Voit saada henkilökohtaisen kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite ja sinun pitää esittää kirjaston hyväksymä voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Kirjastokortin, tunnusluvun ja lainausoikeuden saat saman tien kun olet asioinut kirjaston asiakaspalvelussa ja sinut on siellä rekisteröity asiakkaaksi. Helmet- kirjastoissa käyvät seuraavat henkilötodistukset: EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen KELA-kortti, (alle 18-vuotiailta myös kuvaton KELA-kortti), Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti, Maahanmuuttoviraston...
Mikko Vilkastus on henkilöhahmo Aleksis Kiven näytelmässä Nummisuutarit. Hän toimii Eskon puhemiehenä ja hääretkellä matkakassan hoitajana. Hän on alun alkaen tietoinen siitä, että naimakauppa on puhdasta pilaa, mutta ei paljasta sitä Eskolle. Muutenkin Mikko tietoisesti tuottaa Eskolle vaikeuksia - kotimatkalla hän esimerkiksi juottaa tämän humalaan.
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla...
Kirjastot eivät valitettavasti myy kokoelmiinsa kuuluvia teoksia pyynnöstä. Ainoastaan sellaiset teokset, jotka on poistettu kokoelmista esim. vähäisen lainauksen vuoksi, voidaan laittaa myyntiin.
Kirja saattaa kuitenkin olla myynnissä jossain verkkokaupassa.
Tällä hetkellä kyseinen kirja on myynnissä ainakin huuto.net-nettihuutokaupassa sekä antikvaari.fi-nettiantikvaarissa.
https://www.huuto.net/kohteet/burroughs--kerouac--ja-virtahevot-kiehuiv…
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1693581
Kannattaa myös tiedustella kirjan vuoden 2010 suomenkielisen painoksen kustantajalta Kustannusosakeyhtiö Sammakolta, olisiko heillä kirjaa varastossa. Heidän nettikaupastaan sitä ei löydy.
Sammakon yhteystiedot:
Kauppiaskatu 3, 20100 Turku...
Japania käsittelevää kirjallisuutta löytyy paljon. Listasin tähän lähinnä nuorelle sopivia, Vaski-kirjastoista löytyviä kirjoja.
Nuortenkirjallisuudessa Japania käsittelevät (tavalla tai toisella) esimerkiksi:
Bradford: Nuori samurai- sarja
Burne: Takeshitan kintereillä- sarja
Delikouras: Soturioppilas- sarja
Vacklin: Sensored reality- sarja
Jean: Tokion prinsessa
Sarjakuvista (laajan mangakokoelman lisäksi) saattaisi kiinnostaa esimerkiksi:
Stan: Usagi Yojimbo- sarja
Japania käsittelevää tietokirjallisuutta löytyy Vaski- kirjastoista myös paljon, sekä suomeksi että englanniksi. Esimerkiksi
Japani = Nihon niminen tietokirja tarjoaa perustietoa Japanista.
Tapani Jussilan kotimainen matkaopas Japani-passi on...
Kyllä vain. Hakunilan kirjaston remontin aikana varaukset noudetaan Tikkurilan kirjastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Hakunilan_kirjasto/Ju…
Taulun kuva kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä,
mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi näistä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Olen penkonut kaikki mahdolliset nettilähteet löytämättä selkeää tietoa siitä, että levystä olisi julkaistu versio "laajemmalla tekstiliitteellä", vaikka kahden CD:n laitos tunnetaan (toisella levyllä musiikki ilman lauluosuuksia, Nuclear Blast Records sekä Potoska Publishing, molemmat p2014). Nämä löytyvät niin Piki- kuin HelMet-kokoelmastakin, eikä kummankaan luettelointitiedoissa viitata "tavallista" tekstiliitettä merkittävämpään osioon.
Mutta jos joku kollega tällaisen extended-version löytää, niin kertokoon sen tähän jatkoksi ja asiakkaan iloksi :)
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kun asut Helsingissä tai sen sen lähellä, voit mennä lukemaan lehteä Kansalliskirjaston Fennica-lukusaliin. Lehdet täytyy tilata etukäteen ja tilausta varten tarvitse kirjastokortin. Kirjastokortin saat Kansalliskirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi, kun haet kirjastokorttia. Samalla voit pyytää apua varauksen tekoon.Lähteet:Kansalliskirjasto kirjastokorttiFinna-tiedot lehdestä:https://finna.fi/Record/fikka.3515377?sid=4877440566
Suomen ympäristökeskus on taho, josta voisi yrittää selvittää, onko tätä tutkittu, https://www.syke.fi/yhteystiedot. Ilmastoasiaa on koottu ympäristökeskuksen julkaisemaan Ilmasto-oppaaseen, https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/ae79b2f4-a1cb-4f1b-a0d3-83eae06030bb/energiantuotanto.html
Lainaussäännöt ja niiden mukaiset lainattavien kirjojen enimmäismäärät ovat olleet kuntakohtaisia, joten yksiselitteistä ja kaikki kirjastot kattavaa vastausta kysymykseen on mahdotonta antaa. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa lainattavien kirjojen määrän rajoittaminen päättyi vuonna 1951.Yhdelle henkilölle kerrallaan lainattavien kirjojen määrä on luonnollisesti ollut suuresti riippuvainen kirjaston kirjakokoelman koosta. Kun Tampereella vuonna 1921 otettiin käyttöön kaksi lainauskorttia (toinen oikeutti saamaan kirjoja lainausosaston koko kirjavarastosta, toisella voitiin lainata vain tietokirjallisuutta), sai kummallakin lainata yhden kirjan. Vuodesta 1936 voitiin tietokirjallisuuskortilla lainata kerrallaan rajoittamaton määrä...
Kalkkisten seudusta kertoo myös Mari Asplund ym.: Kalkkisten seudun kyläkirja 1 ja 2Albin Tonttilasta vanhoissa sanomalehdissä: linkkiHilja Tonttilan muistokirjoitus: linkkiKannattaa katsoa myös:Blomstedt, Yrjö: Asikkalan historia
Kappale Get me to the church on time Frederick Loewen musikaalista My fair lady on Sauvo Puhtilan suomennoksessa nimeltään Vie häihin minut tismalleen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4876427?sid=4238702796
Reino Helismaa on suomentanut laulun nimeksi Mulle aamu häitä tietää.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4667241?sid=4238702796
Emme voi tekijänoikeussyistä antaa tässä palvelussa kokonaisia runoja. Runon nimi on Muistoja menneiltä ajoilta ja se löytyy ainakin seuraavista kokoelmista: Viljo Kojo: Sininen pilvi (1920)Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944)Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi (1945)Viljo Kojo: Viljo Kojon kauneimmat runot (1962)
Hei!
Voisikohan kyseessä olla Taisto Wesslinin ja Pentti Lasasen 20 kauneinta joululaulua kitaralle ja huilulle, joka nimestään huolimatta sisältää kappaleita myös kitaralle ja klarinetille sekä kitaralle ja saksofonille sovitettuna. Levyn ilmestymisvuodeksi on lähteestä riippuen merkitty joko 1994 tai 1996, joten ajallisesti levy olisi myös mahdollinen ehdokas. Levyä löytyy vielä muutamasta kirjastosta, joten sitä on mahdollista saada kaukolainaksi.
Fono.fi -äänitetietokannan tiedot kyseisestä äänitteestä löytyvät täältä: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=20+kauneinta+joululaulua+kitaralle+ja+huilulle&ID=342ba181-1747-4a58-8e82-a9962bfbbca0
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
