Sigmund Z. Engel on mietteen takana. Kokonaisuudessaan sitaatti kuuluu: Naisen iällä ei ole mitään merkitystä. Parhaat sävelmät soitetaan vanhimmilla viuluilla.
Pieksänmaan kunta oli Suomen lyhytaikaisimpia kuntia. Vuonna 2004 ei päästy sopuun kaupungin liittymisestä. Kaupunginjohtajan vaihtuessa kuntaliitos toteutettiin nopealla aikataululla vuoden 2007 alusta alkaen.
Lisätietoja voi pyytää Pieksämäki seuralta. https://pieksamakiseura.fi/pieksaemaeki-seura
Hei
Kuopion kirjaston chat-palvelusta vastatiin ettei heillä valitettavasi ole ko. laitetta.
Myöskään Finna.fi-haulla ei löytynyt yhtään diakuvien digitointilaitetta kirjastoista. https://finna.fi/
Ainoa vaihtoehto lienee kääntyä kaupallisten digitoijien puoleen.
"Mies, joka ampui kissan" -näytelmä on saatavana Teatterikorkeakoulun kirjastosta sekä Suomen Näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta http://www.teatteri.org/naytelmat/kirjastot.html
Kansallisbiografia (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701) listaa "Kunnianosoitukset"-osiossa seuraavat Väinö Linnalle myönnetyt palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1948, 1954, 1967; Johannes Linnankosken palkinto 1958; Aleksis Kiven rahaston palkinto 1960; valtion kirjallisuuspalkinto 1960, 1961; Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1963; Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto 1974.
Pahoittelen, että kysymykseen vastaaminen on viivästynyt. Keskustelin asiasta lasten kirjallisuutta tuntevan kollegan kanssa ja hän suositteli seuraavia uusia lastenkirjoja, joissa on paljon tekstiä:
Gravel, Elise: Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta. WSOY, 2019. 167 s. Lapsille tarkoitettu sarjakuvaromaani, jossa tiede ja mielikuvitus sekoittuvat. Hauska kirja, jossa tekstiä ei ole liikaa. Käsittelee asioita, joka voisi kiinnostaa yli 10-vuotiaita lapsia.
Gough, Julian : Karhu ja kaniini .-sarja. Otava. Humoristisia ja kauniisti kuvitettuja kirjoja. Sarja kertoo ystävyydestä.
Riddell, Chris: Ottilia-sarja (Ottilia menee kouluun, Ottilia ja keltainen kissa, Ottilia merellä). Gummerus. Kirjoissa on runsas ja hauska kuvitus. Kirjat...
Tiedämme, että Hannibalin reitti Italiaan alkoi Hispanian eteläosista, jossa Karthagolla oli ollut jo pitkään vakaa asema. Hannibalin joukot valtasivat Saguntumin (nyk. Sagunto) kaupungin vuonna 219 eKr. Seuraavana vuonna alkoi hänen joukkojensa marssi Italiaan.
Hannibalin tarkkaa reittiä emme tiedä. On hyvin mahdollista, että Hannibalin joukot kulkivat läheltä nykyistä Andorraa, kun he ylittivät Pyreneitä. Historioitsija Polybios (n. 200 – n. 118 eKr.) nimittäin mainitsee Historiai-teoksessaan (3.35), että Hannibal kohtasi Andosini-nimisen heimon Pyreneillä vuonna 218 eKr. Tämä heimo asutti nykyisen Andorran alueella olevia laaksoja.
Hyvä johdatus Hannibaliin ja puunilaissotiin on Paavo Castrénin Uusi antiikin historia (Otava, 2012),...
Kansalliskirjasto on digitoinut aapisia vapaasti luettaviksi. Uusimmat niistä on julkaistu 1970-luvun alussa. Voit järjestää aapiset esim. julkaisuajan mukaan (uusimmat tai vanhimmat ensin). Ehkä niiden joukosta löytyy etsimäsi aapinen.Kansalliskirjaston digitoitu aapiskokoelma:https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DESCLastenkirjainstituutin sivulla on linkki myös Luetteloon Lastenkirjainstituutin aapisista ja linkki Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan -näyttelyn luetteloon:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kirjakokoelma/lasten-ja-nuortenkirjallisuus/aapiset-ja-lukukirjat
Wikipedian Robert Frost -artikkelin lähteistä löytyy linkki Lahden kaupunginkirjaston arkistoituun runotietokantaan. Tietokannassa on luetteloitu Robert Frostin suomennetut runot, joissa alkuperäisestä runosta on näytteenä ensimmäinen säe. Vertasin näitä All Poetry -sivustolta löytyvään Frostin Come in -nimiseen runoon eikä yksikään vastannut haettua. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.Lähteet:Allpoetry.com. https://allpoetry.com/ (Viitattu 13.5.2025)Robert Frost. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Frost (Viitattu 13.5.2025)Runotietokanta. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ (Viitattu 13.5.2025)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kannas” on peräisin vastaavasta yleiskielen sanasta, joka on saattanut olla pientilan nimenä ja tulla sitä kautta sukunimeksi. Tosin Mikkosen ja Paikkalan mukaan tuota sukunimeä on otettu myös sukunimien suomalaistamisen yhteydessä, jolloin varsinaista yhteyttä tilannimeen ei ole ollut.
Entäpä mistä sana ”kannas” tulee? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että se on johdos sanasta ”kanta”. ”Kanta” puolestaan on vanha sana, joka on ollut suomen kirjakielessä jo Agricolan ajoista asti. Sille löytyy myös vastineita lukuisista sukukielistä, ja koska etymologialle ei anneta...
Borrelioosiin ei ole rokotetta. Pureman välttäminen on ensisijainen tapa estää borrelioosin tarttuminen.
Lähteet:
Jarno Ahonen, Borrelioosi
Tiedätkö punkeista ja borreliabakteerista tarpeeksi?
https://www.borrelioosi.net/tietopankki/ennaltaehkaisy/
Lisätietoa:
https://www.borrelioosi.net/
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat pääasiassa saksankielisiä lastenlauluja sisältävät julkaisut:
100 Kinderlieder für Ukulele : beliebte Melodien & Hits aus Film und TV
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2236051
100 Kinderlieder für Gitarre : beliebte Melodien & Hits aus Film und TV
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2304310
Die 100 besten Kinderlieder
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2483310
Kinderlieder zum Einsteigen und Abfahren : Liedersammlung und aufbauender Gitarrenkurs
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2460639
Sing a song of Germany : favourite German songs for children to sing and play
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Ainakaan suomenkielisen tieteiskirjallisuuden käännöstietokanta ei tunne käännöstä tästä Le Guinin novellista. Tietokantaa näytetään kootun vuoteen 2020 asti.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan kyseinen novelli on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1985 The New Yorker -lehdessä sekä kokoelmissa Buffalo Gals and Other Animal Presences (1987) ja The Unreal and the Real (2012), joista kumpaakaan ei ole käännetty suomeksi.
Tähän me emme kirjastossa pysty vastaamaan. Säde löytyy Yliopiston almanakasta ja Yliopiston Almanakkatoimiston nimipäivähakemistostaan, Nimipäivähaku. Yliopiston Almanakkatoimistolla on nimipäiväluettelon tekijänoikeus, ja käsittääkseni toimiston jakamissa tiedoissa pitäisi myös Säde-nimen olla mukana, Nimipäivien tekijänoikeus. Asiasta voi kysyä Almanakkatoimistosta, almanakka@helsinki.fi. Näyttää siltä, että painetuista almanakoista jätetään pois muitakin nimiä. Samanlaista karsimista näyttää olevan sellaisissa päivissä, joissa on enemmän kuin kaksi tai kolme nimeä. En tiedä, onko tarkoitus säästää tilaa tai onko kyse almanakan taitosta. Selaamieni almanakkojen tiedoissa ei ole mitään selitystä sille, millä perusteilla osa nimistä...
Arja Kanervalta ei ole julkaistu runokokoelmia, emmekä löytäneet mainintaa siitä, että runoja olisi julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä. Mikäli kysyjää kiinnostaa, miten tekstit ovat päätyneet Strengin levytykseen, Kanerva on Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2015 kertonut tutustuneensa Strengiin 1960-luvulla Ylioppilasteatterissa ja antaneensa tälle runojaan sävellettäviksi.
Helsingin Sanomien haastatteluun pääset oheisesta linkistä:
https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002858559.html
Emme löytäneet tietoa, että Mustapään Muistosta olisi varsinaista julkaistua ruotsinnosta, joskin epävirallisia yritelmiä on olemassa. Mia Berner kertoo muistelmateoksessaan PS - Merkintöjä suruvuodelta (Tammi 1986, s. 225-226, suom. Liisa Ryömä) hänen ja Saarikosken puhuneen Mustapään kääntämisen vaikeuksista ja Muisto-runosta:
Varsinkin yhdestä runosta puhuimme usein ja eräänä päivänä Pentti pani pöydälle yrityksensä numero kaksi. Ei lopullisena ruotsalaisena tulkintana, ei hän uskonut siihen pystyvänsä, mutta lähinnä lähtökohdaksi jatkuville keskusteluillemme ja avuksi minulle, mikäli tohtisin ryhtyä hiomaan pidemmälle Pentin luonnosta. Minä tohdin, yksityiskäyttöön, mutta emme koskaan harkinneet julkaisemista tällä vaikealla alueella...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymääsi lorua Kirsi Kunnaksen runoteoksista, jotka sain käsiini. Selailin myös useita runo- ja lorukokoelmia ja pyysin apua kollegoilta, mutta lorulle ei löytynyt tekijää tai lähdettä. Tunnistaisiko joku tämän palstan lukijoista lorun?
Clea-nimellä ei ole nimipäivää suomalaisessa kalenterissa. Bruce Lanskyn Baby names around the world -kirjan mukaan Clea on kreikkalainen nimi ja nimien Cleo ja Clio rinnakkaismuoto. Valitse nimi lapselle -teos (toimittaneet Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe) sanoo Clea-nimen olevan ranskalainen nimi ja, että Clealla on nimipäivä 13.7.
Naiskuoroista tai naisten osallistumisesta kuorotoimintaan kerrotaan lähteissä, joissa käsitellään kuoroja tai kuorolaulua yleensä. Suomen osalta hyvä lähde aiheeseen on Reijo Pajamon kirja, joka on takakannen tekstin mukaan ”ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisesta kuorolaulusta” alkaen keskiajalta. Kirjassa on myös lyhyt katsaus varhaisesta naiskuorotoiminnasta.
Keskiajalla laulu oli tärkeä oppiaine koulussa ja koulua kävivät pojat. Ensimmäiset neliääniset mieskuorot aloittivat toimintansa Saksassa ja Sveitsissä vuonna 1809. Ruotsissa mieskuorolaulu liittyi ylioppilaiden lauluharrastukseen ja sieltä harrastus levisi Suomeen. Kuoroja perustettiin myös eri ammattikuntien keskuudessa. Kuten ylioppilaat myös ammattikuntien jäsenet olivat...
Tässä joitakin vinkkejä lasten kirjastonkäyttöä ja lastenkirjastotyötä käsittelevistä kirjoista, artikkeleista ja nettisivuista.
Kirjoja:
01.57 Leikki kaikkialla (Cultura 2000)
02.6 Hahto, Anja: Lasten kirjastonkäyttötutkimus 2000 (Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2001)
02.6 Kirja kantaa - tarina tukee (BTJ kirjastopalvelu 2002)
02.6 Mäkelä, Marja-Leena: Satuseikkailu kirjastossa (BTJ kirjastopalvelu 2001)
86.11 Opi, oivalla, osaa : lasten ja nuorten tietokirjallisuudesta (Suomen tietokirjailijat 2001)
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
Dahl, Rita: Peleillä pojat kirjastoon (Kirjastolehti 1/2007)
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Onko kieli poskessa vai peräti solmussa? : lasten- ja nuortenkirjojen kieli muuntuu ja...
