Tässä joitakin kuvaukseen sopivia koti- ja ulkomaisia kirjailijoita.
Ihmissuhteita ja romantiikkaa: Lucy Dillon, Jane Green, Melissa Hill, Marian Keyes, Anneli Kivelä, Rain Mitchell, Monika Peetz, Jennifer Weiner
City- ja muita sinkkuja: Helen Fielding, Noah Hawley, Pia Heikkilä, Lisa Jewell, Sari Luhtanen, Laura Paloheimo, Kira Poutanen, Jaana Taponen
Luksuselämää Manhattanilla tai muualla: Anna Godbersen, Maria Rocher, Plum Sykes, Lauren Weisberger
Tiedustelin asiaa Birdlife Suomelta, josta kerrottiin, että munkinpaistoon käytettyä rasvaa voi hyvin käyttää lintujen ruokintaan, sillä siihen ei paistaessa tartu mitään linnuille haitallista. Kookosrasvaan kannattaa kuitenkin lisätä ruokaöljyä, jotta se ei pakkasella kovetu liikaa.
Suolaista kinkunrasvaa linnuille ei saa tarjota.
Lisätietoa talviruokinnasta: https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol….
Kirjassa Suomalaiset sukunimet Aadasta Yrjöön, joka on ilmestynyt v. 2007, kerrotaan, että Melissa on kreikkalaisperäinen nimi. Se pohjautuu mehiläistä ja hunajaa tarkoittaviin sanoihin. Nimeä on käytetty Englannissa 1700-luvulta alkaen, Suomessa se yleistyi 1900-luvun lopussa.
Hei!
Etelä-Suomen Sanomia säilytetään Lahden pääkirjaston lehtilukusalissa irtonumeroina vuoden ajan. Vanhemmat lehdet löytyvät lukusalista sidottuina vuosikertoina sekä mikrofilmeinä.
Voit lukea pari kuukautta vanhoja Etelä-Suomen Sanomia myös netistä, kirjaston työasemilla käytössä olevasta ePress-sanomalehtipalvelusta. Käytössä on 60 päivän arkisto. Lehdet ovat luettavissa näköislehti-versioina, jolloin ne ovat identtisiä lehden painetun version kanssa. Palvelussa on mahdollista tulostaa sivuja sekä etsiä hakusanoilla haluttuja artikkeleita.
Palvelu on käytettävissä Lahden kaupunginkirjaston sekä Päijät-Hämeen maakuntakirjastoalueen kirjastojen työasemilla osoitteessa http://www.epress.fi/
Ohessa vielä ESS:n tarkemmat säilytystiedot...
Kyllä saa, ei huolta! Normaaliin elämään ja asumiseen kuuluvat erilaiset äänet ja hajut. Sellaisena häiritsevänä elämänä, joka oikeuttaisi esim. varoituksen antamiseen tai vuokralaisen irtisanomiseen ei voida pitää toimintoa, joka on tärkeä osa meistä jokaisen aineenvaihduntaa. Keskimäärin me kaikki päästelemme ilmaa 15-20 kertaa vuorokaudessa.
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
https://www.kiinteistolehti.fi/vuokralainen-viettaa-hairitsevaa-elamaa-…
Useimmat suomen kielen sanakirjat antavat todellakin vain kaksi mainitsemaanne merkitystä sanalle klahvi. Mutta muitakin merkityksiä on.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta sain tiedon, että sanalla voidaan tarkoittaa myös vaatteiden tai jalkineiden läppämäisiä osia. Eli klahvi voi tarkoittaa myös hihan päälle käännettävää kalvosinta tai taskun läppää tai kantta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on neuvontapuhelin, jossa tällaisiin kysymyksiin voi saada vastauksia. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
Tuntuu hiukan siltä, ettei olisi ainakaan eteläpohjalainen paukahros, sillä emme löytäneet tätä sananlaskua kirjoista. Haastattelemani eteläpohjalaiset eivät myöskään muistaneet tämänsisältöistä sananlaskua.
Puukosta on kyllä sanontoja:
- Kuinkahan meiran poijan kirkos käyy, kun ei ollu kun ansiopuukkoo joukos.
- Kuka tuloo eik' oo puukkoja.
-Miähellä pitää olla kolome puukkoja: yhyrellä syää, toisella lyää ja kolomannella pitää kiinni.
- Puukoot pystyhyn, Kauhava näkyy.
Paukahrokset teoksesta Etelä-Pohjanmaan sananparsia, v.1938.
- Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, os makaa vattallansa
”Valoisalla lopulla” Rihla epäilemättä viittaa Marjatan toipumiseen kuumeesta ja masennuksesta. Romaanin vuoden 1948 painoksessa Marjatta kuolee kuumeeseen. Paulin kohtalo romaanissa on sama kuin elokuvassa: hän tekee itsemurhan. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun hän on tappanut Unton ja saanut tietää Marjatan kuolemasta. Seisoessaan Marjatan kuolinvuoteen äärellä Pauli sanoo Marjatan isälle Artulle, että ei ole anteeksiannettavaa. Romaanin vuoden 1948 painos sisältää myös epilogin, jossa Arttu suree kuollutta tytärtään tämän haudalla.
Lempikuvakirjasi oli Martha Sandersin Aleksanteri ja Taikahiiri (Tammi, 1972). Kuvituksen siihen on tehnyt Philippe Fix. Kirja kertoo Vanhasta Rouvasta, joka asui vanhassa talossaan korkean kukkulan laella. Siellä asuivat myös hänen eläinystävänsä Juovikas Lontoon Loikojakissa, Taikahiiri, Alligaattori Aleksanteri ja Jakki. Aivan niin kuin muistat, Taikahiiri ennustaa sateen, joka kestää kolmekymmentä päivää ja kolmekymmentä yötä - tulvahan siitä seuraa ja monenlaista dramatiikkaa kukkulan talon väen elämään.
Niin ikävää kuin hienojakoisen remonttipölyn leviäminen kaikkialle onkin, niin perusterveen henkilön ei kuitenkaan tarvinne suuresti huolestua terveytensä puolesta, jos altistus pölylle kestää vain esim. julkisivuremontin ajan. Kyllähän pöly ärsytystä saattaa aiheuttaa hengityselimistössä, mutta pidempiaikaista vaivaa siitä tuskin syntyy – vuosikausia pölylle altistuvien remonttimiesten kohdalla tilanne on toinen. Pölyn vaikutus on pitkälti riippuvaista tietenkin siitä, mistä materiaalista se on peräisin.
On hyvä, että ikkunat on teipattu – varmaankin myös ilmanvaihtoaukot/koneellinen ilmastointi on porauksen ajaksi suljettu? Kodin pinnoille laskeutunut pöly kannattaa tietenkin pyyhkiä pois. Hengityssuojaimen jatkuva pitäminen voi tuntua...
Jaani on yksi lukuisista Johanneksen lyhennelmistä.
Nimi on voinut hyvinkin muodostua nimistä Jaan tai Jan. Virossa tunnetaan Johanneksesta tuo edellinen muoto Jaan. Suomen ruotsalaisessa almanakassa on puolestaan nimi Jan, joka periytyi meille keskiajalla Ruotsinmaalta. Tuolloin se tosin vielä oli pidemmässä, varhaisemmassa muodossaan Jahan. Suomalainen vastine nimelle on Jani.
Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto alkujaan hepreankielisestä nimestä Jochanan, joka merkitsee ’Jumala on armollinen’, ’Jumalan armo’, armonlapsi tai ’Jumalan lahja’.
Pentti Lempiäinen mainitsee Suuressa etunimikirjassaan, että Jaaniksi on joissakin kielissä epämuodollisesti kutsuttu Adriania, Fabiania tai Kristiania.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuskesn nettisivuilta löytyy vastaus.
Juuri nimettömään liittyy sormista eniten kansanuskomuksia. Nimetöntä sormea on käytetty apuna mm. monenlaisissa taioissa ja parannuskeinoissa. Sormen tärkeyden tiesi Kalevalan Pohjan akkakin: ”Siitä Sampoa tavoitti sormella nimettömällä.”
Monissa kulttuureissa (mm. Japani, Kiina, Unkari, Persia, Venäjä) on uskottu, että juuri nimettömässä sormessa on jonkinlaista parantavaa taikavoimaa, ja sen on samalla ajateltu suojaavan pahalta. Koska sormella on ollut näinkin tärkeä rooli, sen nimi on haluttu pitää salassa kutsumalla sitä kiertäen nimettömäksi.
Lähteet:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1137
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimet%C3%B6n
Hei!
Työntekijämme, joka on kosovolainen, mainitsi esimerkiksi seuraavia pojannimiä: Ari, Veli, Sami, Albert
Valtaosa kosovolaisista on etnisiä albaaneja: http://www.fbiic.gov/public/2008/nov/Naming_practice_guide_UK_2006.pdf
Helmet-luettelosta voit varata albaniankielisen kirjan albanialaisista nimistä: Hasani, Hasan: 6500 emra shqip për fëmijë, 2010, 267 s.
ISBN 978-9951-06-299-2 (nid.)
Albanialaisnimien nimiluetteloita on internetissä:
http://emrashqip.org/
- poikien nimiä (per djem), tyttöjen nimiä (per vajza), musliminimiä (musliman, joisa vokaaliloppuiset ovat pääsääntöisesti tyttöjen, konsonattiloppuiset poikien nimiä)
http://www.prishtina.de/emra/
http://www.babynames.ch/Info/Language/laAlbanian
http://www.aboutnames.ch/albanian....
Sana sysy, sysyyn sekä sen tavallisempi variantti ilmauksessa yhteen/samaan syssyyn merkityksessä 'yhteen läjään; yhtä soittoa, yhtäjaksoisesti' ovat luultavasti samaa perua kuin verbit sysätä ja sysiä. Sysätä-verbin merkityksiä ovat 'lykätä, työntää, tuupata' ja murteissa myös 'hangata, hieroa'. Sysiä-verbillä taas on merkityksiä 'tuuppia, töniä, syrjiä'. Myös suomen lähisukukielistä löytyy samaa perua olevia sanoja, joilla on myös samankaltaisia merkityksiä.
Syssymmällä-muodosta löytyi hieman juttua Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/syssymmalla.36711.news
Syssymmällä on puhekielinen ja tyyliltään arkinen muoto ajanilmauksesta syksymmällä, jonka merkitys on 'myöhemmin syksyllä'. Ilmauksella...
Mainitut standardit liittyvät laadunvalvontajärjestelmiin, AQAP-standardit (Allied Quality Assurance Publication) erityisesti sotilasyhteyksissä NATO:ssa.
ISO 9001:2000 –standardi on laadunhallintajärjestelmän vaatimusstandardi, josta löytyy tietoja Suomen Standardisoimisliiton internet-sivulla: http://www.sfs.fi/standard/esite_soveltaminen.html
Google-haun tulokset, hakutermi ISO 9001:2000
http://www.google.fi/search?hl=fi&ie=UTF-8&q=ISO+9001%3A2000&lr=lang_fi
AQAP 2000 ja AQAP 2110 –standardeihin löytyy lisätietolinkkejä NATO:n online-kirjastosta http://www.nato.int/docu/standard.htm
Mainitulla sivulla on linkki http://www.nato.int/docu/stanag/aqap2000/aqap2000e.pdf , jonka mukaan:
AQAP 2000: NATO policy on an integrated...
Kai Myrberg ja Matti Leppäranta kertovat kirjassaan Itämeri ja ihminen (2019) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3818448, että saariston kapeat salmet jakaantuvat Strömman kanavan kohdalla siten, että ne voimistavat vuorovesi-ilmiötä kyseisessä paikassa (Myrberg & Leppäranta 2019, 32). Kapeassa kanavassa voi siten muun Itämeren heikkoon vuoroveteen poikkeuksena helposti nähdä vuoroveden vaikutuksen.
Yhteystietojen etsiminen kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä Eures-neuvojaan, joita löytyy myös Turun työvoimatoimistosta. Eures on eurooppalainen työnvälityspalvelu, ja oheiselta työministeriön sivulta löytyvät sekä Eures-neuvojien yhteystiedot että pdf-muotoinen teksti "työskentely Alankomaissa":
http://www.mol.fi/eures/maaoppaat.html
Turun kaupunginkirjastosta löytyy myös teos Living and working in Holland, Belgium and Luxembourg: a survival handbook (2002).
Tietenkin voitte yrittää myös ottaa suoraan yhteyttä yrityksiin, esim. yrityshakemistojen kautta. Europages - the European Business Directory on hakemisto, jossa on noin puoli miljoonaa yritysosoitetta yhteystietoineen, monipuoliset hakuehdot
http://www.europages.com/cgi/epq.cgi?L...
Löysin seuraavat nuotit HelMet-kirjastojärjestelmästä (osassa nuotteja ei ole varsinaista laulusovitusta):
1. Kevätsää: Kultainen lastenlaulukirja (toim. Virpi Kari)
2. Vuokot: Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille säestyksineen (toim. Olavi Ingman) 1kpl Tikkurilan musiikkivarasto, Vantaa
3. Peipon pesä (Tiri, tiri teijaa): sama kuin edellä
4. Toukokuu: Suuri Toivelaulukirja 16
5. Leivo: Leivo, op138, nro2/Erkki Melartin (1 nuotti Sellon kirjastossa) tai kirjassa: Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toim. Timo Leskelä) tai Suuri toivelaulukirja 2
6. Nyt kevät on: Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo)
Toivottavasti näistä tiedoista on apua. Nämä nuotit olivat tätä kirjoitettaessa hyllyssä ja lainattavissa/varattavissa...
Olisikohan kyseessä ehkä Pierre et Colette en route, jossa pääosassa oli Citroën 2CV:llä autoillut nuoripari Pierre ja Colette? Tätä ranskan kielen jatkokurssia esitettiin TV1:n kielitelevision ohjelmistossa ainakin vuosina 1979 ja 1982–83. Vuoden 1979 esityskerralla ohjelma tuli kielitelevision tavanomaisella ohjelmapaikalla maanantaiaamuisin ja pikauusintana tiistaina alkuillasta.
Animorphs-nimistä sarjaa on suomennettu jo 10 osaa, sarjan tekijä on Katherine Applegate ja se kertoo joukosta nuoria, jotka pyrkivät pelastamaan maapallon pahojen avaruusolentojen vallasta. Nuorilla on erityinen kyky morfata eli ottaa itselleen jonkin eläimen hahmo.
