Adverbiä osapuilleen ei löydy sellaisenaan Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Suomen sanojen alkuperä -kirjasarjasta. Lauri Hakulinen kuitenkin käsittelee sitä lyhyesti teoksensa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979, 4. korjattu ja lisätty painos) sivulla 391. Hakulinen esittää Paavo Pulkkisen tutkimukseen pohjaten, että osapuilleen on kehittynyt sanasta osapuolilleen. Pulkkisen tutkimukseen viittaa myös Pekka Lehtimäki Virittäjä-lehden numerossa 3/1965. Lehtimäen mukaan kahden äkkiseltään erilaiselta vaikuttavan sanan yhteys on helppo ymmärtää itämurteiden ja karjalan kautta, joissa osa-sana on onni-sanan synonyymi. Esimerkiksi sanonta "työ on osapuolille tehty" voi siis tarkoittaa, että työ on jo voiton puolella.
Lähteet...
Sukunimen vaihtamiseen sisältyy rajoitteita:
Sukunimen saa vaihtaa, jos nimestä on ilmeistä haittaa, se on esimerkiksi hankala kirjoittaa (ulkomaalainen), liian yleinen, merkitykseltään nolo, uusi nimi on kuulunut aiemmin itselle tai suoraan edeltäville esivanhemmille tai vaihtoon on muu hyvä syy.
Uusi sukunimi ei saa olla
-sopimaton tai ilmeistä haittaa käytössä aiheuttava
-kotimaisen kielenkäytön vastainen esimerkiksi kirjoitusasultaan
-erittäin yleinen
-etunimenä yleisesti käytetty
-jonkin jo olemassa olevan suvun nimi
-käytössä oleva liikemerkki, yrityksen tai yhteisön nimi, taiteilijanimi tms.
Vain ensimmäinen näistä kohdista on aivan ehdoton, muista voi perustellusta syystä poiketa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimilaki
http...
Autoteollisuus on tuonut markkinoille yhä kehittyneempiä turvalaitteita, jotka toimivat korin muodonmuutoskäyttäymisen mukaan. Turvalaitteiston ohjainlaitteen tehtävänä on ohjata laukaisupulssit turvatyynyihin ja turvavöiden esikiristimiin törmäystilanteessa.
"Törmäystilanteen aikana auton turvajärjestelmän ohjainlaite mittaa korin hidastuvuutta ohjainlaitteessa ja korin etuosassa olevan tunnistimen avulla. Laskennassa arvioidaan, vaatiiko törmäyspulssien voimakkuus turvatyynyjen käyttöä" (Kangastupa, Timo: Kori- ja alustaelektoroniikka, 2005)
Käytännössä siis turvatyynyjen laukeaminen ilman törmäystä on hyvin epätodennököistä. Nykyiset järjestelmät mittaavat tarkkaan turvatyynyjen käytön tarpeen. Kun turvatyyny on kerran lauennut, se...
Kirkkonummen kirjaston sivulla on voimassaoleva arvostelusivusto. Osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/ voit arvostella minkä tahansa kirjan, joka on Kirkkonummen kirjaston kokoelmassa. Kaikki asialliset arvostelut julkaistaan.
Tyhjentävää selitystä tähän lienee mahdotonta antaa, mutta aihetta on paljon tutkittu psykologian kentällä. En pysty antamaan kattavaa vastausta, mutta joitain perusasioita uskon voivani tässä esittää.
Tuhoamisen motiivi on usein peräisin aggressiosta, vihan tunteesta, jota ihminen ei pysty käsittelemään vaan jonka hän purkaa tuhoavana toimintana. Se, mihin tai kehen tuhoava toiminta kohdistuu, riippuu ainakin osittain syntipukkiajattelusta: kenet tekijä syyllistää, itsensä vai toisen/toiset. Sekä muita että itseään vahingoittavalla ihmisellä voi olla huono tai vääristynyt itsetunto. Opitut käyttäytymismallit, kulttuuri, ihmisten jako "meihin" ja "heihin" ynnä muut kognitiiviset (tiedolliset tai ajatustoimintaan liittyvät) tekijät myös...
Selma Lagerlöfin kirjassa Peukaloisen retket villihanhien seurassa hanhet ovat suomennettu villihanhiksi tai metsähanhiksi, riippuen suomennoksesta.
Kysyin tarkempaa tietoa Suomen luonnonsuojeluliitosta, jossa asiaan perehdyttiin tarkoin: "Lagerlöf oli ruotsalainen, ja teoksen syntyaika huomioiden voi päätellä että kysymykseen voisivat tulla hanhilajeista lähinnä valkoposkihanhi, merihanhi tai taigametsähanhi, jotka Selman elinaikana lensivät muuttoparvina säännöllisesti Etelä-Ruotsin yli muuttomatkoillaan. Valkoposkihanhi ja merihanhi liikkuvat enemmän Itämeren piirissä, ja selkeimmän pitkän muuttomatkan suoraan pohjoisesta etelää kohti (ja keväällä toiseen suuntaan) tekee taigametsähanhi. Parvet lähtevät Pohjois-Ruotsin soilta ja...
Asemasodan aikana kesällä 1942 Jalkaväkirykmentti 1 sijaitsi Karjalan kannaksella ja oli sijoitettuna Lempaalanjärven ympäristöön. Vastaavasti 40. Kenttäsairaala siirrettiin helmikuussa 1942 Itä-Karjalasta Raudun seudulle kannakselle, jossa se toimi myös kesällä 1942.
On siis mahdollista, että kyseinen kaatunut sotilas olisi esimerkiksi haavoittunut Lempaalassa, josta hänet olisi siirretty hoidettavaksi kenttäsairaalaan Rautuun, jossa tämä olisi sitten menehtynyt.
Vastauksessa käytettiin apuna Jatkosodan historia-teossarjaa sekä Kansallisarkiston digiarkistoa (http://digi.narc.fi), josta löytyvät niin Jalkaväkirykmentti 1:n kuin 40. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat.
Kuntien kirjastoissa ei lainattavia kappaleita kysymistäsi kirjoista näytä olevan. Kukkivat kummut -kirja löytyy lainattavaksi Oulun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista, ja Kotikuusen juurella on Åbo Akademin kirjaston kokoelmissa. Voit saada kirjat kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Olisikohan kyseessä kappale nimeltä "Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset?" Sen toisessa säkeistössä lauletaan mm. "muistatko kesän, kun tuoksussa tuomien haaveillen istuimme ain?"
Suuri toivelaulukirja 1 kertoo, että kyseessä on alkujaan venäläinen mustalaisromanssi, joka tunnetaan myös nimellä "Valkoakaasiat" alkuperäisen aiheensa mukaisesti. Suomalaiset sanat on tehnyt Matti Vuori. Kappaleen ovat levyttäneet mm. Olavi Virta, Annikki Tähti ja Metro-Tytöt. Lista artisteista löytyy Yleisradion äänilevystö sivuilta osoitteesta http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Valkoakaasiat.
Ubuntun kyseisen version Desktop-edition voi varata HelMet-kirjastosta, suora linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044986~S9*fin Varauksia on nyt vain yksi, joten sen saa aika nopeasti.
Saman version Server edition löytyy suoraan HelMet-kirjastojen hyllystäkin (Kallio, Kirjasto Omena, Töölö), tämän version linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044985~S9*fin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
Pienestä tietosanakirjasta (Otava, 1925-1928) löytyi vastaus. Palmiini on puhdistettu kookosrasva.
Kirja löytyy digitoituna. Tässä linkki palmiiniin: http://runeberg.org/pieni/3/0341.html
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo Ruuskasen juontuvan Ruuska-nimestä. Siihen puolestaan sisältyy lyhentymä ortodoksisesta ristimänimestä Ondrei, Ondruska (samaa kantaa kuin ven. Andrei ja kreikk. Andreas).
Ruuska(nen)-nimestä on mainintoja 1500-luvulta Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen senaikaisista pitäjistä sekä Viitasaarelta. Viime sotien jälkeen Ruuskasia tuli erityisesti Impilahdelta, Viipurista ja Jääskestä. Nykyisin Ruuskasia on eniten Savossa.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkia tietoja yleisimmistä etu- ja sukunimistä eri ajanjaksoina. Sen osoite on http://www.vaestorekisterikeskus.fi./
Saksan kielen oikeinkirjoitusta uudistettiin vuonna 1996 niin, että kielen erityispiirteitä, kuten substantiivien iso alkukirjain sekä ß-kirjain (kaksois-s, "Eszett") otettiin entistä johdonmukaisempaan käyttöön. Uudistusta on viilattu jonkin verran vuosien mittaan, mutta keskeinen sisältö on pysynyt samana.
Uudistuksen jälkeen ß-kirjainta käytetään ainoastaan pitkän vokaalin jälkeen, kuten esimerkiksi sanoissa fließen (virrata) ja Straße (katu). Sen sijaan lyhyen vokaalin jälkeen käytetään kahta s-kirjainta: muß > muss (täytyy), Roß > Ross (hevonen).
Sveitsissä ja Liechtensteinissa ß-kirjainta ei tavallisesti käytetä ollenkaan, vaan se korvataan ss-yhdistelmällä.
Kielikellon artikkeli saksan kielen...
Tässä muutamia ehdotuksia: Martin Widmarkin Lasse-Maija etsivätoimisto,
Eppu Nuotion Etsivätoimisto Jalka & Lamppu, Jari Mäkipään Etsiväkerho Hurrikaani, Kari Vaijärven Jukka Vihi –kirjat, Pia Hagmarin Etsiväpartio -sarja, Johanna Venhon Okulus –kirjat jne.
Kaisu Rättyän kirjoittamasta kirjasta, Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, löytyy esittelyjä ja hakemistoja amerikkalaisista ja englantilaisista etsivä- ja seikkailusarjoista. Niitä ovat mm. Carolyn Keenen Neiti Etsivä –sarja, Enid Blytonin Viisikko-sarja ja SOS-sarja, Robert Arthurin 3 etsivää –sarja jne.
Kotimaisia lasten- ja nuorten sarjakirjoja, myös salapoliisikirjoja, käsitellään niin ikään Kaisu Rättyän kirjoittamassa kirjassa Ratsaille ja seikkailuun!.
Teos on Riel, Jörn: Hupaisa juttu koristaa kasvot.
Muut osat ovat nimeltään Meidän Herramme ketunloukku,
Ensitapauksen juhla. Kaikkien osien alaotsikko on Kertomuksia esi-isieni talosta.
Ohjaan tässä viranomaisen puoleen: henkilötietorekisteriä pitää Suomessa yllä DVV, eli Digi- ja väestötietovirasto. Heidän sivuillaan (klikkaa tästä), kohdassa "Syntymäaika ja -paikka" kerrotaan, ettei syntymäaikaa tallenneta rekisteriin, mutta sitä voi kysyä joko synnytyssairaalasta tai Kansallisarkistosta. Lähde: DVV Tarkasta omat henkilötietosi | Digi- ja väestötietovirasto
Asiasta ei löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani lähteistä. Ilkka Malmbergin teoksessa Tuntemattomat sotilaat (Helsingin Sanomat, 2007) Rokan kuvauksessa ei juuri muutoksista puhuta vaan pikemminkin esitetään Rokka melko samanlaisena pysyvänä hahmona, joka on toisaalta kylmäverinen tappaja, toisaalta perhettään rakastava ja vankia hyvin kohteleva mies. Malmberg kuvaa Rokkaa jopa melkein äidilliseksi hahmoksi, joka pitää huolta toisista
Näkisin itse, että Rokka muuttuu sodan edetessä pessimistisemmäksi ja auktoriteetteja yhä enemmän uhmaavaksi hahmoksi. Rokan pontimena sotimisessa on menetetyn Karjalan, hänen oman kotiseutunsa, ottaminen takaisin. Kun alkaa olla selvää, että sota hävitään eikä Rokan kotiseutua saada takaisin, hänen...
