Turkisvarkauksia näyttää tapahtuneen paljonkin menneinä vuosikymmeninä. Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta löytyi 39 uutista turkisvarkauksista, joista suuri osa oli tapahtunut 1940- ja 50-luvuilla.
Kannattanee tulla etsimään "oikeaa" varkautta Helmet-kirjastoon. Palvelua pääsee käyttämään kirjastojen tietokoneilla. Espoossa ja Vantaalla käyttö onnistuu myös omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa. Alla lisätietoa Aikakoneesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirjastoissa(161585)
Voit hakea kirjaa sen nimellä Finna-palvelusta: https://www.finna.fi/. Saatavuustiedot-kohdasta voit oikean kirjan löydettyäsi nähdä, minkä kirjastojen tai kirjastokimppojen valikoimiin se kuuluu. Valitsemalla kirjaston/kimpan näet tarkemmin, missä toimipisteessä kirjaa on.
Hyvä kirjallisuuslista aiheesta löytyy hakemalla www:stä Googlella sanoilla narratiivinen terapia. Yksi hakutuloksista on Oulun yliopiston psykologian opiskelijan Saara-Leena Syrjälän tutkielma Narratiivinen lähestymistapa elämän ja minuuden jäsentämisessä (http://wwwedu.oulu.fi/sampo/00-01/appro/narratiivi/tutkimus.html). Tutkielman seitsemäs luku käsittelee narratiivista terapiaa. Luvussa käsitellyt Ihanuksen, Arvilammen ja Katajaisen teokset löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta. Ainakin Katajaisen artikkelissa, joka sisältyy Kunnon tarinoita -teokseen käsitellään toiminnan ja tietoisuuden maisemia.
Jos haluat vielä muuta suomenkielistä aineistoa narratiivisesta terapiasta voit hakea Lindasta eli yliopistokirjastojen yhteisluettelosta ja...
Englanninkielinen ilmaisu NFT on lyhenne sanoista Non-Fungible Token. Virallista suomennosta NFT:lle ei ole, mutta esimerkiksi tässä Ylen artikkelissa ja monilla keskustelupalstoilla siitä puhutaan ei-korvattavana rahakkeena. Bittiraha.fi-sivusto kuvailee näitä rahakkeita digitaaliseksi omaisuudeksi, jolla voi olla kerrallaan vain yksi omistaja ja jota ei voi korvata.
Siihen, voiko sillä tehdä rahaa, ei kirjastonhoitaja voi ottaa kantaa. Nettilähteiden mukaan NFT:llä rikastuminen on epävarmaa, koska kaikki voi muuttua hetkessä ja kiinnostus kadota. Toisaalta se voi myös lisääntyä.
Lisätietoja saat esimerkiksi tästä Ylen artikkelista, joka on julkaistu 10.3.2021:
Digitaalisista tiedostoista taotaan...
Selvittelin asiaa mm. Kajaanin käupungilta ja Oulun yliopiston kielikeskuksesta.
Ulkomaalaisten kielitaidosta ei tiedustelujeni mukaan ole mitään säädöksiä, vaan
työnantaja voi määritellä työssä tarvittavan kielitaidon.
1) Jane Austenin yhteydessä mainitaan usein Bronten sisarukset, Charlotte, Emily ja Anne Bronte. Austenin kirjojen tapaisia kirjoja ei ole helppo löytää, niin ainutlaatuinen hän on. Naisen asemaa kuvaa muutamia vuosikymmeniä myöhemmin Henry James (Naisen muotokuva) ja Edith Wharton (Viattomuuden aika). Myös George Eliotia (Middlemarch) voisi suositella. L.M. Montgomeryn Sininen linna on julkaistu 1926. Austenin aikalaisista voi lukea kirjasta Kansojen kirjallisuus 7 tai netiltä http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjallisuus/ki_romantiikka.htm .
2) Södergraniin verrattavia kotimaisia naisrunoilijoita ovat Saima Harmaja ja Katri Vala. Emily Dickinson seurasi mitä Elizabeth Barrett Browning kirjoitti. Bronten sisarukset ovat kirjoittaneet...
Paperilehtenä Talouselämä-lehteä säilytetään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Pasilan kirjastossa. Sitä ei lainata, mutta voit lukea ja ottaa kopioita lehdestä kirjastossa.
Digitaalisessa muodossa ainakaan Helmet-kirjastoilla lehteä ei ole. Talouselämä-lehdellä on maksullinen digitaalinen arkisto, jonka kautta artikkelisi löytyy:
http://lehtiarkisto.talentum.com/lehtiarkisto/tilaa.jsp
Laulu on Kari Tuomisaaren säveltämä ja sanoittama "Bzzz bzzz bzzz" (tai "Bzzz-bzzz-bzzz"), jonka on levyttänyt Pirkko Mannola. Laulu alkaa: "Eilen satoi räntää, kun menin nukkumaan. Tuskin jaksoi häntää nostaa kissakaan."
Pirkko Mannolan esitys YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=A-CafRzKhOE
Ensimmäisessä epäselvässä siirrossa kyseessä voisi olla Linnoitustykistöpatteristo 5. Patteriston esikunta sijaitsi 13.7.1940 lähtien Joensuun Vainonniemessä. Patteriston linnakkeet olivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Patteriston perustamista välirauhan aikana kuvataan muutamalla sivulla Teuvo Rönkkösen linnoitustykistöhistoriikissa:
Rönkkönen, T. (2006). Suomen linnoitustykistö 1940-1944. Sotamuseo.
Toisen epäselvän siirron lukisin "...kenttätykistökoulu ja varustustöitä 7kk".
Ainakin nämä kaksi kirjaa löytyvät yhä suomalaisten kirjastojen kokoelmista, käsittelevät Kreikkaa ja ovat osa kirjasarjaa. Molemmat ovat myös kuvitettuja eivätkä liian paksuja. Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä?Jumalia ja sankareita (WSOY 1984). On osa Maailman taruaarteet -sarjaa: Jumalia ja sankareita | Helmet-kirjastot | helmet.fiKuva kirjasta löytyy joidenkin nettiantikvariaattien sivuilta, esimerkiksi täältä: Jumalia ja sankareita - Maailman taruaarteet Kreikka - Glasgow Collins Williams (kust.) - Kunto: Hyvä - Antikvariaatti.netEntisajan Kreikka (WSOY 1979). On osa Maailman kansoja lähikuvassa -sarjaa: Entisajan Kreikka | Helmet-kirjastot | helmet.fiKuva löytyy esimerkiksi täältä: Entisajan Kreikka - Anton Powell, Patricia...
Opetushallituksen sivulla on säännellyt ammatit Suomessa. Kultaseppää ei listauksesta löydy. https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
Asiaa kannattaa kuitenkin vielä kysyä Suomen kultaseppien liitosta. https://www.suomenkultaseppienliitto.fi/
Kysymyksen Shakespeare-sitaatti on Matti Rossin vuoden 2004 Macbeth-suomennoksesta. 1982 Rossi käänsi samaisen säkeen seuraavasti: "Sanaton murhe särkee kuiskeellaan / ahdistetun sydämesi".Tämä Macbethin 4. näytöksen 3. kohtauksesta peräisin oleva lainaus "-- the grief that does not speak whispers the o'er-fraught heart and bids it break" kuuluu Paavo Cajanderin tulkitsemana " -- suru, joll' ei kieltä / Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä!"; Yrjö Jylhä puolestaan suomensi sen näin: " -- murhe vailla kieltä / sydämen murtaa, pakahduttain mieltä."
Tietopalvelun vastaajalistalla kenellekään ei tullut mieleen teosta, joka täsmäisi täydellisesti kirjan kuvauksen kanssa. Kollega vinkkasi kuitenkin Daphne Du Maurierin Talo rannalla -teoksen (1970) sisältävän ainakin samankaltaisia elementtejä. Siinä päähenkilö tekee matkoja menneisyyteen entisen opiskelukaverinsa kehittämän aineen avulla.
Teoksesta lisää Kirjasampo-palvelussa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12571
Vuoden 2005-2007 eläkeuudistuksessa siirryttiin joustavaan työeläkeikään, jonka mukaan työntekijä voi päättää itse eläkkeelle jäämisensä ajankohdan 63-68 vuoden täyttämisen välisenä aikana. Työntekijän eläkelain muutoksella 69/2016, joka tulee voimaan 1.1.2017, vanhuuseläkeiän alin alkamisajankohta määräytyy kuitenkin työntekijän syntymävuoden mukaan. Ks. työntekijän eläkelain 11 §. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P11
Työantaja ei voi tuona aikana sanoa irti työntekijää iän perusteella. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin työsopimuksessa sopia 68 vuotta alemmasta eroamisiästä.
Esimerkiksi teoksessa Äimälä – Åström – Nyyssölä: Käytännön työoikeutta esimiehille (5 p, 2012) sivulla 209 todetaan seuraavasti: ”...
Tampereen ja Lastenkirjainstituutin kollegat tiesivät kertoa, että tuo runo löytyy ainakin kahdesta eri teoksesta:
- runoantologiasta Kolme (WSOY, 1930), jossa on yksissä kansissa runokokoelmat Elina Vaaralta (Pilven varjo), Katri Valalta (Maan laiturilla) ja Suorannalta (Kevättuuli) sekä
- Koulutyössä : kansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja / toimittaneet Alpo Noponen ja V. Tarkiainen ; 19. uud. p. Valistus, 1946. (s. 181-183; Ensimmäinen osa).
Selasin meillä paikalla olevia Suomen kirjallisuudenhistoriaan liittyviä teoksia, mutta niistäkään ei valitettavasti löytynyt yksittäisiä mainintoja enempää tietoa Suorannasta. Palaan asiaan, jos lisätietoa osuu jostain silmiin.
Kyseiset rivit ovat Edgar Allan Poen runon A Dream Within a Dream lopusta. Yrjö Jylhän suomennoksessa Unta unessa rivit kuuluvat näin:
"Unta uness' onko vain / kaikki minkä nähdä sain?".
Suomennos on luettavissa kokonaan teoksista Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, 1933) Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (1954).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Aapo Pärnäsen runo Lassin tupa alkaa rivillä "Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu".
Runo on sisältynyt useisiin ala-kansakoulun lukukirjoihin, kuten Aarni Penttilän toimittamaan Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1944) ja Martti Haavion ja Aale Tynnin toimittamaan Kultaiseen lukukirjaan (1957).
Voitte lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Opas lukemista aljettaessa : kotiopetusta ja kiertokoulja varten (toim. Herm. Niemi, 1911). Sivu aukeaa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1975816?term=Lassin%20tu…
Suomen Urheilukirjastosta http://www.urheilumuseo.org/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
kerrottiin, että jääkiekosta ei löydy yhtä kattavia tilastoja kuin esim. jalkapallon arvoturnauksista.
Jääkiekon vuosikirja eli Jääkiekkokirja lienee paras lähde. Sieltä löytyvät MM-kisojen tulokset, parhaat pistemiehet, eniten jäähyjä tehneet, mitalijoukkueiden kokoonpano, maalit jne. samoin kuin Suomen joukkueen tilastot (laukaukset, maalit, maalivahdin ja puolustajien torjumat laukaukset ja ohilaukaukset). Ottelupöytäkirjat löytyvät ainakin Urheilulehdestä ja todennäköisesti myös päivälehdistä. Jääkiekkoliiton arkisto on samassa rakennuksessa kuin Urheilukirjasto. Liiton arkistosta löytyvät mm. maaottelutoimintaan liittyvät pöytäkirjat.
1970-...
