Hei,
Kyseessä on Sakari Pälsin Fallesmannin Arvolle tapahtunut juttu. Kyseinen onkijuttu on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Fallesmannin Arvo ja minä (Otava, 1932). Tarina on myös valikoimassa Fallesmannin Arvo parhaimmillaan - pahimmillaan (Otava, 1965).
Hankinnoissa on pyritty kotimaisuuteen silloin, kun se on taloudellisesti ja huoltovarmuussyistä perusteltua. Hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti yhteensopivia kansallisesti ja kansainvälisesti. Se voi tarkoittaa sekä teknisten järjestelmien yhteensopivuutta että toimintatapojen ja -menetelmien yhteensopivuutta. Kansainvälinen tekninen yhteensopivuus toteutetaan yleensä Naton STANAG-vakiointisopimusten kautta. Kotimaiset suorituskyvyt voidaan suunnitella yhteensopiviksi Naton standardien kanssa, ja vientimarkkinoiden ja kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta tämä lieneekin järkevää.
Aivan kysytyn kaltaista julkista tilastoa ei valitettavasti ole. Valtion talousarvioesityksen momentilla 27.18 on esitetty puolustusmateriaalihankintojen...
Norjalaiselta Roy Jacobsenilta on suomennettu neljä romaania ja viides suomennos ilmestyy tänä keväänä.
Rajat (Grenser, suom. Arvi Tamminen, 2004), Ihmelapset (Vidunderbarn, suom. Päivi Kivelä, 2011), Näkymättömät (De osynlige, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, 2022) ja Valkoinen meri (Hvitt hav, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, 2023). Vuoden 2024 keväällä ilmestyy Rigelin silmät (Rigels øyne, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen). Kolme viimeksi mainittua ovat Barrøy-sarjaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317602819316
https://snl.no/Roy_Jacobsen
Roy Jacobsenin teokset Lumme-kirjastoissa 1/2024
Jasmin on luontoaiheinen nimi, joka tulee koristepensas jasmiinista. Kukkasymboliikassa jasmiini on herkän kauneuden, rakkauden ja viehkeyden vertauskuva. Useissa kielissä nimi kirjoitetaan muodossa Yasmin.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Kyseessä on kaiketikin Marcel Moussyn ohjaama nuortenelokuva Saison violente (1974). Elokuva pohjautuu Emanuel Roblésin samannimiseen romaaniin ja sen pääosissa näyttelivät Olivier Abecassis (François), Sara Franchetti (François' Mutter) ja Nathanlie Dupont (Veronique).
Elonetin ei löydy tietoja siitä, että elokuva olisi esitetty Suomessa. Siitä ei ole myöskään saatavana dvd-tallennetta. Googlettamalla elokuvan nimellä löydät kuvia elokuvasta.
https://www.filmdienst.de/film/details/27469/ungestumer-sommer
https://www2.bfi.org.uk/films-tv-people/4ce2b7659c04d
Olemattoman kokeneet : muistelmia suomalaisopiskelijoiden Neuvostoliitto-vuosilta -kirjassa 20 Neuvostoliitossa opiskellutta suomalaista muistelee ja pohtii kokemaansa sekä arvioi opiskelun vaikutusta myöhempään elämäänsä. Neuvosto-opintoja käsittelee myös Arja Saarisen Kuusi ällää, seitsemän ässää : suomalaisena opiskelijana Leningradissa. Mainita kannattanee myös Johanna Hulkon romaani Säkeitä Pietarista.
Kyllähän se listan lähettäminen tai tuominen neuvontaan on ihan mahdollista. Sen sijaan se, että löytyykö kaikki kirjoja samalla kertaa ei tietenkään ole varmaa. Eli jos kirjoja on lainassa ne joudutaan varaamaan ja jos kaikkia kirjoja ei löydy Kymenlaakson yleisistä kirjastoista niin puuttuvat kirjat joudumme kaukolainaamaan, josta tulee asiakkaalle kuluja.
Yeatsin teoksessa ”Runoja” (WSOY, 1966) Aale Tynni on suomentanut katkelman seuraavasti: ”keskus on pettänyt, läsnä on hajaannus” (s. 99). Anna-Maija Raittila on päätynyt hiukan erilaiseen suomennokseen kokoelmassa ”Kutsut minua nimeltä” (Kirjapaja, 1981), jossa vastaava kohta menee näin: ”asioita tippuu pois; keskus ei enää pidätä” (s. 137). Katkelmista näkyy, miten eri tavalla lyhytkin runonpätkä saatetaan suomentaa.
Tällaisen tiedon saimme Suomen Rautatiemuseosta: Veturi numeroltaan 843 on Tk3 sarjaa, valmistettu vuonna 1929 ja hylätty 1965. Onnettomuusluettelossamme (ei täydellinen) se ei ole ollut onnettomuuksissa.
Tämän veturin "sukulainen" nro 845, oli osallisena Jyväskylän ratapihalla 12.12.1965 sattuneessa törmäyksessä. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut.
Löysin sanan muodossa siiliytyminen. Se on ollut pääkirjoituksen otsikkona Ydin lehdessä 1984/2. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/77769129/Julkaisuluettelo_2016.pdf
Siiliytyminen tarkoittanee siilin lailla piikkipalloksi käpertymistä eli vetäytymistä ja puolustautumista samaan aikaan.
Samantapaisia eläinperäisiä ilmauksia voi suomen kielessä helposti luoda ja käyttää. Yleensä ne ymmärretään kohtuullisen hyvin. En kuitenkaan kyennyt muistamaan kuin hukkamaisen hymyn. Ehkä joku lukija voi auttaa täydentämällä vastausta?
Kotimaisten kielten keskus kuvailee: "Kolmantena sanojen laskemista vaikeuttavana piirteenä suomessa on mahdollisuus luoda deskriptiivisiä sanoja. Monille tämä on opetettu koulussa pyytämällä...
Tähän kysymykseen en osaa vastata suoraan, mutta yritän antaa lähteitä, joista voit mahdollisesti saada lisää tietoa.
Rauno Nieminen on soitinrakentaja, joka on kirjoittanut paljon jouhikosta, esimerkiksi kirjan (tai nuotin) "Jouhikko - The bowed lyre" (2. korjattu painos 2017). Se sisältää tekstiä, kuvia, nuotteja ja cd-levyn. Siinä jouhikon jousesta kerrotaan vain lyhyesti jousen käytön yhteydessä (s. 44-45). Sen mukaan sointiin vaikuttavat jousen malli (kaareva vai suora) ja jouhinipun kiinnitys, jousen paino ja jouhien määrä, mutta mitään tarkkaa määrää ei anneta. Hyvä jousi on kuitenkin kevyt, painaa 15-20 grammaa. Myös tapa käyttää jousta vaikuttaa soittimen ääneen. Esimerkiksi tallan läheltä soitettaessa ääni on...
Seutukunnassa voi olla vain yksi kunta kuntaliitosten seurauksena. Yhden kunnan seutukuntia on Suomessa kolme. Keski-Suomessa on yksi yhden kunnan (nyt kaupungin) seutukunta, Jämsä.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4n_seutukunta
Pii on pitkälti jättänyt muut alkuaineet varjoonsa puolijohteiden valmistuksessa. Silti esimerkiksi seleeniä käytetään yhä joissakin sovelluksissa. Aiemmin sitä käytettiin laajasti elektronisissa laitteissa. Myös telluuria arvellaan hyödynnettävän jatkossa elektroniikan valmistuksessa. Nykyisin sitä käytetään valmistusprosesseissa lähinnä erilaisina yhdisteissä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolijohde
https://en.wikipedia.org/wiki/Selenium
https://en.wikipedia.org/wiki/Tellurium
https://www.nature.com/articles/s41699-022-00293-w
Tämä onkin mielenkiintoinen. Sormuksen tunnus muistuttaa hieman Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen miekallista huuhkajatunnusta, mutta se otettiin käyttöön vasta 1993. Sormuksesta erottuu hopean pitoisuusleima 813H (tietoja leimoista leimat.fi -sivustolla), mutta muut leimat ovat liian kuluneita tunnistettaviksi. Finna.fi -palvelussa voi selailla suomalaisten museoiden kokoelmissa olevia sormuksia, mutta aivan vastaavaa en aineistosta tunnistanut. Sormus saattaisi merkintöjen puolesta olla jonkinlainen sota-aikainen asevelisormus tai vaikkapa luokkasormus. Sormukseen kaiverrettu lyhenne T.Y.L.V.A. ei löydy vanhoista puolustuslaitoksen lyhenneluetteloista. Talvi- ja jatkosodan asevelimerkkiteoksista ei myöskään tällaista...
Runokirja on ilmestynyt jo vuonna 1963 ja kirjastossakin löytyy vain muutama kappale kyseistä kirjaa. Pohjoissuomalaisessa Kaltio lehdessä on runosta ollut arvostelu vuonna 1976, numerossa 32. Kyseinen lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Vuoden 1963 lehdissä voisi olla myös arvosteluja runosta. Tuon ajan lehtiä löytyy pääkirjastosta Pasilassa ja Kansalliskirjastosta. Hannu Salamasta on Pekka Tarkka tehnyt elämänkerran vuonna 1973 ja Ihmisen ääni sarjassa löytyy myös osa Hannu Salama ( WSOY, 1978). Olisiko näissä kirjoissa kirjailija kertonut runonsa synnystä. Hannu Salaman kirjojen kustantaja on Otava, jospa kustantajan kautta voisi lähestyä itse kirjailijaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542180__Starkka%20salama_...
Siteeratun tekstin perusteella etsitty kappale on Eero Koivistoisen Lennosta kii! Sanat ovat Jarkko Laineen. Se ilmestyi alunperin vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-levyllä. Koivistoisen lisäksi alkuperäislevytyksellä esiintyvät Eero Raittinen, Eero Ojanen, Hasse Walli, Matti Bergström ja Ronnie Österberg. Sittemmin kappaleesta on tehty muitakin levytyksiä.
Tutkimissani lähteissä kappaleen tekijöinä mainitaan ainoastaan Koivistoinen (sävellys, sovitus) ja Laine (sanat). Sibelius-yhteydestä en löytänyt mainintaa.
Finlandia-palkinnot jakaa Suomen Kirjasäätiö. Heidän verkkosivuiltaan löydät luettelot kaikista voittajista ja ehdokkaista jokaisessa kolmessa kategoriassa sekä muutakin tietoa palkinnosta. Verkkosivun osoite on https://kirjasaatio.fi/
