Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki: Otava, 2000) Helander mainitaan (s. 111) samankaltaisen nimen Helanen selitteessä. Teoksen mukaan on mahdollista, että Helander on aikoinaan otettu sukunimenä käyttöön Oulunseudun, Ristijärven ja Pudasjärven seudulla yleisen tilannimen, Helasen pohjalta. Oulussa nimi on kuitenkin vaihdettu jälleen suomalaiseen nimeen Helanen vuonna 1906. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Helanen on nimenä yhdistettävissä talonnimeen Helala sekä muihin Hela-, Helaa- tai Helaja-alkuisiin asutus- ja luontonimiin, joita esiintyy Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kyseiset nimet viitannevat helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Sukututkija...
Hei, Kun Mannerheim valittiin vuonna 1944 presidentiksi, Suomi oli sodassa. Sodan aikana voimassa olivat sekä sotatilalaki että valmiuslaki. Nämä molemmat lait antoivat hallitukselle aivan poikkeukselliset valtaoikeudet poiketa niin perustuslaissa kuin muissakin laissa säädetyistä perusoikeuksista. Käytännössä sodan aikana valta keskittyi hallitukselle, joka hallitsi maata asetuksilla ja valtioneuvoston päätöksillä. Normaalitilanteessa asioista olisi päätetty eduskunnan säätämillä laeilla. Mannerheimin valinta ehdottomasti tapahtui hyvin poikkeuksellisesti. Hallituksen esityksessä laiksi tasavallan presidentin määräämisestä ilman vaalia (HE 55/1944) tämä todetaankin: ”Tasavallan Presidentin luovuttua toimestaan määrätään,...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappale löytyy Johnny Lee Michaelsin cd-levyltä Musiikkia suomalaisiin tv-sarjoihin. CD 1
https://finna.fi
Samainen cd-levy löytyy Helmet-hausta, tosin ilmeisesti vajavaisilla luettelointitiedoilla. http://www.helmet.fi/record=b1408005~S9*fin
Rauno Lehtisen sävelmä Pink champagne löytyy myös Helmet-kirjastosta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tPINK+CHAMPAGNE/tpink+champagne/1%2…
Kirjastot.fi:n Frank monihaun maakuntakirjastot haulla "vaaleanpunaista shampanjaa" saadaan myös muutamia muita äänitteitä. http://monihaku.kirjastot.fi/
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta löytyy tietoa sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Karvaamo on vanhanaikainen nimitys nahkurinverstaalle. https://fi.wiktionary.org/wiki/karvari
Leikkisästi nimitystä on käytetty myös parturista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
En löytänyt Pitäjänmäen netti-historiikeista mainistaa nahkureista, mutta mahdollisesti sellainenkin on paikalla toiminut. Pitäjänmäki tunnetaan varsinkin konepajoista, korjaamoista ja tietenkin rantaradan asemasta. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/historiaa.html
https://kaupunginosat.net/pitajanmaki/alueen-historia-mainmenu-136
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-17-18.pdf
http://www.pita.fi/jaakiekko/historia/
Runo on kokoelmasta Oodeja kahdelle iholle. Se on ilmestynyt vuonna 2000. Sama kokoelma on ilmestynyt myös yhteisniteenä vuonna 2003 nimellä Passionata / Oodeja kahdelle iholle.
"Siina on joko vaihtoehtoinen kirjoitusasu nimestä Sina tai lyhentymä siina-päätteisistä nimistä, kuten Aleksiinasta, Fransiinasta ja Rosiinasta. Sen lähtökohtana on pidetty myös venäläistä nimeä Zinaida ja tästä saatua lyhentymää Zina. Viimeksi mainittu lähtökohta on Suomen ortodoksisessa kalenterissa, jossa Siina on Sinaidan rinnalla 11.10. Siinaa on käytetty myös ainakin Fransiskan ja Fransiinan lempinimenä." (Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007)
Zina on ollut myös Zenobioksen kutsumamuoto, mikä selittää sen, että Karjalan ortodokseilla Siina ja Sina ovat olleet myös miehennimiä. (Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY 2004)
Kyllä voi. Kirjastossa on omatoimisesti käytettävä kopiokone. Pääkirjaston uutuusalueen kopiokone toimii kolikoilla ja kirjaston toisesta sekä kolmannesta kerroksesta löytyvillä koneilla voi ottaa kopiota ja maksaa ne ensimmäisen kerroksen tiskiin lähtiessä. Kopioiden hinnat ovat 40 senttiä mustavalkoiset ja 60 senttiä värilliset. Skannaavalla kopiokoneella voi myös lähettää tiedostot suoraan sähköpostiin tai ottaa ne muistitikulle. Ilman tulostusta tehtävät skannaukset eivät maksa mitään.
Maru-päätteen käyttö on hyvin yleinen japanilaisten kauppalaivojen nimeämiskäytäntö. Maru-sana (丸) tarkoittaa ympyrää tai kehää. Nimeämiskäytännölle on esitettty monia erilaisia tulkintoja, mutta suosituin tulkinta lienee sanan periytyminen vanhakantaisesta maro-liitteestä, jota on käytetty ilmaisemaan kunnioitusta, läheisyyttä ja tärkeyttä. Myöhemmin maru-muotoon muuttunutta sanaa on käytetty esimerkiksi ihmisistä, koirista sekä tärkeistä esineistä.
Maru-liitettä on tiedettävästi käytetty japanilaisen laivan nimessä jo 1100-luvulla. Vuonna 1900 Japanin Meiji-hallinto sääti lain, jonka mukaan kaikkien laivojen nimissä on suotavaa käyttää maru-liitettä. Tämä koski kuitenkin vain kauppalaivoja, sillä esimerkiksi sotalaivojen nimissä maru-...
Rivit ovat Eino Leinon runon Vapauden vilja (1919) kolmas säkeistö.
Voit lukea koko runon esimerkiksi alla olevista linkeistä Kansalliskirjaston digitoimiin aineistoihin.
Suomalainen Suomi 4/1919
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1369188?term=vapaud…
Eino Leino: Ajatar (1920)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100602/Ajatar_tietovirsia.p…
Lyhenteellä MM tarkoitetaan tässä todennäköisesti Muntra Musikanter -mieskuoroa, jonka osoite Helsingissä on Liisankatu 2. Tietääkseni kuoro on pitkään käyttänyt huoneistoa tuossa osoitteessa, mutta varmuudella en pysty sanomaan, onko tämä juuri se paikka, johon tekstissänne viitataan. Asiaa kannattaisi tiedustella suoraan hilpeiltä musikanteilta itseltään. Toivottavasti asia sitä kautta saa varmistuksen. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.muntramusikanter.com/
"Benjamin" tarkoittaa hepreaksi kirjaimellisesti "oikean käden poikaa", eli onnenpoikaa.
Benjamin oli Vanhan testamentin patriarkka Jaakobin nuorin poika.
Ensimmäisen kerran nimi oli Suomen almanakassa vuonna 1798.
Nimestä on runsaasti muunnoksia, kuten esim. Ben, Benny, Penna, Penu, yms.
Laulu on kansanlaulu, sen tekijöitä ei tiedetä. Laulu esiintyy julkaisuissa monilla eri nimillä, esim. "Neito ja kuolema", "Kuoleman viikatemies", "Tuonelan viikatemies" "Tuonen viikatemies" ja "Viikatemies". Sekä laulun sanoista että melodiasta on julkaisuissa useita erilaisia versioita.
Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen julkaisussa laulu on nimellä "Viikatemies" (sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu on sijoitettu otsikon "Vuosi 1918" alle, mikä viittaa siihen, että laulu on kuulunut vankileirilauluihin, jotka levisivät sekä käsin kirjoitettuina että suusta suuhun ja jotka usein lainasivat sävelensä ja aiheensa vanhemmista kansanlauluista. "Viikatemies" alkaa: "Jääaavikon aukean laitaan käy kuoleman viikatemies"....
Videot netissä ovat usein peilikuvia muutamasta syystä:Tekijänoikeuksien kiertäminen: Monet alustat käyttävät automatisoituja järjestelmiä, jotka tarkistavat videoiden sisällön tekijänoikeuksien rikkomusten varalta. Jos järjestelmä tunnistaa videon sisällön vastaavan tekijänoikeussuojattua materiaalia, se saattaa poistaa sen. Kääntämällä videon peilikuvaksi sen data eroaa alkuperäisestä, mikä vaikeuttaa tunnistamista. Samasta syystä videoita saatetaan rajata, zoomata tai muokata muilla tavoilla. Äänen tunnistamista vältetään lisäämällä peittävää musiikkia tai muuttamalla äänenkorkeutta esimerkiksi nopeuttamalla tai hidastamalla videota.Selfie-videoiden peilikuva-asetus: Monet kuvaavat selfie-videonsa peilikuva-asetuksella, koska he ovat...
Hei, muistat aivan oikein.
Vuodelta 1961 on tallessa Hiihtokelitiedoitus, joka on luettu osana Päivätarjotin-ohjelmaa 14.4.1961.
Tässä ohjelman tarkemmat tiedot:
OTSI: Päivätarjotin 14.4.1961.
ENSI: 19610414 AANP: 19610414 KEST: 001730
(00:00) Avaruuslaulut. Laulut: Sinä olet ensimmäinen. Onnittelen sinua, ihminen.
(03:20) Heikki Eteläpää: Viikon elokuvakatsaus.
(06:40) Pyhäkoulutyö. Papisto Lahdessa. Suomen pyhäkouluyhdistyksen pääsihteeri, rovasti Pentti Taipale vastaa mikä on pyhäkoulun tehtävä tällä hetkellä.
(08:20) Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta viettää vuosijuhlia. DI Sakari Seeste: juhlien teemana Dipoli.
(10:45) Hiihtokelitiedoitus. Eri lääneissä desimetrimäät, kuinka paljon uutta ja vanhaa kantavaa lunta sekä luistava...
Kirkkonummen kirjaston sivulla on voimassaoleva arvostelusivusto. Osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/ voit arvostella minkä tahansa kirjan, joka on Kirkkonummen kirjaston kokoelmassa. Kaikki asialliset arvostelut julkaistaan.
Levy-yhtiö Decca Records perustettiin vuonna 1929 Isossa-Britanniassa. Yhtiöllä oli aikoinaan edustus myös Suomessa ja monikin tunnettu artistimme julkaisi tuotantoaan Decca-levyillä.
Mäntsälän Haarajoella sijaitseva Deccatie ei kuitenkaan saanut nimeään tuon levy-yhtiön mukaan. Decca on radioaaltoja käyttävä paikantamisjärjestelmä. Se kehitettiin toisen maailmansodan aikana ja oli käytössä vuoteen 2000. Haarajoen vuonna 1970 rakennettu decca-asema huolehti aikanaan radiosignaaleilla alusten turvallisesta navigoinnista Suomenlahdella. Lähetysasema suljettiin vuonna 1999, kun deccajärjestelmän käyttö loppui Euroopassa.
Asema otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2009, kun siellä aloitettiin DGPS-järjestelmän lähetykset. Nykyään näiden...
Helsingissä suksia saa lainattua Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta. Ne ovat kuitenkin sen verran kysyttyjä, että tällä vastaushetkellä suksia on paikalla vain kaksi paria Herttoniemessä ja yksi pari Roihuvuoressa. Suksia ei voi varata, joten niitä saa lainaan vain käymällä paikan päällä kirjastossa. Suksien laina-aika on yksi viikko.
Suksien saatavuuden voi tarkistaa HelMet-hausta osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä yksinkertaisesti teoksen nimellä ”sukset”. Sukset on luetteloitu aivan kirjojen tapaan ja laitettu vieläpä HelMet-tietokannassa hiihdon luokkaan 791.5. Luokan kohdalta käy ilmi myös suksen mitta, joka suksiparin mukaan vaihdellen 110–210 cm.
Eri lähteiden mukaan Miilaa pidetään lyhennöksenä nimistä Camilla, Ludmila sekä Emilia. Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi. Ludmila taas on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”kansan rakastama”. Mila on myös itsenäinen slaavilainen nimi, joka tarkoitta ”herttainen, suloinen”. Suomalaisen ja ruotsalaisen kalenterin Emilia-nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-plebeijisuvun nimestä. Emilia on Emilin sisarnimi.
Lisää etunimistä löytyy mm. kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
