Koska etsit tekstin kirjoittajaa, tuli ensin mieleeni nuoret tai uudet kirjoittajat, jotka myös haluavat tuotoksiaan julki. Voisit kysellä erilaisilta kirjoittajakursseilta, olisiko sitä kautta löydettävissä kuvittajaa etsivä kirjoittajaa. Kirjoittajakursseja järjestää mm. Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/index.html. Luovaa kirjoittamista tarjotaan myös kesäyliopistoissa ja avoimessa yliopistossa http://www.kesayliopistot.fi/, josta voit hakea kursseja hakusanalla: luova kirjoittaminen. Myös kansanopistot järjestävät kirjoittajakurseja eri puolilla Suomea http://www.kansanopistot.fi/, kursseja on lyhytkursseina sekä pitempinä kirjoittamisen opintolinjoina. Voit etsiä myös Googlen avulla, laita hakusanaksi:...
Kirjastot valitsevat ja hankkivat aineistonsa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta, eivät siis kustantajilta suoraan. Joissakin tapauksissa jokin pieni yksittäinen kustantamo saattaa tarjota aineistoaan myös ohi tämän tavan, mutta ainakaan isoimpien kuntien kohdalla tämä ei ole tavallista.
Ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta on kirjoitettu lapsille muun muassa seuraavat kirjat:
Goodings, Christina: Lapsen oma vihreä kirja
Murphy, Glenn: Ilmastonmuutos: mitä minä voin tehdä?
Nummi, Elina: Täti Vihreän ympäristöopas
Oja, Terttu: Paavo ja Petra kotona ja retkellä: Miten toimin, että säästäisin luontoa?
Walsh, Melanie: 10 askelta maapallomme auttamiseksi
Wines, Jacquie: 101 tapaa pelastaa maapallo
Suomalaista opintotukijärjestelmää on uudistettu monta kertaa. Ensimmäisen kerran opiskelijoiden oikeudesta opintotukeen on säädetty vuonna 1969. Silloin opintotuki koski vain korkeakouluopiskelijoita ja tuki koostui pankkien antamasta luotosta, valtion takauksesta ja korkeintaan 4 % korkotuesta. Tätä mallia opiskelijat pitivät riittämättömänä ja keskustelu jatkui. Seuraava uudistus oli vuoden 1972 opintotukilaki, jonka mukaan opintotuki laajeni koskemaan myös toisen asteen opiskelijoita. Järjestelmä perustui edelleenkin opintolainaan, mutta rinnalle saatiin myös sitä täydentävä opintorahajärjestelmä. Vuodesta 1975 lähtien opiskelijoille saatettiin maksaa myös yleistä opintotukea, jos he asuivat opiskelija-asuntolassa tms., jonka...
Kappaleen nimi on En voi sua unohtaa ja sen esittää yhtye nimeltä Nonstop.
Se on julkaistu vuonna 2000 cd-singlenä ja yhtyeen cd-levyllä Pop-direktiivi.
Yhdistelemällä eri tavoin asiasanoja köyhyys, syrjäytyminen, huono-osaisuus, sairastuminen, sairaus ja terveydenhuolto löysin seuraavat teokset, jotka kannattaa tarkistaa. Aivan tarkasti ne eivät ehkä osu kysymääsi aiheeseen, mutta sivuavat kyllä sitä jokainen omalla tavallaan.
Sikalat / Susanna Alakoski
Svinalängorna; suomentanut Katriina Savolainen.
Schildt, 2007
Asiasana: siirtolaiskirjallisuus ; aikakausiromaanit ; lapsikuvaus ; musta huumori ; arkielämä ; alkoho-linkäyttö lapsiperheet ; pelko lapset perheväkivalta ; huono-osaisuus ruotsinsuomalaiset ; kaupungit Ystad 1960-luku 1970-luku ; kehitysromaanit ; perheväkivalta ; ruotsinsuomalaiset ; alkoholistit vanhemmat
Postimyyntilapset / Kishwar Desai
Origins of love ; suomentanut Ida...
Laulu löytyy cd-levyltä Stenhammar, Wilhelm: Sånger (Musica Sveciae MSCD623, 1989). Sen esittävät Håkan Hagegård (baritoni) ja Thomas Schuback (piano). Tämä cd-levy on lainattavissa Tikkurilan musiikkivarastosta.
Tekoälyä on yritetty käyttää ainakin Isossa-Britanniassa vakavien rikosten ennakointiin. Kokeilu kuitenkin epäonnistui.
Ks. Wired-lehti: https://www.wired.co.uk/article/police-violence-prediction-ndas
Suomen Änkytysyhdistyksen mukaan noin 1% Suomen väestöstä änkyttää. Änkytystä hoidetaan esimerkiksi puheterapian avulla. Tarkempaa tietoa änkytyksen kuntoutuksesta löytyy esimerkiksi Suomen änkytysyhdistyksen sivuilta: Änkytyksen kuntoutus | Suomen änkytysyhdistys ryMyös Suomen puheterapialiitolta löytyy kattavasti tietoa änkytyksen kuntoutuksesta ja sen suosituksista. Hyvät puheterapiakäytännöt - Suomen Puheterapeuttiliitto ry
Voit ilmoittaa nimenmuutoksen kirjaston lainaajarekisterissä oleviin sinua koskeviin tietoihin missä tahansa HelMet-kirjastossa. Nimenmuutos täytyy siis ilmoittaa henkilökohtaisesti. Ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, joka on uudella nimelläsi.
HelMet-kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston etusivulla olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla...
Kirjoja, englanniksikin, Suomesta, maan historiasta, ihmisistä ja suomalaisuuden filosofiasta ja ”kaikesta” on kirjoitettu varsin paljon. Tässä muutamia poimintoja.
Alkupalaksi voisivat käydä nämä humoristiset katsaukset suomalaisuuteen
- Meet the Finns / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
- Fun Finland / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
Eri näkökulmista Suomea ja suomalaisuutta käsittelevät mm. alla mainitut kirjat:
- Portraying Finland : facts and insights / editorial board: Laura Kolbe (editor-in-chief) ... et al., 2008
- Finland : a lone wolf / Max Jakobson, 2006
- A history of Finland / Eino Jutikkala with Kauko Pirinen, (6. rev. ed, 2003)
- A brief history of Finland / Matti Klinge (3. ed., 2000)
- Historical dictionary...
Mitään virallista, kaikkialla Suomessa käytettävää nimitystä appivanhemmille tai apeille keskenään ei näytä olevan, mutta joissakin Suomen murteissa on käytetty sanaa langokset. Samaa sanaa on käytetty myös monista muista kaukaisista tai avioliiton kautta tulleista sukulaisista.
Aiheesta on kirjoittanut Maija Länsimäki. Artikkeli löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, ja se on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 15.2. 2009:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3015
Helga Nuorpuun kirjassa "Kultakukka : satuja" (Gummerus, 1928, s. 14-44) on kuvaustasi vastaava satu "Kultakukka, Untuvainen ja Mesitonttu" (kirjan otsikossa virheellisesti "Meritonttu"). Untuvainen on keijukainen, joka asuu Mansikkavuoren Helmilinnassa. Helmilinnassa asuu kymmenittäin keijukaisia, joiden tehtävänä on hoitaa mansikoita ihmisten iloksi ja hyödyksi.
Kyseinen runo on Otto Mannisen runo Rauhanmies ja se löytyy useista kirjoista:
Kotimaani : itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa,1992
Runo on vapaa (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, 1996)
Suomen runotar 1 (toim. Hannu Kankaanpää, Mirjam Polkunen ja Satu Marttila, 1990)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Marttila)
Manninen, Otto: Runot (useita painoksia)
Neljä vuosisataa suomalaista runoutta (toim. Veikko Polameri, 1979)
Runo on myös kokonaisuudessaan luettavissa tuolta:
http://kotiuskontoisanmaa.fi/rauhanmies-kotimaasta/
Irene Wallerius Linton syntyi Göteborgissa vuonna 1905 ja on kuollut vuonna 1996.
Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja toiminut myös kääntäjänä, mutta suomennettu on vain ”Salaseura : seikkailukertomus nuorisolle”. Eri tietokannoissa kirjailijan nimi on kirjoitettu eri tavoin. Kansalliskirjastossa nimi on kirjoitettu ”Wallerius Linton, Irene”, mutta Ruotsin kansalliskirjaston (Kungliga biblioteket) tietokannassa nimi on kirjoitettu muodossa ”Wallerius, Irene Linton”. Finna-hakupalvelusta löytyy teoksia kummallakin nimimuodolla ja lisäksi myös nimellä ”Linton, Irene”. Tässä linkki Finnan hakutuloksiin:
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&lookfor=linton+irene&type=AllFields
Lähteitä...
Kirjastojärjestelmissä feminismiä tai tasa-arvoa käsitteleviä kirjoja ei miesnimisiltä juurikaan löydy, mutta tietysti voi yrittää etsiä näillä hakusanoilla. Miehet ry on feministinen järjestö miehille ja heidän verkkosivuilleen on koottu tekstejä, jotka käsittelevät miesten tasa-arvoa ja miesten tekemää tasa-arvotyötä. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Men in feminism, josta voisi päästä alkuun aineiston etsinnässä.
Julkisesti feministeiksi tunnustautuvia miehiä on listattu mm. Global Citizenin artikkelissa 10.4.2017 ja Huffington Postin artikkelissa 25.7.2014.
Lisätietoja voisi kysellä Miehet ry:ltä tai Feministiseltä puolueelta.
(viitattu 21.4.2023)
"Acoustic Signal Analysis of the Targets of Distributed Airspace Monitoring System" tutkii lentokoneiden äänijälkien tunnistamista akustisilla valvontajärjestelmillä. Automaattista äänianalyysiä keinotekoisilla hermoverkoilla käsittelee "Military aircrafts’ classification based on their sound signature"."Fusion of RADAR and Acoustic Arrays for Drone Detection in Restricted Air-Space" käsittelee tutkien ja akustisten antureiden yhteiskäyttöä droonien havaitsemisessa, "UAV Passive Acoustic Detection" taas tutkii niiden havaitsemista puhtaasti akustisin menetelmin."Passive Acoustic System for Tracking Low-Flying Aircraft" käsittelee akustista järjestelmää, joka automaattisesti havaitsee ja tunnistaa matalalla lentäviä ilma-aluksia.Vanhempi...
Kirja on todennäköisesti Andri Snær Magnasonin Aika-arkku (2017). Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4410206
