Tutkimastani meteorologisesta kirjallisuudesta en löytänyt mainintoja erikseen nimetyistä kotimaisista paikallisluonteisista tuulista. Sen perusteella vaikuttaisi siltä, että meillä tavataan vain ns. yleisiä tuulia. Yritin lähestyä aihetta myös kielitieteen kautta, mutta yhtä laihoin lopputuloksin. Tuuli näyttää kaiken kaikkiaan olevan verrattain vähän käsitelty aihe tietokirjallisuudessamme.
Helmet-aineistohaun kautta voi tarkistaa, mitä tällä hetkellä on lainassa. Tietosuojan vuoksi tietoa vanhoista lainoista ei valitettavasti ole saatavilla.
Jos Sinulla on jokin aavistus lukemastasi kirjasta, Helmet-aineistohausta voi olla apua - erityisesti kirjojen asiasanoista. Myös kirjastojen henkilökunnalla on valtavat määrät tietoa, pienikin vihje voi riittää kirjan tunnistamiseen.
Marja-Liisa kappale löytyy äänitteeltä Unohtumattomat--Anna Mutanen, Matti Lehtinen.
Nuotit ja sanat löydät Suuri toivelaulukirja 3:sta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineiston saaatavuustietoja voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi (Levyä etsiessäsi kirjoita nimekenttään Unohtumattomat Anna Mutanen, pelkällä unohtumattomilla saat hurjan määrän aineistoa selattavaksi...).
Kirjassa Tuominen, Vesa: Pyhäselän partailta, 1995, s. 48-49, 122, kerrotaan maanviljelijä-valtiopäivämies Pekka Leppäsestä. Sanomalehti Karjalaisessa on ollut myös artikkeli hänestä:
Huomionarvoinen 100-vuotismuisto : maanviljelijä Pekka Leppänen.
Karjalainen 1955:Numero 246.
Myös kirjassa Mulo muita mahtavampi. Toimittanut Vesa Tuominen, 2006, s.62-63, kerrotaan Pekka Leppäsen muutosta Muloon.
Tässä kysymystäsi vastaavia kirjahakuja, tietokirjallisuutta ja romaanejakin. Hakutuloksissa myös aineistoa, jotka eivät niinkään käsittele Saksan historiaa, klikkaamalla kirjan kuvaa, saat teoksesta laajemmat tiedot. Mikäli alueesi kirjastoista ei kaikkia teoksia löydy, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
Hakusanoilla Saksa, historia ja 1800-luku:
http://tinyurl.com/Saksa-historia-1800
Hakusanoilla Saksa, historia ja 1700-luku:
http://tinyurl.com/Saksa-historia-1700-luku
Hakusanoilla Saksa, historia ja 1600-luku:
http://tinyurl.com/Saksa-historia-1600
Hakusanoilla Saksa ja historia:
http://tinyurl.com/Saksa-histori
Hakusanalla Preussi:
http://tinyurl.com/Preussi...
Valitettavasti ainakaan Helmet-kirjastoista ei noin isoa laminointilaitetta löydy. Epäilisin tilanteen olevan sama muuallakin. Noin suurten laminointikoneiden hinnat pyörivät parin tonnin molemmin puolin, enkä usko kovin monen kirjaston laittavan niin paljon rahaa kiinni suht' harvakseltaan tarvittavan laitteeseen. Pääkaupunkiseudulla ainakin joudut siis kääntymään kaupallisten toimijoiden puoleen. Laminointipalveluja tarjoavat painoalan yritykset.
Lomas on ottanut valikoimaansa mukaan seuraavat Rekolan runot (suomenkieliset nimet Virran molemmin puolin : runot 1954-1996 -kokoelman sisällysluettelosta): Eivät yöt ole lämpimiä, Peiton nimi, Sinä et koskaan, Lasken välillä tämän muistikirjan (Anna päivän olla kaikki, 1968), Vanhempani (Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille, 1972), Istuu pöydässä jossa istuin ennen, Ne jotka kulkevat unohtuneina (Tuulen viime vuosi, 1974), Pihamuurit uppoavat (Kohtaamispaikka vuosi, 1977), Niin kauan kuin ajattelin että, Kun sinä kannoit sitä mattoa, Lapsi vastapäisessä pöydässä (Kuutamourakka, 1981), Ajomatkalla, Me painumme, tietä, Yöllä kun kuulen hengitykseni, Ensin minä luulin, Olenko minä riisunut, Mikä kannattaa, Me kasvamme, Siinä...
Suoraa käännöstä en minäkään ole mistään sanakirjasta löytänyt, mutta internetin perusteella se voisi olla kirkossa oleva lasimaalaus, jossa käsitellään Jeesuksen kastetta. Internetissä käytettiin myös käsitetta baptism window. Esimerkiksi amerikkalaisen Bluff parkin metodistikirkon sivuilla on kerrottu kirkon lasimaalauksista ja yhtä ikkunaa sanotaan baptism windowksi. Siitä kerrotaan, että maalauksen yläosassa on laskeutuva kyyhky, joka symboloi pyhää henkeä, keskella Jeesus Jordan-joessa ja alla näkinkenkä, joka symboloi kastetta. Lähde: http://onedomain.com/don/bpwindows/baptismwindow.htm
Väitöskirja lienee Harri V. Hietikon Valta, johtajuus, tuho ja toivo J.R.R Tolkienin teoksessa Taru sormusten herrasta eli "Management by Sauron" (Tampereen yliopisto 2008). Turun seudulla väitöskirja on saatavilla Åbo akademin kirjastosta. Se löytyy myös verkkojulkaisuna PDF-muodossa(ISBN 978-951-44-7477-4). http://acta.uta.fi/teos.php?id=11121
Hietikko on työstänyt väitöskirjastaan käytännönläheisen johtamisoppaan Management by Sauron - Sormusten herran johtamisopas (Atena 2010). Kirja on saatavilla Vaski-kirjastoista sekä kirjakaupoista.
Kyseinen kirja on julkaistu omakustanteena vuonna 1998, ja se löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmista. Se on luetteloitu kolmanneksi osaksi Stadin Peesto 1939-sarjaa - Kallio, Erkki: Stadin Peesto 1939. /Osa 3./ : kenttätykistörykmentti 7, II Patteristo, 1943-1944.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yhteystiedot osoitteesta http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto.
Kirja kuuluu myös Kansalliskirjaston kokoelmiin, siellä se on vain lukusalikäytössä (http://kansalliskirjasto.fi/).
Yle Arkiston Fono-tietokannan ja Finna-hakupalvelun mukaan kappaleita ei ole suomennettu. Civilla D. Martinin sanoituksista on suomennettu yksi: Ken muistaa varpusenkin (His eye is on the sparrow), ja H. W. Bakerin sanoituksia ei ole suomennettu lainkaan.
http://www.fono.fi/default.aspx
https://www.finna.fi/
Vastauksesi kysymykseen on vähän sekä että.
Sekä Sunila että Karhula ovat Kotkan kaupunginosia. Kotkan kaupungin sivuilla on esitelty Kotkan asuinalueita ja "asuinalueet on pääosin linjattu asemakaavan mukaan". https://www.kotka.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuinalueet/
Ennen vuoden 1977 kuntaliitoksia Sunila oli yksi Karhulan kauppalan kauppalanosista. Etenkin puhekielessä Karhulaa saatetaan edelleen käyttää kuvaamaan laajempaa aluetta kuin pelkkää Karhulan kaupunginosaa ja tällöin Sunila voidaan katsoa osaksi Karhulaa. (Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=khriFEa5t7g)
Karhulan kartan vuodelta 1951 näkee mm. tällä videolla https://www.youtube.com/watch?v=dmxX9Pk3rDY
Rupert Brooken runoja ei juurikaan ole suomeksi tulkittu, eikä The great lover valitettavasti vaikuta kuuluvan Brooke-käännösten harvalukuiseen joukkoon.
Kirja on Camilo José Celan Masurkka kahdelle kuolemalle. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kirjailijan kotiseudulle Galiciaan ja kyseessä on nimenomaan kyläyhteisön kuvaus.
Ote kirjasta: ”Don Mariano Vilobal, se piereksivä pappi, putosi kellotapulista ja taittoi niskansa /... / -Siinä menee protestanteille! Kuolema Lutherille!”
Voisiko kyseessä olla Skye Watersin "Taikakoirat"-sarja. Ainakin sarjassa on maaginen vetokoira.
Tässä lisätietoa sarjan ensimmäisestä osasta "Jääkarhun apuna" (2012):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kirjan saatavuustiedot Helmetissä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2054334?lang=fin
Runo on Yrjö Jylhän Siniselle vuorelle kokoelmasta Kurimus (Otava, 1928).
Näin kuuluu ensimmäinen runon kuudesta säkeistöstä: "Auringon noustessa kimmeltäin / rinnoille kukkivan maan, / lähdemme sinistä vuorta päin / kahden vaeltamaan."
Kokonaista kirjaa en oikein onnistunut Eiffel-tornista suomeksi löytämään käytettävissäni olevista tietokannoista.
Eiffel-tornin rakentamista sivutaan joissakin yleisemmissä historian suuria rakennushankkeita käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi Nigel Hawkesin teoksessa Maailman suuret rakennelmat (Otava, 1993). Englanniksi taas pelkästään Eiffel-torniin keskittyviä kirjoja löytyy enemmän.
Suomenkielisiä artikkeleita taas aiheesta on vuosien varrella julkaistu useissakin eri lehdissä ja julkaisuissa, näiden viitetietoja voit selata esimerkiksi Finna.fi-palvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eiffelin+torni&type=AllFiel…
Myös historia.netissä on tietoa aiheesta:
https://historianet.fi/tekniikka/...
Nuorten osaston kollega ehdottaa seuraavia:
Helena Wariksen Linnunsitoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
J.S Meresmaan Kenties tapa(a)n sinut vielä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
tai Dess Terentjevan Ihana, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Aiemmassa vastauksessa, jossa suositeltiin helppolukuisia, toimintaa sisältäviä klassikkoja suositeltiin Mika Waltarin Fine van Brooklyn (149 s.), John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä (133 s.) ja Jack Londonin Erämaan kutsu (120 s.), https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-kirjaa-joka-olisi-1
Muita ehdotuksia:
Lyhyt nuorten klassikko on Hinton, S. E. Taistelukala...
Sipoon kirkkona tunnetun rakennuksen purkamisen mahdollistanut asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.6.1974 äänin 53-15.
Helsingin Sanomat 20.6.1974.
Purkutyöt aloitettiin toukokuussa 1978. (HS 27.5.1978) Valokuvassa 27.06.1978 työmaa näytti tältä: https://www.finna.fi/Record/hkm.CEF01EB5-1D84-45BD-9C63-83F00020D442?si… (Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Johnny Korkman)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_kirkko_(Helsinki)
Heimolan talon kohtaloa on tutkinut Hanna Marjoranta tutkielmassaan seikkaperäisesti: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/56b7d5ce-563f-4ea1…
Talon suojelusta keskusteltiin kaupunginvaltuuston lisäksi myös eduskunnassa keväällä 1969. Purkaminen aloitettiin 4.5.1969....
