Kyseessä saattaisi olla jokin seuraavista: K. E. F. Ignatius, Suomalaisia kansanpukuja (Edlund, 1863) | http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00003086 Hjalmar Appelgren-Kivalo, Suomalaisia pukuja myöhemmältä rautakaudelta. 1 (1907) U. T. Sirelius, Suomen kansanpukujen historia (Suomalais-ugrilainen seura, 1915) U. T. Sirelius, Kansanpuvut (Otava, 1921) [eripainos kirjasta Suomen kansanomaista kulttuuria. 2]
Kyseinen runo on nimeltään Istu rakkaani ja se löytyy Einari Vuorelan runokokoelmasta Kiurun portaat (WSOY 1971). Hän julkaisi sen 82-vuotiaana.
Kyseinen runo on ilmestynyt mm. myös 1975 julkaistussa runokirjassa Vuorela Einari: Siintää himmeyden metsät (WSOY) sekä Einari Vuorela Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta -teoksessa (WSOY 1979). Runokokoelmaa voit tiedustella lainaksi lähikirjastostasi.
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivuston mukaan Siinä näkijä missä tekijä on käännetty ainoastaan ruotsiksi (Kommer upp i tö, 1974). Englannin kielellä Salamaa löytyy novellivalikoimasta Finnish short stories (1982), joka sisältää käännöksen novellista Juopot (The drunkards).
Kirjastot ottavat vaihtelevasti vastaan lahjoituksia. Uudet ja kysytyt kirjat voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin, mutta monista lahjoituskirjoista on riittävästi entisiä kappaleita kirjastojen kokoelmissa. Jos kirjastossa on kierrätyshylly, niin lahjoituskirjoja voi joutua sinne. Jos haluaa lahjoittaa kirjoja kirjaston käyttöön, niin kannattaa kysyä etukäteen kirjastosta jossa asioi, että onko niille tarvetta. Kirjastoissa oleviin kierrätyshyllyihin voi itse viedä kirjoja.
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista on käännetty venäjäksi vain kaksi osaa (Zdes' pod severnoj zvezdoju), kolmatta osaa ei ole käännetty, SKS:n käännöstietokanta,
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Osat 1 ja 2 ovat muutamien kirjastojen kokoelmissa. Useimmat ovat vain kirjaston omassa lukusalissa luettavissa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on myös lainattavat kappaleet. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Linkki Finna.fi:n, khttps://finna.fi/Search/Results?lookfor=zdes%27+pod+severnoj+zvezdoju&t…
Vantaan Tikkurilan kirjaston sivuilla kerrotaan, että "tulostus ei ole toistaiseksi käytössä havaitun tietosuojariskin vuoksi." Myöskään Vantaan Myyrmäen kirjastossa ei ole mahdollista tällä hetkellä tulostaa. Muissa Helmet-kirjastoissa tulostus toimii normaalisti.
Juuri tänään (30.9.) klo 18 alkaen päivitetään kirjastojärjestelmän palvelimia. Tämä voi vaikuttaa mm. itsepalvelutulostamiseen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastojar…
Kielitoimiston sanakirjan toimituksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanojen merkitysten esittämisjärjestys noudattaa Kielitoimiston sanakirjassa tavallisesti merkitysten yleisyysjärjestystä nykykielessä, ei esimerkiksi kronologista, kielihistoriallista järjestystä. Konkreettinen merkitys esitetään yleensä ennen abstraktia (esim. kuvallista), ja jos vanhempi ja uudempi merkitys ovat yhtä yleisiä, vanhempi esitetään ensin.
Yleisyysperiaate on ensisijainen, ja se 'voittaa' konkreettisuusperiaatteen esimerkiksi sana-artikkelissa kauna: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kauna."
Kielitoimiston sanakirjan toimitus/Kotus
Kasvojentunnistusteknologia on mainittu uhkakuvana ja mahdollisena rajatarkastuksen työkaluna joissakin Maanpuolustuskorkeakoulun vanhemmissa opinnäytetöissä.
Eklund, S. (2020). Tracking trajectories in cyberspace to discover early warning signals. Yleisesikuntaupseerikurssin diplomityö: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Henttonen, S. (2015). Rajatarkastusprosessin automatisointi ja siinä hyödynnettävä henkilötunnistusmenetelmä. Esiupseerikurssin tutkielma: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Rivinen, J. (2017). Automatisoitujen rajatarkastusten prosessijohtaminen. Pro gradu: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Puolustusvoimat ei ole nähdäkseni viestinyt tällaisen suorituskyvyn käyttöönotosta, ja viranomaiskäytössä siihen liittyisikin monenlaisia juridisia ja...
700-luvun Italiaan tai Roomaan sijoittuvia suomen kielellä saatavilla olevia historiallisia romaaneja ei haaviini tarttunut kuin yksi: Eyvind Johnsonin Hänen armonsa aika.
Jos kuningas Arthurin tarupiiriin kuuluvat ja viikinkiaiheiset romaanit jätetään laskuista, ensimmäiseen vuosituhanteen vuodesta 400 eteenpäin ajoittuvia Eurooppaan sijoittuvia kirjoja jää tarjottavaksi todella niukasti. Kotimaisilta kirjailijoilta löytyy jonkin verran muinaisen Suomen kuvauksia. Toiselle vuosituhannelle tultaessa valinnanvaraa alkaa olla huomattavasti enemmän - sitä enemmän, mitä pitemmälle ajassa edetään, mutta jo vuosilta 1000-1100 luettavaa on helpompi löytää kuin sitä välittömästi edeltäviltä vuosisadoilta. Vuosituhannen alkupuolelta...
Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti:
"Sun, aika, täytyy tämä selvittää:
On liian tiukka mulle solmu tää."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html
Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin:
”Oi aika, voitko sotkun selvittää?
Minulta solmu avaamatta jää.”
William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71)
https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm
Opetussuunnitelmasta päättää korkeimmalla tasolla opetushallitus. Opetushallituksen määrittämien perusteiden pohjalta määrittyy kuntien omat opetussuunnitelmat ja lopulta koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Ensisijassa siis ole yhteydessä kouluun, jonka opetussuunnitelmasta on kyse. Jos tämä ei ole riittävä, kysy seuraavan tason palautekanavaa kunnalle.
Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa, osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/hauhiamarita.shtml on hyvä sivu Marita Hauhiasta, sivulta löytyy myös hänen sähköpostiosoitteensa.
Jo saapunutta varausta ei voi valitettavasti enää lukita. Yksi mahdollisuus on perua varaus, tehdä se uudestaan ja lukita uusi varaus. Se toimii, mikäli teoksessa ei ole paljon varauksia, mutta jos varauksia on runsaasti, teosta joutuu taas odottamaan pitkään.
Jos et ehdi hakea varausta ennen lähtöäsi matkalle, on mahdollista pyytää jotakuta perheenjäsentä tai tuttua hakemaan varaus kirjastosta. Hakija tarvitsee tiedot kirjasta eli kirjan nimen, tekijän ja viimeisen noutopäivän, jonka mukaan varaukset on järjestetty Helsingin kaupunginkirjastossa. Hakija voi lainata varauksen vain omalle kortilleen, jollet pysty toimittamaan hänelle allekirjoitettua valtakirjaa, jossa valtuutat henkilön lainaamaan kirjan sinun kortillesi.
Olisiko kyseessä Z.Topeliuksen näytelmä "Kuu kirkas"? Siinä ainakin tervetaan kuuta.
Tekstin löytää Topeliuksen Kootuista tai suoraan netistä Gutenberg-tietokannasta.
Ensimmäinen lastenkirjastoauto aloitti liikennöinnin 2.3.1992 Helsingissä. Kirjastoautojen lukumäärää supistettiin Helsingin kaupunginkirjastossa 1990-luvun alussa kolmesta kahteen ja samalla toinen autoista muutettiin lastenautoksi. Myöhemmin Helsinkiin hankittiin varta vasten lastenautoksi suunniteltu auto. Se aloitti toimintansa 6.2.1998 ja sai nimekseen Snadi. Autossa on jonkin verran myös aikuisten aineistoa.
Ensimmäinen nimenomaan lapsille suunniteltu kirjastoauto aloitti liikennöinnin Espoossa 18.8.1997.
Lähde:
Kyöstiö, Antero:
Kirjastoautotoiminnan 50 vuotta : Turun ykkösestä Konstaan. - Avain, 2011
Tomas on muunnos Tuomaasta. Kun Jeesuksen opetuslapsen Tuomaan sanotaan olleen epäluuloinen Jeesuksen kuolleista nousemisen suhteen on hänen nimestään tullut epäilevien ja kriittisten ihmisten symboli. Toisaalta katolisessa kirkossa on yli 60 Tuomas -nimistä pyhimystä.
Stefan on muunnos Stefanuksesta, jonka merkitys on seppelöity, kruunattu.
Henri on vastine nykysaksan Heinrichille ja ruotsin Henrikille.
En löytänyt tällaista vertailua. Kultakaivosten ja kullan jalostamisen ympäristövaikutuksista löydät lisätietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/07/ulkolinja-vaarallinen-kulta-jalometalli-joka-liikuttaa-koko-maailmaa
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/environmental-disaster-gold-industry-180949762/
