Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tilastoja aiheittain. Kuolemansyistä löytyy eri aiheisia taulukoita alla olevasta linkistä:
https://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html
Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2018. Vuoden 2019 tilastot julkaistaan 14.12.2020.
Tilastot ovat siis vuositilastoja, sen tarkempia tilastoja ei löydy. Lisää tietoa voi tarvittaessa kysyä Tilastokeskuksesta alta löytyvällä lomakkeella:
http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/yht.html
Kirjassa Lind, Vibeke: "Perinneneuleita" on ohje naisen, miehen ja lapsen
Jussi-paitaan. Jussi-paidan kudontaohje on myös kirjassa Almay, Mirja:
"Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita". Molempia kirjoja on tällä hetkellä
paikalla useissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa, mm.
pääkirjastossa. Tarkasti kirjan saatavuuden voi katsoa aineistotietokannastamme
(www.libplussa.fi)tai kysyä puhelimitse.
TEKIJÄ Andersen, H. C.
TEOS Kootut sadut ja tarinat. 2 / suom. Maila Talvio ; kuvat V. Pedersenin ja L. Frölichin ; Hans Christian Andersen
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1951
ULKOASU 364 sivua : kuvitettu
"Tyttö joka astui leivän päälle" ei ole Grimmiä, vaan tämän karmaisevan tarinan on kertonut H.C.Andersen. Kuvitus vetää vertoja
Doren helvettikuville, mutta on on V.Pedersenin ja L. Frölichin kuvitustöitä.
Tarina löytyi ainakaan tänään (19.8.2023) ihan kokonaisena, tosin ilmen kuvia, netistä, sadun nimellä.
Varsinkin talvisodasta on kirjoitettu tai käännetty englanniksi useitakin kirjoja. Alla on lähinnä uudempia tietokirjoja aiheesta. Lisää löytyy esimerkiksi finna.fi-palvelusta hakemalla hakusanoilla talvisota ja jatkosota sekä rajaamalla kieleksi englannin ja aineistotyypiksi kirjan.
Campbell, David. Soviet Soldier versus Finnish Soldier: The Continuation War 1941 - 45. Osprey, 2020.
Edwards, Robert. White Death: Russia's War on Finland, 1939 - 40. Weidenfeld & Nicolson, 2006.
Jowett, Philip. Finland at War 1939 - 45. Osprey, 2006.
Kinnunen, Tiina & Kivimäki, Ville (toim.). Finland in World War II: History, Memory, Interpretations. Brill, 2012.
Lunde, Henrik O. ...
Tein ensin tarkennetun Helmet-haun rajaamatta. Hakusanoina kevät ja runot. Rajasin vielä hakutuloksen kirjoihin, suomen kielisiin, päägenre kaunokirjallisuus ja genre runot. En rajannut osastoa tarkemmin. Linkki hakutulokseen. Mukaan mahtui 133 kirjaa vanhoista uusiin. Kun hakua järjestää (uusin ensin) saa melko kivan katsauksen myös keväisiin tarinoihin. Linkki hakutulokseen. Halutessaan voi rajata lasten aineiston pois.Myös netistä löytyy kevätrunoja esim. Linkit Runotalo.fi, Lukijan runot eli eri lehtien palstoilta sekä värssyjä Wordpress.com
Kappale on nimeltään Tähtien kertomaa (säv. Alex Alstone). Tunnetuin esitys lienee Vieno Kekkosen tulkinta. Nuotinnos sanoituksineen onkin sitten Finna-haun mukaan vaikeasti saatavilla. Se löytyy Kansalliskirjastosta eikä ole saatavissa kotilainaan.
Vieno Kekkosen lauluesitys esimerkiksi YouTubelta kuunneltuna on kyllä niin selkeä, että sanoituksen todennäköisesti kykenee kirjoittamaan muistiin sen perusteella.
Euroopassa viljellään riisiä lähinnä Italian pohjoisimmissa osissa sekä Espanjan ja Ranskan eteläosissa, ks. kartta: https://www.researchgate.net/figure/Harvested-rice-production-2001-2010…
Suomen Kuvalehti uutisoi taannoin kokeiluluontoisen riisinviljelyn onnistumisesta Saksassa https://suomenkuvalehti.fi/ulkomaat/euroopan-pohjoisin-riisiviljelma-tu…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riisi
Nature.com-verkkosivuston kartta riisinviljelyalueista: https://www.nature.com/articles/sdata201774/figures/1
Ylen uutisissa 13.1.2018 oiottiin joitakin presidentti Kekkoseen liittyviä virheellisiä legendoja. Uutisen mukaan saunasta vilvoittelun aikana Tamminiemen saunan vakiosaunojat joivat Pyynikin puolukkaporetta, olutta tai pilsneriä. Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10012457
Raskolnikovilla tuskin oli puhelinta. Rikos ja rangaistus alkoi ilmestyä jatkokertomuksena vuonna 1866 ja romaanina se julkaistiin seuraavana vuonna. Pietariin saatiin puhelinverkko (yksi Venäjän ensimmäisistä) vasta vuonna 1882, vuosi kirjailija F. M. Dostojevskin kuoleman jälkeen. Dostojevskia oli alettu pitää Venäjällä "mystisenä näkijänä" ja "profeettana" jo tämän viimeisten elinvuosien aikana, mutta puhelimia ei hänkään vielä 1860-luvulla arvannut pietarilaiskoteihin sijoittaa.
https://telhistory.ru/eng/telephone_history/razvitie-telefonnoy-svyazi-v-rossii/first-city-telephone-exchanges-/
Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia
Hei!
Ujo postimies -laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Nuotti on saatavilla Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolla ja Äänekosken kirjaston musiikkiosastolla. Voit tehdä nuottiin myös seutuvarauksen kirjastossasi tai Keski-verkkokirjastossa https://www.keskikirjastot.fi. Seutuvaraus maksaa 1 e.
Arvot Turtiaisen runo Orpo sisältyy kokoelmaan Minä rakastan (Tammi) vuodelta 1955. Runo on luettavissa myös esimerkiksi Turtiaisen runojen kokoelmasta Runoja 1934 - 1969 (Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi
Turtiainen, Arvo: Runoja 1934-1968 (Tammi, 1981)
Netti ei tunnu olevan kovin hyvä tietolähde tämäntapaisessa tiedontarpeessa. Myös varsinaiset kirjallisuudenhistoriat mainitsevat Ursula Pohjolan-Pirhosen kovin lyhesti, jos ollenkaan.
Seuraavissa hakuteoksissa on hänestä ainakin jotain mainittuna: 1) Suomalaisia kirjailijoita. MMM. Otava 2004. 2) Suomen kirjailijat 1945-1980. 1985. (Muutaman rivin pienoiselämäkerta.) 3) Suomen kirjallisuus VIII, sivu 311. 1970. 4) Laajin esittely on teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia. 1999.
Alle 15-vuotiaalle riittää mukaan kokonaan täytetty haku-lomake ja kelakortti.
Hakulomakkeeseen merkityllä vastuuhenkilöllä (yleensä toinen vanhemmista) täytyy olla voimassa oleva ja lainausestoton Helmet-kortti. Vastuuhenkilön kortti linkitetään alle 15-vuotiaan lapsen korttiin.
Monesti ensimmäinen oma kortti haetaan jo eskarissa tai ensimmäisen kouluvuoden aikana. Silloin vanhemman on hyvä tulla mukaan kirjastoon.
Helsingin sovittelutoiminnan sivuilla osoitteessa http://www.sovittelutoiminta.fi/in_english käytetään itse toiminnasta termiä ”mediation in offences and disputes”. Sivuilla olevassa esitteessä käytetään sovittelijasta termiä ”voluntary mediator”.
Kenties siltä pohjalta voisi muodostaa termin ”voluntary mediator in offences and disputes”, joka selittäisi, mistä on kysymys. Tuollaista termiä tosin ei ainakaan Google-haun mukaan näytä olevan käytössä, mutta ainakin täsmällinen merkitys välittyisi.
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
EG547431 on listan mukaan valmistettu vuonna 1951.
Englannin naispuolisia hallitsijoita ennen vuotta 1900 olivat Jane Grey (heinäkuu 1553), Maria Tudor (Katolilainen, Verinen 1553-1558), Elisabet I (1558-1603), Maria II (aviomiehensä kanssahallitsija 1689-1694), Anna Stuart (1702-1714) ja Viktoria (1837-1901).
Englannin/Ison-Britannian historian yleisesityksistä mainitsen kolme:
Trevelyan, George Macaulay
Englannin historia 1-2. - WSOY, 1948.
Daniell, Christopher
Matkaopas historiaan : Englanti. - Puijo, 1995. (myös uudempia painoksia)
Kansakuntien vaiheet 3 : Länsi-Eurooppa. - WSOY, 1952.
Englannin historiasta ja sen hallitsijoista voi ammentaa tietoa myös maailmanhistorian yleisesityksistä, helppolukuisimpia lienevät
Grimberg, Carl
Kansojen historia 1-25. - 3. uudistettu laitos. - WSOY,...
Varaamo.hel.fi-palvelusta löytyvät kirjastot, joista asiakas voi varata ompelukoneen käytettäväkseen. Kävin nämä läpi ja useimmissa kirjastoissa kyse näyttäisi olevan peruskoneista, joista erikseen on mainittu, että niillä ei voi ommella parkkinahkaa tai paksuja kankaita. Kaikissa tätä ei kuitenkaan ole sanottu, joten kannattaa ottaa kyseisiin kirjastoihin yhteyttä tarkempia tietoja varten. Esimerkiksi Herttoniemen kirjaston ompelukoneen Brother RL425 käyttöohjeessa on neuvo paksujen kankaiden ompeluun ja varoitus yli 6 mm ylittävistä kankaista.Lähde:Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/
Asteikko eli skaala on jaotus, jota käytetään mittaamiseen tai havaintojen arvioimiseen.
Luonnontieteissä käytetään esim. Celsiusasteikkoa ja musiikissa sävelasteikkoja.
Sävellaji on sävelasteikkoon (eli skaalaan) perustuva säveljärjestelmä, jonka perussäveleksi on valittu jokin 12-sävelasteikon sävel. Tietyssä sävellajissa olevassa musiikkiteoksessa käytetään pääosin kyseiseen sävellajiin kuuluvia säveliä. Sävellajeihin perustuvaa musiikkia sanotaan tonaaliseksi vastakohtana atonaaliselle ja modaaliselle musiikille.
Skaala ja sävellaji eivät siis ole synonyymejä. Sävellaji perustuu johonkin skaalaan, esim. duuriskaalaan.
