Saamme tiedon siitä. Ylläpitoomme kerääntyy lista uusimmista kommenteista. Seuraamme sitä aktiivisesti. Jos saamme esimerkiksi lukijoilta vastauksen kysymykseen, johon emme ole löytäneet vastausta, lähetämme sen alkuperäiselle kysyjälle.
Svinhufvudin suku on peräisin keskiajalta Ruotsin Taalaimaalta. Ilmeisesti jo 1400-luvun alussa suvun edustaja oli käyttänyt villisian päätä vaakunassaan. Sukunimenä sitä käytettiin varmuudella 1400-luvun puolivälin jälkeen. Svinhufvudin suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1627 nimellä Svinhufvud af Qvalstad tämän vaakunatunnuksen mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Svinhufvud_af_Qvalstad
https://sv.wikipedia.org/wiki/Svinhufvudsläkten
Kirjassa "Kirjastostrategia : kirjastojen strateginen suunnittelu / toim. Vesa Niinikangas. 1992" käsitellään SWOT-analyysiä ainakin kahdessa artikkelissä. Artikkeleiden lähtökohta on nimenomaan miten analyysiä voidaan soveltaa kirjastoissa.
Joululaulu "Pieni joululeikki" (Maijan ja Kallen piirilaulu) löytyy esim. Elsa Kojon kirjasta "Suuri joululaulukirja" sivulta 124. Laulu alkaa sanoilla Nyt on meillä, nyt on meillä hetki herttainen. Laulun sävelmä muistuttaa lauluja "Ukko Nooa" ja "Karhu nukkuu". Laulussa on neljä säkeistöä. Säveltäjä on Bellman, Carl Michael. Tässä tapauksessa kyseisen laulun sovittaja on Joonas Kokkonen.
Etunimien alkuperää ja merkitystä käsitteleviä kirjoja on paljonkin: mm. Kustaa Vilkunan Etunimet, Eero Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Saksasta niitä ei ehkä kuitenkaan löydy.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Esko on vanha suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä Eskil. Eskil-nimen muinainen merkitys on ollut 'jumalan kypärä'.
Nimien suosiosta löytyy tietoa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ehdottoman varmaan tietoa romanien alkuperästä ei liene olemassa, mutta esimerkiksi Suomen Romanifoorumi ry:n sivuilla kerrotaan näin:
"Useimmat tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että romanit ovat lähtöisin Intiasta. Kielitieteen tutkimuksissa on havaittu, että paikallisten romanien kielissä ja Intiassa puhutuissa sanskritissä sekä hindin kielessä on paljon yhtäläisyyksiä. Kielen rakenteen ja sanaston perusteella romanien alkukotina on pidetty Luoteis-Intiaa. Romanit eivät kuitenkaan ole intialaisia, vaan oma erillinen ryhmänsä myös Intiassa. On myös esitetty väitteitä, että romanit olisivat alun perin kiertolaisia, jotka olivat lähtöisin vielä jostain muualta."
https://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanikulttuuri/romanien-...
Etsimäsi kirjoittaja lienee Aapeli eli Simo Puupponen (1915-1967). Aapeli kirjoitti kaksi lastenkirjaa: Koko kaupungin Vinski (1954) sekä Vinski ja Vinsentti (1956).
Kirjojen pohjalta on tehty muun muassa kaksi tv-elokuvaa, joissa apteekkarin roolia näyttelee Tarmo Manni.
Lisätietoa Aapelista:
http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=3
Koko kaupungin Vinski -elokuva IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0363748/combined
Vinski ja Vinsentti IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0364103/
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, etsitkö listaa tieto- vai kaunokirjallisuudesta, joten tässä kumpiakin. Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta, ja lisää teoksia voit hakea esim. Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi/) laittamalla hakusanaksi "ikääntyminen" tai "vanheneminen".
Tietokirjallisuutta, elämäntaito-oppaita:
Airaksinen, Timo: Vanhuuden ylistys (Otava, 2002)
Arstila, Pirkko: Rohkeaa elämää, aikuinen nainen (Gummerus, 2004)
Ephron, Nora: En voi mitään kaulalleni ja muita mietteitä naisen elämästä (Otava, 2007)
Ijäs, Kirsti: Ikääntyvän ihmissuhteet (Kirjapaja, 2006)
Junkkaala, Eero: Mies tässä iässä (Uusi tie, 2009)
Kauhanen-Simanainen, Anne: Valmentaudu vanhuuteen - viisaasti (CIM kustannus, 2009)
Mazzarella, Merete: Matkalla...
Vuonna 2009 1. avioliiton solmineiden naisten keski-ikä oli 30,2 vuotta ja miesten 32,5 vuotta.
Lähde: Tilastokeskus, Siviisäädynmuutokset
http://www.stat.fi/til/ssaaty/2009/ssaaty_2009_2010-05-06_tie_001_fi.ht…
Bamböle (suomeksi Pampyöli) on kylä Haminan kaupungin Vehkalahden alueella. Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät vuoden 2003 alusta. Koska Haminan kaupunki perustettiin aikanaan Vehkalahden kirkonkylän paikalle, kunnalla ei ollut erillistä kuntakeskusta, vaan Vehkalahden kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat Haminan keskustassa.
Museoviraston ylläpitämästä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalin Muinaisjäännerekisterin http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/r… mukaan Pampyöli mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa, jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja, mutta kylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti jo 1200- ja 1300-lukujen...
Hyvä kysymys. Jos kirjaston työntekijät etsivät kirjaa, jonka pitäisi olla hyllyssä eikä se ole, kirja merkitään kadonneeksi. Näin tehdään siksi, että seuraava asiakas tai työntekijä ei turhaan etsisi kirjaa. Jos asiakas on kadottanut kirjan ja korvaa sen, kirja ei ole kadonnut vaan korvattu. Tällainen kirja ei näy asiakkaille Helmet-tietokannassa lainkaan.Kirja voi olla kadonnut monesta syystä. Tavallisinta on se, että kirja on syystä tai toisesta hyllytetty väärään paikkaan eikä se siksi löydy. Kirjassa voi olla esimerkiksi väärä selkämerkintä, jota kirjan hyllyttäjä on noudattanut. Joskus voi olla niin, että asiakas on lukenut kirjaa kirjastossa ja jättänyt se paikkaan, josta henkilökunta ei ole sitä löytänyt. On käynyt myös niin, että...
Kysymyksesi on niin yleinen, että siihen on hankala vastata, paitsi jos toteaa, ettei tällaista kirjaa tai nettilähdettä ole olemassakaan. Et täsmennä, täytyykö tekstin olla suomeksi vain kelpaako esimerkiksi englannin kieli. Et myöskään rajaa aihetta esimerkiksi suomalaiseen populaarimusiikkiin. Myös sana "populaarimusiikki" on niin monitulkintainen, että on vaikea tietää, mitä sillä milloinkin tarkoitetaan. Joskus sillä tarkoitetaan vain ns. pop-rock -tyylistä musiikkia, mutta esimerkiksi kirjastoissa se tarkoittaa hyvin laajasti ottaen kaikkea viihteestä, popista, jazzista, bluesista ja reggaesta gospeliin,
Yleisesti ottaen voi sanoa, että "populaarimusiikki" kokonaisuudessaan ja rajaamatta on niin laaja aihepiiri, ettei mikään teos...
Vastauksessani pitäydyn kertomaan 1) mistä saa tietoa ja tukea lyhytkasvuiset henkilöt, 2) miten määritellään autismi ja mistä saa tietoa autismista sekä 3) annan kaksi vinkkiä kirjallisuudesta nuorelle, jolla on vammainen sisarus.
1)
Lyhytkasvuisuudesta on hyvä tietopaketti ja tietoa kirjallisuudesta Lyhytkasvuiset ry:n sivustolla http://www.lyhytkasvuiset.fi/ . Sivustolla on yleistietoutta lyhytkasvuisuudesta, palveluista ja tukitoimista (mm. vaate- ja muista avustuksista), psykososiaalisista näkökohdista ja koulutuksesta sekä työllistymisestä. Lisää kirjallisuusvinkkejä on em. sivustolla olevassa kirjallisuusluettelossa.
Sivustolla on myös luettelo alueellisista yhdyshenkilöistä. Uskoakseni yhdyshenkilöt voivat auttaa myös kysyjää...
Me täällä kirjastossa emme oikein koe, että kilpailisimme kirjakauppojen kanssa. Toimintatapa on niin erilainen. Kirjakaupoista saa uutuuden samantien, mutta niistä joutuu maksamaan. Meiltä saa lainata ilmaiseksi, mutta suosittua kirjaa saattaa joutua odottamaan pitkäänkin. Meillä ei ole mahdollisuutta saada kysyttyä kirjaa heti kaikille sitä haluaville asiakkaille ja kirjakauppa taas ei pysty antamaan sitä ilmaiseksi. Kirjastosta lainattua kirjaa ei ole tarkoituskaan ottaa omaksi, kun taas kirjakaupassa se juuri on ideana. Luulisin, että palvelemme sillä tavalla erilaisia yleisöjä ja tarpeita.Kirjaston näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset lukevat. Sillä ei ole väliä mistä kirja tulee. Kirjastolaisena en osaa ottaa kantaa siihen,...
Maitokiisselin ohjeita ja sen muunnelmia on netissä paljonkin. Jos sen maustaa vaniljasokerilla, se on vaniljakiisseliä. Maito kuohuu helposti, joten kannattaa valita vähän isompi astia kuin annos on. Sen voi suurustaa joko perunajauhoilla tai maissijauhoilla. Ainekset yhteen annokseen:
2 dl maitoa
n. 1 rkl maissitärkkelystä / tai perunajauhoja
n. 2 tl sokeria
(1/2 til vaniljasokeria)
Laita kaikki aineet kulhoon ja kuumenna maito kiehuvaksi (noin 2 min) sekoittaen sitä. Katso, ettei se kiehu yli. Sekoita hyvin, ettei jää paakkuja. Perunajauhoilla suurustettaessa voit myös vasta lopussa lisätä tilkkaan maitoa liuotetun perunajauhon hyvin sekoittaen kuumennettuun maitoon.
Helsingissä suksia saa lainattua Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta. Ne ovat kuitenkin sen verran kysyttyjä, että tällä vastaushetkellä suksia on paikalla vain kaksi paria Herttoniemessä ja yksi pari Roihuvuoressa. Suksia ei voi varata, joten niitä saa lainaan vain käymällä paikan päällä kirjastossa. Suksien laina-aika on yksi viikko.
Suksien saatavuuden voi tarkistaa HelMet-hausta osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä yksinkertaisesti teoksen nimellä ”sukset”. Sukset on luetteloitu aivan kirjojen tapaan ja laitettu vieläpä HelMet-tietokannassa hiihdon luokkaan 791.5. Luokan kohdalta käy ilmi myös suksen mitta, joka suksiparin mukaan vaihdellen 110–210 cm.
Englanniksi saksan kielen Zungenbrecher -ilmaisun vastine on tongue-twister, jonka suomen kielinen määritelmä WSOY:n englanti-suomi suursanakirjassa (Hurme-Pesonen-Syväoja, WSOY 2003) kuuluu seuraavasti: "lause, jossa kieli menee solmuun, kielivoimisteluloru".
Nykysuomen sanakirjassa kielivoimistelu määritellään seuraavasti "Äänteellisesti vaikeahkot hoennaiset ovat sopivaa kielivoimistelua oppilaille". Sanaleikki puolestaan on saanut seuraavan määritelmän: "monimerkityksisten t. samoinääntyvien sanojen käyttöön perustuva leikillinen, hauska, vitsikäs ilmaus t. muunlainen sanoilla hupailu, sanansutkaus".
Toki sanaleikkikin kävisi kuvaamaan mainittun tyyppisiä lauseita, mutta kielivoimisteluloru saattaisi kenties olla osuvampi.
Kysymykseen ei voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta, koska tuulivoimalan hiilijalanjälkeen vaikuttaa merkittävästi voimalan sijainti sekä kohteen tuuliolosuhteet.
Jesse Christensen tulee Tampereen yliopistossa tekemässä kandidaatintyössään Tuulivoiman hyödyntämisen ympäristövaikutukset seuraavaan tulokseen:
”… onshore-voimaloiden [eli maalla sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet vaihtelevat välillä 3-30 gCO2- ekv/kWh ja offshore-voimaloiden [merellä sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet välillä 8-28 gCO2-ekv/kWh. Arvot ovat suhteessa toisiinsa hyvinkin vaihtelevia ja tapauskohtaisia…
Hiilijalanjäljen keskiarvoksi saadaan onshore-voimaloille 11,2 gCO2-ekv/kWh ja offshore-voimaloille 16,5 gCO2-ekv/kWh. Keskimäärin offshore-...
