Laulusta ei tosiaan ole julkaistu nuottia, eikä Juha Vainioltakaan asiaa voi enää kysyä. Kuuntelin itse laulun YouTuben kautta kymmenisen kertaa ja olisin valmis väittämään, että Markku Aro laulaa tuossa kohdassa sanat "Sen onneni, jonka mä sain". Kokonaan eri asia on, onko se yhtään sen ymmärrettävämpi kuin kysyjän kuulema muoto. Haastan tämän kysymyksen lukijat ottamaan tähän kantaa ainakin siihen asti, kunnes teksti mahdollisesti jostain löytyy. Tuo YouTube-versio löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=mmgr2RyvU6U.
Heikki Poroila
Tämäkin sitaatti tuossa muodossa on alunperin toisen henkilön tekstistä. Platon siteeraa Herakleitosta sanoen Cratylus 402a λέγει που Ἡράκλειτος ὅτι “πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει,” καὶ ποταμοῦ ῥοῇ ἀπεικάζων τὰ ὄντα λέγει ὡς “δὶς ἐς τὸν αὐτὸνποταμὸν οὐκ ἂν ἐμβαίης.” Lause on tuo viimeinen, joka alkaa dis.http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0171%3Atext%3DCrat.%3Asection%3D402a
Herakleitoksen alkuperäinen lause on monimutkaisempi, se löytyy fragmentista b12 http://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_ante06/Herakleitos/her_frag.html ποταμοῖσι τοῖσιν αὐτοῖσιν...
Lokomotiv Jaroslavlin viimeinen ottelu ennen tuhoisaa lento-onnettomuutta (7.9.2011) oli 3.9. kotiareenalla Jaroslavlissa pelattu harjoituspeli Torpedo Nižni-Novgorodia vastaan. Lokomotiv voitti ottelun 5–2 (3–1, 1–0, 1–1). Pavol Demitran tehopisteet olivat 1+0. Hän teki Lokomotivin 4–1-johtomaalin peliajassa 39.03.
Vastauksen antoi
Urheilumuseon tietopalvelu
Englanninkielinen ilmaisu NFT on lyhenne sanoista Non-Fungible Token. Virallista suomennosta NFT:lle ei ole, mutta esimerkiksi tässä Ylen artikkelissa ja monilla keskustelupalstoilla siitä puhutaan ei-korvattavana rahakkeena. Bittiraha.fi-sivusto kuvailee näitä rahakkeita digitaaliseksi omaisuudeksi, jolla voi olla kerrallaan vain yksi omistaja ja jota ei voi korvata.
Siihen, voiko sillä tehdä rahaa, ei kirjastonhoitaja voi ottaa kantaa. Nettilähteiden mukaan NFT:llä rikastuminen on epävarmaa, koska kaikki voi muuttua hetkessä ja kiinnostus kadota. Toisaalta se voi myös lisääntyä.
Lisätietoja saat esimerkiksi tästä Ylen artikkelista, joka on julkaistu 10.3.2021:
Digitaalisista tiedostoista taotaan...
Tietoa nimestä Vinter löytyy Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vinter.html. Vinter-nimisten lukumäärä on laskenut vuodesta 1970, mutta sivuston mukaan se ei ole silti poikkeuksellisen harvinainen. En löytänyt tutkittua tietoa muutoksen syystä.Myöskään muita merkityksiä nimelle ei löytynyt. Palvelussamme on vastattu aiemmin kysymykseen nimestä Winter, https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-on-peraisin-suomessa-kaytossa?
tyovaenliike.fi-sivustolle, joka on työväenperinnelaitosten (Työväenmuseo Werstas, Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto) verkkopalvelu on tietoa mm. sisällissodan vankileirien haastatteluista ja muistelmista. Sivu löytyy alta. Joihinkin muisteluihin pääsee sivun kautta, mutta kannattaa ottaa yhteyttä myös suoraan näihin työväenperinnelaitoksiin. Alemman linkin kautta pääsee laitosten sivuille ja yhteystietoihin.
http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-3/sisallissodan-jalkinaytos-vankileirit/
http://www.tyovaenliike.fi/keitameolemme/
Ylen Elävässä arkistossa voi myös kuunnella sisällissodan muisteluja:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/24/he-olivat-mukana-sisallissodassa-1918
Hakupalvelu Finnan...
Kyseessä voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras (Gummerus, 2011).
Tietoa kirjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au24bac2a2-0018-446b-955e-3….
Ruoan pureskeleminen ja sylkeminen voi olla syömishäiriön oire. Sivuvaikutuksena tällaisesta tavasta saattaa seurata esimerkiksi hampaiden reikiintymistä tai vatsahaava.
Aivotutkija Shelly Fan kirjoittaa blogissaan, että ruuan pureskeleminen nielemättä tuottaa lisää greliiniä. Se on hormoni, joka lisää näläntunnetta ja ruokahalua.
Lisätietoa: Wikipedia (englanninkielinen)
Väitöskirjan suomennos Suomalaisten maagisista parannuskeinoista (suomentaneet Irma ja Tuomas Sorvali]) sisältyy teokseen:Lönnrotin aika. Toimittanut Pekka Laaksonen. SKS, 1984Kirjan voi varata ja tilata mihin tahansa Helmet-kirjastoon
Maanmittauslaitos on julkaissut Rautavaaran alueelta mm. nämä maastokartat (1: 20 000):
Tiilikka (2005) ja Ala-Keyritty (2001) . Näissä kartoissa näkyvät hyvin jo esim. lammet, joet ja tiet. Iisalmen pääkirjastossa on käsikirjastossa (ei-lainattavana) Ala-Keyrityn kartta, mutta Tiilikan karttaa Iisalmessa ei ole.
Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta löytyy hyviä ja yksityiskohtaisia maastokarttoja:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=FI
Käyttöehdot ja tiedot tekijänoikeuksista kannattaa lukea ennen käyttöä. Karttapaikan kautta voi myös tilata karttoja itselleen.
Voisiko kyseessä olla Wallin, Marie-Louise, Takku, WSOY 1976, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9ab085e2-4771-4209-9856-9…? Teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578434__Stakku__Orightre…
Tietojenkäsittely löytyy UDK-luokasta 004.
Lisätietoja esim. seuraavilta sivuilta:
https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…
ja
http://www.udcsummary.info/php/index.php?tag=0&lang=fi
Aapo Pärnäsen runo Lassin tupa alkaa rivillä "Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu".
Runo on sisältynyt useisiin ala-kansakoulun lukukirjoihin, kuten Aarni Penttilän toimittamaan Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1944) ja Martti Haavion ja Aale Tynnin toimittamaan Kultaiseen lukukirjaan (1957).
Voitte lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Opas lukemista aljettaessa : kotiopetusta ja kiertokoulja varten (toim. Herm. Niemi, 1911). Sivu aukeaa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1975816?term=Lassin%20tu…
Tekoälyavusteisia huoneistonvälityspalveluja näyttää löytyvän, https://www.google.com/search?q=ai+search+for+appartement&rlz=1C1GCEA_e…. Niiden toimintamalleja ja palvelun laajuutta voi tutkia palvelujen politiikkaa kuvaavilla sivuilla, esim. Renty.ai:n palvelun periaatteet, https://renty.ai/policy. Suomen kielellä ei sovellusta vielä ainakaan löytynyt, kylläkin artikkeleita siitä, että on luotu sovelluksia, joilla asunnonvälittäjät voivat kuvata välitettäviä kohteita, esim. Talouselämä, https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisyritys-loi-tekoalyn-joka-la…
Vuoden 2008 Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, jossa ne ovat mikrofilmattuina. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata omaan käyttöön osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Joiltain lukulaitteilta voi myös tulostaa.
W. B. Yeatsin runoa Hound Voice ei näytä olevan suomennettu. Yeatsin suomennettuja runoja on julkaistu kahdessa eri runokokoelmassa. Ensimmäinen niistä on Runoja. (Collected Poems, 1933, suom. Aale Tynni), 1999. Toinen on nimeltään Torni ja kierreportaat. Valitut runot. (suom. Jyrki Vainonen), 2015. Kummastakaan näistä en löytänyt alkuperäistä runoa vastaavaa suomennosta.
Tein hakuja myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta, mutta kyseistä runoa ei löytynyt sieltä. Runotietokannan löydät täältä: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/. Yeatsilta suomennetut runot löydät hakemalla esimerkiksi hakusanalla william butler yeats.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja toteaa lokerosta seuraavaa: "Sanalla ei ole vastineita sukukielissä. Rakenteeltaan se vaikuttaa selvästi johdokselta, mutta täsmälleen sopivaa kantasanaa ei toistaiseksi ole voitu osoittaa. Murteissa esiintyy muitakin saman vartalon johdoksia, esim. loko, lokonen, lokko ja lokkero, jotka merkitsevät koloa, kuoppaa, onteloa, lovea tms. Nämä saattavat olla ikivanhan kolo-sanan deskriptiivisiä tai lastenkielisiä variantteja, mutta mitään normaalia johtosuhdetta sanojen välillä ei ole. Suomen kirjakielessä lokero on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745 kivessä olevan kuopan tai kolon nimityksenä."
Raahen seutu -lehteä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, ei paperisena eikä mikrofilmattuna. Lehden vanhoja vuosikertoja voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa. Lehdet on mikrofilmattu ja mikrofilmit voi tilata lukusaliin alla olevalla lomakkeella.
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Pasilan kirjastossa voi lukea vanhoja sanomalehtiä mikrofilmattuina. Mikrofilmatut lehdet löytyvät Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon "sanomalehdet" ja valitsemalla vasemmassa laidassa olevista rajoittimista aineistotyypin "mikrofilmi". Voitte myös hakea etsimänne lehden nimellä ja sitten tarkistaa, onko ko. lehti mikrofilmattu.
http://www.helmet.fi/fi-FI
