston lainan mihin tahansa Turun lähikirjastoon maksutta.
Kuljetusmaksu 2 € peritään Vaski-kirjastojen kuntarajat ylittävistä lainojen palautuksista silloin, kun lainat palautetaan johonkin muuhun kirjastoon kuin siihen, josta ne on lainattu tai jonka kokoelmiin niteet kuuluvat.
Sana decus tarkoittaa kaunistusta, koristetta, kunniaa, arvoa tai urotyötä. Tutament/um merkitsee puolestaan suojaa, turvaa. (Pitkäranta, Reijo: Suomi-latina-suomi sanakirja, WSOY 2001). Ennen kolikoiden koneellista valmistusta väärän rahan vaihtajat pystyivät leikkaamaan kolikoiden reunat
irti ja saamaan huomattavia voittoja. (Money / ed. Joe Cribb, 1986, s. 150).
Kolikon syrjään kaiverrettu teksti "decus et tutamen" l. englanniksi ornament and a safeguard teki väärentämisen hankalammaksi. (http://www.bexleycoinclubb.org.uk/gothic.htm ). Sanat ovat
Vergiliuksen Aeneis teoksesta ja niitä käytettiin ensimmäisen kerran Kaarle II hallituskaudella.
(http://www.bbc.co.uk/radio4/sceptred_isle/page/246.shtml?question=246 ).
Aiemmin Cromwellin...
Vikke on sekä Viktorin että Ludvigin kutsumamuoto, minkä lisäksi sitä on käytetty ainakin Vilhelmistä johdettujen Vilhon ja Villen lempinimenä. Vikke-nimelle on siis mahdollista esittää monta vaihtoehtoista taustaa ja monta potentiaalista nimipäivää.
Viktor on yleinen muunnelma latinan nimestä Victor, joka tarkoittaa 'voittajaa'. Viktor oli Suomen almanakassa 1700-luvulta alkaen, ja nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassa. Suomenkielisessä almanakassa sitä edustaa Vihtori. Vikke voisi siis viettää nimipäiväänsä Vihtorin päivänä 22. maaliskuuta.
Ludvigin kantanimi on muinaissaksan Chlodowehc, jonka merkitys on 'ylistetty taistelija'. Kansainvälisiä vastineita ovat muun muassa saksan Ludwig, englannin Lewis, ranskan Louis, espanjan...
Ë-kirjain, joka on siis diakriittisellä merkillä, tremalla, varustettu e, esiintyy useissa kielissä. Euroopassa sitä käytetään esimerkiksi ranskan, hollannin ja albanian kielissä. Kirjaimellä on hiukan erilainen tehtävä eri kielissä. Yleensä treemalla merkitty kirjain tarkoittaa, että ääntiöllä on oma arvonsa, eikä se tavalliseen tapaan sulaudu toiseen äänteeseen
Mainitsemasi englannin kielen ë voi merkitä e:tä, joka muuten jäisi ääntymättä. Näin tapahtuu juuri esimerkiksi nimessä Brontë. Se voi myös merkitä vokaalien jakautumista eri tavuihin (esim. reëntry).
Ranskan kielessä ë merkitsee sitä, että e lausutaan erikseen edeltävästä vokaalista (Noël=No-el), ei siis diftongina.
http://public.oed.com/how-to-use-the-oed/key-to-pronunciation/...
Oikea järjestys on:
- Roseanna
- Mies joka hävisi savuna ilmaan
- Mies parvekkeella
- Bussimurha
- Kadonnut paloauto
- Missä viipyy poliisi
- Komisario Beck tähtäimessä
- Suljettu huone
- Poliisimurha
- Terroristit
Löydät oikean järjestyksen myös Helmet-haun kautta, jos haet sarjan nimen "Romaani rikoksesta" avulla. Tosin tällöin haku antaa tulokseksi vain vuonna 1981 ilmestyneitä niteitä.
Yleensä luettelointitietoihin merkitään kirjasarjan numero vain jos se on mainittu kirjan nimiösivulla.
Ymmärrän, että asia tuntuu harmilliselta. Näin elämässä usein käytännössä käy. Valitettavasti kirjasto ei voi perua aineiston korvausta. Kirjastot eivät kirjanpidollisista syistä johtuen voi toimia kuten kirjakaupat, jotka pystyvät perumaan kaupan kuittia vastaan. Meillä ei ole erillistä tiliä, jolta voisimme maksaa korvauksen peruutuksen. Aineiston korvaus paitsi palauttaa asiakkaan lainausoikeuden myös poistaa aineiston kirjaston kokoelmasta ja muuttaa korvatun aineiston asiakkaan omaisuudeksi. Kirjaston tulisi siis käytännössä ostaa korvattu kirja takaisin, mutta hankintaohjeet yleensä estävät aineiston ostamisen yksityisiltä henkilöiltä. Kirjastot voivat ostaa aineistoa vain kilpailutuksen perusteella valituilta...
Vaikka Nizzan kaupunki nykyään kuuluukin Ranskaan, näin ei suinkaan ole ollut aina. Kaupungin mittavaan historiaan suhteutettuna kyse on oikeastaan aika lyhyestä ajanjaksosta, sillä se on perustettu noin 350 vuotta eaa. ja liitetty Ranskaan vasta vuonna 1860.
Nizza oli alun perin kreikkalainen siirtokunta nimeltään Νίκαια (Nikaia), joka tulee voittoa tarkoittavasti sanasta nike. Sittemmin alueen valtasivat roomalaiset, ja heidän jälkeensä se on kuulunut Provencen kreiveille, Savoijin ruhtinaskuntaan ja Sardinian kuningaskuntaan.
Monivaiheisen historian vuoksi kaupungin nimi vaihtelee edelleen eri kielissä. Monissa maissa se tunnetaan ranskalaisella nimellä Nice, mutta esimerkiksi espanjaksi se on Niza, puolaksi Nicea ja venäjäksi Ницца (...
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Taava” liittyy etunimiin ”Augusta”, ”Kustaa” ja ”Daavid”. Sitä on annettu sekä miehille että naisille, joskin osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvä väestöreskisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että harvat miehille annetut nimet on annettu ennen 1920-lukua. Nimen on saanut alle 87 suomalaista, mutta viime vuosikymmenilläkin sitä on annettu jonkin verran lapsille. Kyseessä on kuitenkin melko harvinainen nimi.
Vilkunan mukaan ”Augusta” on peräisin latinan nimestä ”Augustus” (’kunnianarvoisa’). ”Daavid” taas on heprealaista alkuperää ja merkitykseltään ’lemmikki, armas’ tai ’ystävä’. ”Kustaa” on peräisin nimestä ”Gustav”, jossa on taustalla muinaispuolan ’...
Nimi Reea (tai Rea) voi olla lyhentymä nimistä Margareta, Teresia tai Regina. Kustaa Vilkunan mukaan mahdollisesti myös nimi Reija jotenkin vastaa sitä. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Rean nimipäivä on 8.4. Toisaalta Rea liittyy kreikkalaisten ja roomalaisten muinaistarustoon. Kreikan mytologiassa Rhea oli taivaan (Uranoksen) ja maan (Gaia) tytär ja veljensä Kronoksen (=aika) puoliso. Rhea synnytti kuusi jumalaa, mm. pääjumala Zeuksen. Roomalaisten mytologiassa taas kerrotaan kuninkaantytär Rea Silviasta, joka synnytti sodan jumala Marsille Rooman perustajat Romuluksen ja Remuksen.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Ateneumin sivuilla kerrotaan:
" Nimi Ateneum viittaa kreikkalaiseen Pallas Atheneen, joka oli viisauden ja sodankäynnin jumalatar. Hänet tunnettiin myös kaupunkien ja valtioelämän vaalijana. Ateneum tarkoittaa Athenen temppeliä tai pyhäkköä."
Vaikka taide-elämä on joskus riitaisaa, on Pallas Athene antanut nimensä rakennukselle varmaankin Viisauden, eikä Sodankäynnin jumalattarena.
Viimeisin Katajamäki-sarjan kirja on vuonna 2022 ilmestynyt Katajamäki kukoistaa. Katajamäki-sarjaa julkaisee Karisto. Ainakaan kevään 2024 julkaisuluettelossa ei ole uutta Katajamäki-kirjaa.
Valitettavasti Lahden Puutyöstä tuntuu löytyvän hyvin vähän tietoa. Yhtiöstä löytyy kyllä lyhyitä mainintoja useastakin kirjasta, mutta siitä ei ole omaa historiikkia. Seuraavissa kirjoissa Lahden Puutyöstä on kerrottu jotakin:
Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia. Puusepänteollisuuden liitto, 1995.
Vesikansa, Jyrki: Puuseppää aina tarvitaan: Iskun historia 1928-1998. Isku, 1998.
Lahden historia 3: Lahden talouselämän historia. Lahden kaupunki, 1996.
Halila, Aimo: Lahden historia. Lahden kaupunki, 1958.
Sarantola-Weissin kirjassa yhtiö mainitaan muutamalla sivulla. Kirjassa on myös muutama aika pieni kuva yhtiön tuotteista. Vesikansan kirjassa kerrotaan yrityksestä vajaa sivu. Lahden...
Tähän on vaikea vastata, koska kirjat vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin. Ihmiset myös kaipaavat ja tarvitsevat erilaisia asioita vaikeina hetkinä. Joku haluaa käsitellä ongelmiaan, toinen haluaa paeta niitä. Laitan tähän nyt joka tapauksessa joitakin omia ajatuksiani sekä kollegoitteni ja ystävieni ehdotuksia. Mukana on niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin. Toivottavasti näistä löytyy ystävällesi sopiva kirja tai sopivat kirjat:
L.M. Montgomery: Sininen linna
Tiina Lymi: Susi sisällä (näytelmä)
Sari Malkamäen novellit
Rolain Roman: Mestari Breugnon
Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -sarja
Eckhart Tolle: Läsnäolon voima
Anthony De Mello: Havahtuminen
Bruce Fisher: Jälleenrakennus
Harville Hendrix: Kaikki se rakkaus mikä sinulle...
Kirjasta Satujen maailma (Weilin+Göös, 1984. ISBN 951-35-3132-5) löytyy Marja Haapion suomentamana "Kaislaviitta"-niminen satu. Siinä kuningas kysyy kolmelta tyttäreltään, kuinka paljon nämä rakastavat häntä. Kolmas tytär vastaa "Rakastan sinua niin kuin keittämätön ruoka rakastaa suolaa". Isä ymmärtää vastauksen väärin ja käskee tyttären lähteä heti kotoaan. Tytär päätyy kaislaviitta päällään piiaksi suureen linnaan. Tanssiaisissa, joissa hän esiintyy omissa vaatteissaan, linnan isännän poika rakastuu häneen. Kun keittiöpiika paljastuu tytöksi, johon poika oli rakastunut, järjestettään suuret häät, joihin kuningaskin kutsuttaan. Häissä tyttö määrää kuninkaalle tarjottavaksi suolatonta ruokaa ja isä ja tytärkin löytävät sadun lopussa...
Hopeinen 100 mk:n juhlakolikko Itsenäinen Suomi 75 vuotta vuodelta 1992 arvioidaan 25 euron arvoiseksi seuraavassa teoksessa: Keräilijän opas. Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Suomalaiset sukunimet -teoksen mukaan sukunimen Lohvansuu taustalla on Vaalassa sijaitseva talo Lohvansuu. Pyhäjärvellä on ollut Lohva-niminen talo 1600-luvulla. Kirja mainitsee myös, että Lohvansuu on muoto paikannimestä Lohinivansuu ja Lohva taas on irronnut paikannimestä Lohvansuu.
Lisätietoja sukunimestä on em. teoksessa Suomalaiset sukunimet /Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala.
Väestörekisterikeskuksella on nimipalvelu verkossa: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
