Kyseessä varmasti eteläafrikkalainen näytelmäkirjailija, ohjaaja ja
näyttelijä Athol Fugard (s.1932), jonka, kuten niin monen muun eteläafrikkalaisen kirjailijan, tuotannon teemoihin on vaikuttanut
Etelä-Afrikan hallituksen harjoittama, mutta jo historiaan siirtynyt,
rotuerottelupolitiikka.
Kätevimmin tietoja Fugardista löydät netistä. Hyviä sivuja on useita, esim. http://www.xs4all.nl/~fisher/atholi.html ja
http://artsedge.kennedy-center.org/pwtv/fugard.html ja
http://www.stagebill.com/Theater/profiles/profilesarchive/fugard.html
Muumilaaksoa edeltävästä asuinpaikasta ei kirjoissa kerrota tarkasti mitään. Se tiedetään, että varhaisina aikoina muumit ovat asustelleet kaakeliuunien takana. Ensimmäisen muumikirjan "Muumit ja suuri tuhotulva" (1945) Muumipeikko ja Muumimamma seikkailevat pimeässä metsässä Muumipappaa etsiskelemässä. Kirjan lopussa perhe ja Nipsu muuttaa Muumipapan rakentamaan Muumitaloon.
Seuraavassa kirjassa "Muumipeikko ja pyrstötähti" (1946) he tapaavat ensimmäistä kertaa Niiskun, Niiskuneidin, Hemulin ja Nuuskamuikkusen. Kohtaamisia ei kirjassa pohjusteta tai selitetä sen syvällisemmin. Kirjassa (ja kirjasarjassa) moni asia jää hämärän peittoon, kuten juuri muumiperheen aiempi asuinpaikka.
Wikipedian muumeja käsittelevissä...
Camarguenhevosen alkuperää ei tunneta, mutta sitä pidetään yhtenä vanhimmista hevosroduista. Hevosta on pidetty hyvin samannäköisenä kuin Lascaux'n luolamaalauksissa kuvatut muinaishevoset. Samoin vuonna 1875 muinaisten kivityökalujen läheisyydestä löydetty hevosen luuranko viittaa rodun olleen olemassa kivikaudella. Tämän perusteella sitä on pidetty villihevosten jälkeläisenä. Sen on katsottu polveutuvan przewalskinhevosesta, jota pidettiin pitkään ainoana kesyhevosista polveutumattomana villihevosena. Sittemmin przewalskinhevonenkin on osoittautunut muinaiseksi kesyhevoseksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Camarguenhevonen
https://fr.wikipedia.org/wiki/Camargue_(cheval)
https://web.archive.org/web/...
Muumioitavan eli palsamoitavan ruumiin kuivattamiseen egyptiläiset käyttivät natronia. Natron on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta.Lähteet: Resepti 3 500 vuoden takaa: Näin Egyptissä muumioitiin kasvot | YleKuinka ruokasooda on keksitty ja kuinka sitä on keksitty alkaa käyttää leivonnassa? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Ylen tietopalvelusta kerrottiin, että syntymäsi hetkellä on tosiaan radiossa lähetetty aamuhartaus. Ylen arkistossa ei kuitenkaan valitettavasti ole tallella tätä ohjelmaa, eikä tietoa sen sisällöstä.
1960-luvun ohjelmista vain harva on arkistoitu. Nauhamateriaali oli kallista, ja nauhoja käytettiin uudelleen uusiin ohjelmiin.
Rauno Lehtisen Kukonkiven polkka on äänitetty Yleisradion kantanauhalla vuonna 1967, joten sen on tosiaan voinut Radiosta kuulla. Soitinyhtyeen esityksen kesto on 1'55 minuuttia. Kaupallista levytystä tai nuottia kappaleesta ei ole tehty, joten tuo kantanauha on ainoa mahdollisuus tämä sävellys kuulla. Yleisradion Radio Suomella pyörii edelleen ohjelma Puhelinlangat laulaa, joka täyttää kuulijoiden toiveita. Samaisella Radio Suomella on myös yöradiossa ohjelma Toiveiden yö, jonne voi lähettää toiveita. Myös vuodesta 1935 toiminut Lauantain toivotut levyt on sekin edelleen elossa. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio tai lauantain.toivotut@yle.fi. Tämä Kukonkiven polkka kuulostaa juuri...
Tarkoitatko ehkä Jukka Kuoppamäen säveltämää ja Chrisse Johanssonin sanoittamaa humppaa "No justiinsa juu"? Se alkaa: "No justiinsa juu, se on jetsulleen sellainen/semmoinen tyttö, josta vaimon teen."
Sopivia klassikoita voisivat olla esimerkiksi:
D. H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja
Kate Chopin: Herääminen
Emily Brontë: Humiseva harju
Edith Wharton: Viattomuuden aika
Juhani Aho: Juha; Papin tytär ja Papin rouva
Hei,
Eduskunnan kirjastossa on entisiin presidentteihin liittyvää kirjallisuutta, mutta arkistoaineistoa meillä ei ole. K.J.Ståhlbergin arkisto on Kansallisarkistossa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Itsen%C3%A4isen_Suomen_valtionp%C3…
Yhteystiedot:
https://kansallisarkisto.fi/index.php/yhteystiedot?page=fi/yhteystiedot…;
Ståhlberg, Kaarlo Juho (1865 - 1952) / Kansallisbiografia
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/626
alle 15-vuotiaan kortilla pitää olla tosiaan huoltaja, joka siis viime pelissä on vastuussa huollettavan lainoista/maksuista. Lapsen kortille voidaan kyllä antaa nelinumeroinen salasana, millä hän voi uusia lainansa verkkokirjastossa ja tehdä varauksia. Salasanan saa asioimalla jossakin Keskikirjastojen siis esim. Jyväskylän kirjastoissa asiakaspalvelupisteessä.
Kirjasammossa ei valitettavasti ole kirjailijoiden yhteystietoja välitettäviksi. Koska Ojalan teokset ovat omakustanteita, ei hänen yhteystietojaan löydy myöskään kustantajilta. Niitä täytyy etsiä joko maksullisista palveluista, sosiaalisesta mediasta tai väestörekisteristä samoin kuin muita yhteystietoja.
Esim. Fonecta, https://www.fonecta.fi/yritys/fonectan-yhteystiedot tai 020202.fi,https://www.020202.fi/.
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelu, https://dvv.fi/osoitepalvelu
Piitä on mahdollista valmistaa kvartsista.Lyhyt kuvaus prosessista: https://www.missilicon.com/processAlkuaine pii Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pii_(alkuaine)Puolijohteiden valmistamisessa kvartsia käytetään myös esim. yksikiteisen piin valmistamiseen käytettävissä upokkaissa.
Tässä olisi lista sellaisista kuvakirjoista, joita lainataan paljon Vantaan kaupunginkirjastosta ja jotka käsittääksemme edustavat hyvin tämänikäisten lukukokemuksia.
Ensin kirjoja 1-2-vuotiaille:
Marin: Nalle- kirjat
Got: Antti- kirjat
Lindgren,Barbro: Oskari- kirjat
Wolde: Teemu-kirjat
Wolde: sanna-kirjat
Cousins: Maisa-kirjat
Inkpen: Possu Pallero
Duner: Elina-kirjat
Louhi: Aino-kirjat
Tomppa-kirjat
Hill: Puppe-kirjat
Sitten kirjoja 3-4-vuotiaille:
Knutsson: Pekka Töpöhäntä (kuvakirjat)
Bergström: Mikko Mallikas
Harjanne: Minttu-kirjat
Jansson: Muumi-kirjat (kuvakirjat)
Teutori: Miina ja Manu-kirjat
Havukainen: Veera-kirjat
Harainen: Emma-kirjat
Parvela: Anna ja Antti-kirjat
Reynolds: vesa ja Valle-kirjat
Kaunokirjallisuutta ei kovin paljon suunnistamisesta tunnu löytyvän, mutta näissä teoksissa ainakin aihetta käsitellään:
Markku Karpio: Otsalamppu (Otava, 1995)
Anne Leinosen novelli "Umpipuun lapsi" teoksessa Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista. (Lista WSOY, 2006)
Waldemar Hammenhög: Samoilija-Erkki (WSOY, 1949)
Ruotsiksi löytyisi ainakin pari nimenomaan suunnistukseen keskittyvää nuortenkirjaa:
Ylva Wallin: 3 bommar och 1 spik (Tiden, 2001)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au67782730-28a4-4782-b61e-8…
Ylva Wallin: Mika vs Mika (Tiden, 2004)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e79a318-824b-4ca0-9258-4…
Ruotsiksi löytyisi myös pari lastenkirjaa aiheesta:
Mårten Melin: Spöket går vilse...
Ainakin seuraavista internet-osoitteista on saatavissa tietoa Teuvo Pakkalasta:
http://www.kopiosto.fi/tekijat/pakkala%5Fteuvo%5F16564.htm
http://raksila.kaleva.fi/historia/teuvopakkala.html
http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/arkisto/kuvaajat/tiedot/575.htm
Teuvo Pakkalasta on tietoa myös kirjoissa (esim. Otavan kirjallisuustieto, toim. Risto Rantaja ja Kaarina Turtia; Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon, tekijä Lasse Koskela; Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin, toim. Risto Rantala), joita voit halutessasi kysellä lähikirjastostasi.
Todennäköisesti kyseessä on Ulf Nilssonin ja Eva Erikssonin kuvakirja Rakas pikku possu (suom. 1982). Juoni täsmää, ja kirjassa on useampikin mainio kuva possusta kylpyammeessa.
Voisiko kysymyksessä olla Martti Korpilahden säveltämä ja sanoittama ”Pimpeli pompeli”, joka alkaa: ”Voi miten pieniä tonttulapsia jossakin näin minä äskettäin”? Kertosäkeessä lauletaan: ”pitkäpartoja, pitkähapsia, kaikilla kilkkavat kulkuset näin”. Toisen säkeistön kertosäkeessä lauletaan: ”kaikki ne juoksivat varpaillaan”. Tämä laulu sisältyy nuottiin Korpilahti, Martti: ”Koulun joulu : 25 pientä joululaulua” (Gummerus, 1931). Nuotissa on laulun melodia ja sanat.
Laatunovelleja-valikoiman Ihme ja kumma vastaa sisällöllisesti Pakkalan 1920-luvun alussa julkaistuihin Koottuihin teoksiin sisältyvää versiota. Aikanaan kirjailijat tuon tuostakin Koottuja teoksiaan toimitettaessa tekivät pieniä – toisinaan isojakin – muutoksia ja korjauksia etenkin varhaisimpaan tuotantoonsa kuuluneisiin teksteihin. Pakkalakaan ei tunnu voineen vastustaa kiusausta editoida lapsinovellejaan. Vuoden 1921 jälkeen julkaistut Lapsia-kokoelmat ja yksittäiset siihen kuuluvat novellit ovat poikkeuksetta sisältäneet Koottuihin teoksiin tehdyt muutokset. Ehkäpä Hypén yksinkertaisesti ei ole ollut tietoinen alkuperäiskokoelman ja Kootuissa teoksissa julkaistun version välisistä eroista.
Asiaa voi kysyä kultakin kustantamolta erikseen. Mitään yhteistä luetteloa käännösoikeuksista ei ole.Kustantajat kertovat kyllä melko aikaisin julkaisusuunnitelmistaan. Uutuuskirjat 2026 haulla löytää myös vielä julkaisemattomia kirjoja. Tosin silloinkin joutuu käymään kustantamoja läpi yksi kerrallaan.Piia Holstikko on pohtinut sivuainetutkielmassaan 2013 käännösoikeuksien ostamista otsikolla Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista tarkasteltuna. Linkki tutkielmaan.Kirsin kirjanurkka blogissa on Turun kirjamessuilla 2017 käyty keskustelu unohdetuista kirjoista. Linkki blogiin.
