Vastauksesi kysymykseen on vähän sekä että.
Sekä Sunila että Karhula ovat Kotkan kaupunginosia. Kotkan kaupungin sivuilla on esitelty Kotkan asuinalueita ja "asuinalueet on pääosin linjattu asemakaavan mukaan". https://www.kotka.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuinalueet/
Ennen vuoden 1977 kuntaliitoksia Sunila oli yksi Karhulan kauppalan kauppalanosista. Etenkin puhekielessä Karhulaa saatetaan edelleen käyttää kuvaamaan laajempaa aluetta kuin pelkkää Karhulan kaupunginosaa ja tällöin Sunila voidaan katsoa osaksi Karhulaa. (Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=khriFEa5t7g)
Karhulan kartan vuodelta 1951 näkee mm. tällä videolla https://www.youtube.com/watch?v=dmxX9Pk3rDY
Rupert Brooken runoja ei juurikaan ole suomeksi tulkittu, eikä The great lover valitettavasti vaikuta kuuluvan Brooke-käännösten harvalukuiseen joukkoon.
Kirja on Camilo José Celan Masurkka kahdelle kuolemalle. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kirjailijan kotiseudulle Galiciaan ja kyseessä on nimenomaan kyläyhteisön kuvaus.
Ote kirjasta: ”Don Mariano Vilobal, se piereksivä pappi, putosi kellotapulista ja taittoi niskansa /... / -Siinä menee protestanteille! Kuolema Lutherille!”
Voisiko kyseessä olla Skye Watersin "Taikakoirat"-sarja. Ainakin sarjassa on maaginen vetokoira.
Tässä lisätietoa sarjan ensimmäisestä osasta "Jääkarhun apuna" (2012):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kirjan saatavuustiedot Helmetissä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2054334?lang=fin
Runo on Yrjö Jylhän Siniselle vuorelle kokoelmasta Kurimus (Otava, 1928).
Näin kuuluu ensimmäinen runon kuudesta säkeistöstä: "Auringon noustessa kimmeltäin / rinnoille kukkivan maan, / lähdemme sinistä vuorta päin / kahden vaeltamaan."
Kokonaista kirjaa en oikein onnistunut Eiffel-tornista suomeksi löytämään käytettävissäni olevista tietokannoista.
Eiffel-tornin rakentamista sivutaan joissakin yleisemmissä historian suuria rakennushankkeita käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi Nigel Hawkesin teoksessa Maailman suuret rakennelmat (Otava, 1993). Englanniksi taas pelkästään Eiffel-torniin keskittyviä kirjoja löytyy enemmän.
Suomenkielisiä artikkeleita taas aiheesta on vuosien varrella julkaistu useissakin eri lehdissä ja julkaisuissa, näiden viitetietoja voit selata esimerkiksi Finna.fi-palvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eiffelin+torni&type=AllFiel…
Myös historia.netissä on tietoa aiheesta:
https://historianet.fi/tekniikka/...
Nuorten osaston kollega ehdottaa seuraavia:
Helena Wariksen Linnunsitoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
J.S Meresmaan Kenties tapa(a)n sinut vielä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
tai Dess Terentjevan Ihana, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Aiemmassa vastauksessa, jossa suositeltiin helppolukuisia, toimintaa sisältäviä klassikkoja suositeltiin Mika Waltarin Fine van Brooklyn (149 s.), John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä (133 s.) ja Jack Londonin Erämaan kutsu (120 s.), https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-kirjaa-joka-olisi-1
Muita ehdotuksia:
Lyhyt nuorten klassikko on Hinton, S. E. Taistelukala...
Sipoon kirkkona tunnetun rakennuksen purkamisen mahdollistanut asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.6.1974 äänin 53-15.
Helsingin Sanomat 20.6.1974.
Purkutyöt aloitettiin toukokuussa 1978. (HS 27.5.1978) Valokuvassa 27.06.1978 työmaa näytti tältä: https://www.finna.fi/Record/hkm.CEF01EB5-1D84-45BD-9C63-83F00020D442?si… (Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Johnny Korkman)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_kirkko_(Helsinki)
Heimolan talon kohtaloa on tutkinut Hanna Marjoranta tutkielmassaan seikkaperäisesti: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/56b7d5ce-563f-4ea1…
Talon suojelusta keskusteltiin kaupunginvaltuuston lisäksi myös eduskunnassa keväällä 1969. Purkaminen aloitettiin 4.5.1969....
Bubo bubo on huuhkajan latinankielinen nimi. Bubo tarkoittaa pöllöjen heimon petolintusukua, jossa on neljä kookasta lajia. Euraasian havumetsävyöhykkeellä elää Aasian autiomaita myöten huuhkaja (Bubo bubo), joka pesii myös suurimmassa osassa Suomea. Laji on rauhoitettu v. 1983. Pohjois-Amerikassa elää lähes samannäköinen amerikanhuuhkaja (Bubo virginianus). Muut kaksi huuhkajalajia elävät Afrikassa.
Lähde: Suomalainen tietosanakirja 3 : hil-kanan. Weilin+Göös, 1990.
Kyseessä voisi olla elokuva Meren hiljaisuus (2004).
2004 ‧ Sota/Draama ‧ 1 h 40 m
Julkaisupäivä: 24. lokakuuta 2004 (Belgia)
Ohjaaja: Pierre Boutron
Alkuteokset: Silence of the Sea / Le Silence de la Mer: A Novel of French Resistance During the Second World War by 'Vercors'
Idea: Jean Bruller
Musiikin säveltänyt: Jean-Claude Nachon, Angélique Nachon
Kuvailuusi sopii Helmi Krohn. Hänestä on ilmestynyt Maarit Hjeltin kirjoittama elämäkerta Helmi Krohnin ihmeellinen elämä kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä (2021). Kyseessä voisi olla myös Märta Tikkasen äidinäidistään ja -isästään Emma Sjödahlista ja Uno Stadiuksesta kirjoittama teos Emma ja Uno (2010). Myös näyttelijä Elli Tompuri on mennyt naimisiin 1910 ja eronnut 1919. Hänestä on ilmestynyt Helka Mäkisen väitöskirja Elli Tompuri : Uusi nainen ja punainen diiva (2001).
Asian voi ilmaista korrektisti joko "Nyt ovat vuorossa alueuutiset" tai "Nyt on alueuutisten vuoro". Kysymyksessä oleva muoto ei ole korrektia suomea.
Heikki Poroila
Kirjaa on tällä hetkellä yksi kappale Keski kirjastoissa ja se on lainassa. https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Lahtinen%2C+Pekka&type=Author
Voit varata kirjan jolloin se aikanaan saapuu lahikirjastoosi. Varausohje
Juuri kysytyllä nimellä – Alestalo-Uusitalon aikakausijaottelu 1986 – ei löytynyt materiaalia. Kanavassa 1987:5 (löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta) on Matti Alestalon kirjoittama artikkeli ”Suomen luokkarakenne 1980-luvulla”, jossa on taulukko ”Suomen ammatissa toimivan väestön luokkarakenne 1950-1980”. Tässä taulukossa on vuosipylväitä, lieneekö se kyseinen aikakausijaottelu?
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen avoimen yliopiston verkko-opintoihin kuuluu sivusto http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/, josta pääsee kiinnostaviin artikkeleihin. Mainittuihin sivuihin kuuluu myös http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/luokkar.htm, jossa on artikkeli ”Suomen luokkarakenne” (kirjoittajan nimeä en...
Yritin pitkään jäljittää sanonnan alkuperää ja merkitystä virallisemmista lähteistä, mutta en valitettavasti löytänyt näistä jostain syystä yhtään tuloksia. Sanonta vaikuttaisi kuitenkin olevan varsin suosittu ja melko yleisessä käytössä, sillä Googleen syötettäessä hakutuloksia saa sillä sen sijaan runsaasti. Hakutulosten perusteella lienee mahdollista päätellä ainakin jotain siitä, missä merkityksessä ja millaisissa yhteyksissä ihmiset sanontaa yleensä käyttävät. Sanonnalla vaikuttaisi olevan sekä kuvainnollinen että kirjaimellinen merkitys. Kuvainnollisesti sanontaa usein käytetään merkitsemään jotain hyvää ja harvinaislaatuista asiaa tai esim. tiettyä henkilön luonteenpiirrettä, jollainen ei välttämättä usein tule...
Tuohinopsakki (Philodromus margaritatus).
Ötökkätiedossa kerrottu: "Koko naaras 5-6 mm." kertoo vartalon pituudesta. Aamulehden artikkelissa (joka ei välttämättä avaudu kuin tilaajille), luonnontieteellisen museon amanuenssi Tomi Kumpulainen kertoo tuohinopsakin olevan jalkoineen mitaltaan yli pari senttiä. Se on Suomessa yleinen ja luonnonvarainen laji.
Lähteet:
https://www.otokkatieto.fi/species?id=412
https://tinyurl.com/tuohinopsakki
https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000009575809.html
Axel Gabriel Ingeliuksen Vårsång (san. tuntematon) on tallennettu äänitteelle Ylen klassista. 3, Ylen klassiset - suomalaisia lauluja 1800-luvulta (1990). Laulun esittää Taru Valjakka Meri Louhoksen säestämänä.
Sulho Rannan laulu Prinsessa ja trubaduuri Einari Vuorelan sanoihin on tallennettu äänitteelle Tunnelmallisia lauluja (1990) Aulikki ja Elina Jylhä esittävät laulun Pentti Koskimiehen säestämänä.
Äänitteet ovat kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa. Kuuntelukopiot on tilattava etukäteen.
Sinun kannattaa olla yhteydessä Kansalliskirjastoon, mikäli sinulla on kysyttävää asiasta.
kansalliskirjasto@helsinki.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5137895?sid=3990750635
https://...
