Nämä kaksi löytämääni linkkiä osoittaisivat vahvasti, että ensisijainen taudinlevittäjä olisi verta imevä hietakärpänen.
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Parasiitti-infektiot#Vis…
http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/Leishman.htm
Olisiko mahdollista, että katsomasi ohjelma olisi Prisma 26.11. Jakso kertoi hengenvaarallisesta heisimadosta, joka lähestyy Suomea.
Löysin myös Helsingin Sanomien arkistosta artikkelin kyseisestä heisimadosta. Artikkeli on suora kopio Hesarin arkistosta.
Ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki tulossa Suomeen
Aamulehti, 01 joulu 2008, s.5:- Eviran yksikönjohtaja Antti Oksanen Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksiköstä arvioi, että ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki saattaa tulla Suomeen jo...
Hei
Löysin OntarioTech Universityn sivulta koosteen Hoornweg ja Popen tutkielmasta (https://sites.ontariotechu.ca/sustainabilitytoday/urban-and-energy-systems/Worlds-largest-cities/population-projections/city-population-2100.php). Listan mukaan väkiluku vuonna 2100 olisi Lontoossa 9 560 249, New Yorkissa 30 193 444, Pariisissa 11 862 250 ja Tokyossa 25 630 537.
Jos arvonimen saaja ei ole päätoimisessa virka- tai työsuhteessa tai siihen verrattavassa palvelusuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon 12000 euroa.
Jos hän on tällaisessa suhteessa 3000 euroa.
Tasavallan presidentin asetus arvonimistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
sijoittaa professorin arvonimiryhmään 6
Maksut määrää Laki arvonimistä suoritettavasta verosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011388
Helvi Juvoselta ei ole tiettävästi julkaistu omaelämäkertaa. Salokanteleen toimittamassa Linnasta Saarikoskeen -teoksessa toistuvasti mainittu omaelämäkerta on julkaisematon käsikirjoitus, joka on otsikoitu nimellä "Omaelämäkerta". Tätä käsikirjoitusta Matti Palm on hyödyntänyt Helvi Juvosta käsittelevässä lisensiaatintyössään, joka puolestaan toimii Salokankaan teoksessa lähteenä.
Mirkka Rekolan ja Liisa Enwaldin toimittamassa Aukea ei koskaan metsään ovi -kokoelma sisältää Juvosen koottujen runojen lisäksi myös hieman elämäkerrallista tietoa. Liisa Enwaldin Pohjajään ilo -teos puolestaan käsittelee tarkemmin Juvosen tuotantoa.
Kes? Mis? Kus?, joka alkoi ilmestyä vuonna 2000.
http://et.wikipedia.org/wiki/Kes%3F_Mis%3F_Kus%3F
Lisäksi Mitä-missä-milloin on ilmestynyt ainakin seuraavilla kielillä:
tanska: Hvem Hvad Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1933
http://da.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hvad_Hvor
ruotsi: När Var Hur, ensimmäinen kerta vuonna 1944
http://sv.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4r_Var_Hur
norja: Hvem Hva Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1935
http://no.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hva_Hvor
Ensimmäisen suomalaisen laitoksen esipuheessa, joka on päivätty 20.10.1950, mainitaan, että tämänlaatuisia vuosikirjoja on ilmestynyt myös Alankomaissa, Islannissa ja Sveitsissä.
Kirjasampo-sivusto esittelee kirjoja ja kirjailijoita. Se siis sisältää teosten kuvailutietoja, ei itse teoksia. Sivuston kautta on mahdollista tarkistaa kirjojen saatavuus omasta kirjastosta, mutta niitä ei pääse sivuston kautta lukemaan. https://www.kirjasampo.fi/fi/info
Uusimmissa kirjahyllyissä esitellään vapaasti luettavana olevia kirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt. Ne löytyvät Gutenberg-projektin sivuilta. Vapaita e-kirjoja kannattaa katsella Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…. Niitä voi lukea selaimessa pöytäkoneella, tabletissa ja kännykällä.
Prinsessa Ruusunen on ollut saatavilla kuvateoksena vuonna 1942. "Kokoelma Grimm veljesten saksalaisia satuja", ilman kustantajaa tai muita tietoja on ilmestynyt 1930-1944. Tieto Fennicasta.
Vuonna 1948 ilmestyi Martti Haavion kertoma ja Eeli Jaatisen kuvittama lumoavan kaunis kuvakirja "Prinsessa Ruusunen". Kirjasta tuli hyvin suosittu ja siitä otettiin useita painoksia. Voisiko tämä olla kysymäsi teos? Tieto Onnet-tietokannasta.
Nokkakärryt tulisi palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu. Tämä käytäntö koskee kaikkia lainattavia esineitä.
Myöhästymismaksu kaikesta lainattavasta aineistosta, myös esineistä, on 20 senttiä vuorokaudelta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Koska arvonimi on myönnetty 1950- tai 60-luvuilla, kirjasta Arvonimet Suomessa 1917-1985, joka löytyy myös paikkakuntasi kirjastoista, pitäisi löytyä vastaus kysymykseesi.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.168648?sid=4471610163
Kirjojen kierrätys on aina kannatettavaa ja tuo siirtely kirjastosta toiseen veisi varmaan kirjan useamman lukijan tielle.
Valitettavsti emme kuitenkaan voi maksaa kierrätyshyllyn kirjojen siirtelystä. Logistiikka on jo nyt helisemässä varauskuormiemme kanssa.
Kuormien ja kustannusten kasvaessa saattaisi varausten maksuttomuus vaarantua ja siitä emme halua luopua.
Katsomme kyllä aina kierrätyshyllyt, -kärryt ja -laatikot läpi ja poimimme hyväkuntoiset ja kysytyt kirjat kirjaston kokoelmiin. Sitä kautta ne pääsevät kiertoon ympäri pääkaupunkiseutua.
Helmet-kirjastokorttia ei voi saada etänä, vaan pitää käydä jossain Helmet-kirjastossa paikan päällä virallisen kuvallisen henkilötodistuksen kanssa. Ainoa poikkeus asiasta on joustoasiakkuus, mutta silloinkin asiaa toisen puolesta hoitavan pitää käydä Helmet-kirjastossa paikan päällä. Tätä samaa asiaa kysytään täällä säännöllisesti, mutta vastaus on edelleen sama.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
https://www.kirjastot.fi/kysy/ymmartaakseni-helmet-e-kirjaston-aineistoja?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisiko-mahdollista-saada-tunnukset-helmet?language_content_entity=fi
Kyseessä on varmaankin Lahden konservatorin vuonna 2007 julkaisema Kippurallaa-levy.
Muistamasi laulut ovat nimeltään Myyrälaulu (sanat ja sävel Susanna Apo-Syrjänen) ja Siilin kevätlaulu (sanat ja säveli Aleksi Saraskari).
https://keski.finna.fi/Record/keski.479582
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4970675#componentparts
Löysin Finna haulla kuvan sisäkattoasennuksesta Käräjäoikeuden rakennuksella 1994 eli rakennus lienee valmistunut samana vuonna. Nykyinen käräjäoikeus on toiminut paikallaan n. 1995 alkaen. Finna
Espoo saa uuden käräjäoikeustalon Otaniemeen, kertoo Länsiväylä 13.2.2020. Talo valmistuu kesällä 2022.
Aiemmista vaiheista en löytänyt tietoa.
Omalle paperille ei voi tulostaa, koska tulostin menee helposti tukkoon. Tulostamiseen voi käyttää vain valmiiksi tulostimessa olevia kirjaston papereita.
Sukunimenä Roti esiintyy erään verkkosivuston mukaan ainakin Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Yhdysvaltoihin on aikojen kuluessa muuttanut väestöä eri puolilta maailmaa, joten sielläkin Roti-nimisiä löytyy. Pohjoismaissa sukunimi on käytössä Suomessa ja Norjassa.
https://forebears.io/surnames/roti
Italian Piemontessa Roti-sukua tunnetaan vuosisatojen ajalta. https://www.houseofnames.com/roti-family-crest
Sukunimi-infon tietoa Roti-nimestä Suomessa. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/roti.html
Metsälässä osoitteessa Krämertintie 17 on sijainnut Metsälän valinta -niminen Keskon valintamyymälä. Helsingin Sanomien arkistoja penkoessa löytyy työpaikkailmoituksia, joissa on haettu työvoimaa Metsälän valintaan. 7.6.1967 oli avoinna kassamyyjän paikka ja 26.3.1969 etsittiin töihin kassaa ja lihapuolen myyjää. Todennäköisesti siis yritys jatkoi toimintaansa ainakin vielä 1970-luvun alkupuolella.
Helsingin Sanomat 7.6.1967
Helsingin Sanomat 26.3.1969
Tarkempia tietoja voisi kysellä Keskon omista arkistoista:
https://www.kesko.fi/asiakas/palaute/
https://www.kesko.fi/yritys/yhteystiedot/
Kannettavia, moniputkisia aseita, joilla ammutaan ohjaamattomia raketteja, oli jo rakettiaseiden alkuaikoina. Kiinassa rakennettiin 1000-luvulla kannettavia korimallisia lavetteja, joista ammuttiin nuolia ruutipanoksella. Pienimmät näistä olivat kannettavia, ja niiden laukaisuaukot olivat samaa kokoluokkaa kuin Fliegerfaustin 20 mm:n piiput. Vastaava kannettava rakettiase on esimerkiksi yhdysvaltalainen M202-sinko, jossa on neljä 66 mm:n laukaisuputkea.
Jos puhutaan ilmatorjunta-aseista, Luftfaust / Fliegerfaust oli ilmeisesti ensimmäinen ja viimeinen lajiaan. Aseesta saatu vähäinen kenttäkokemus viittasi siihen, ettei ase ollut kovin tehokas lentokoneiden torjuntaan. Liittoutuneet eivät nähtävästi vaivautuneet kehittämään...
Todennäköisesti tämän musikaalin Liz lauluista ei ole tehty sen paremmin äänitettä kuin nuottiakaan - valitettavan yleinen kohtalo kotimaisella viihdemusiikilla -, sillä Viola-tietokanta tuntee vain Tommi Läntisen säveltämän ja Heikki Salon sanoittaman laulun Sydänparka.
Heikki Poroila
Pro luomu -sivuston kautta löytyy muutama luomuraparperia myyvä tila. Tämänhetkinen tilanne kannattaa kysyä heiltä. Talveksihan raparperin voi pakastaa.
https://proluomu.fi/luomumansikka-suoraan-tilalta/
Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna tunnetaan ruotsalainen kansansävelmä Till Österland vill jag fara. Peppi Pitkätossu -elokuvissa sen esittävät poliisikonstaapelit ja kuoro Astrid Lindgrenin sanoilla Till fjärran land ska du fara. (Lähteet: Svensk filmdatabas http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=music&itemid=546766 ja ruotsinkielinen Wikipedia https://sv.wikipedia.org/wiki/Till_%C3%96sterland_vill_jag_fara)
Laulusta on useita erilaisia versioita, mutta Pepin esittämänä en onnistunut laulua löytämään. Kirjaston kokoelmissa olevalla levyllä Här kommer Pippi Långstrump sen laulaa ryhmä lapsia. Yksinlauluna sen on esittänyt ainakin Sofia Karlsson levyllä Visor från vinden (2007), jonka voi kuunnella...
