Vanhan Ruoveden historian osassa III:3/2 (Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, kirjoittanut Teppo Vihola, 1986)on lukuisia mainintoja Jukojärvestä.
Jukojärven kylästä kerrotaan myös v.1999 Liisa Lapin toimittamassa ja Jukojärven kylätoimikunnan julkaisemassa teoksessa Korpirastaan kotikylä Jukojärvi.
Vanhan Ruoveden historia on Jyväskylän kaupunginkirjaston lainattavassa kokoelmassa ja Korpirastaan kotikylä Jukojärvi, joka kuuluu Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmaan on luettavissa kirjastossa.
Kyllä asiaa on tutkittu. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston Reuters- instituutin kansainvälisessä Digital News Report -tutkimuksessa on vuodesta 2014 lähtien kerätty tietoa eri medioiden käytöstä uutislähteenä. Vastaukset painotettiin niin, että ne edustavat kunkin maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen. Vastaajat eroavat väestöstä siten, että heillä kaikilla on internet-yhteys. Suomessa ilman internet-yhteyttä on noin 6 prosenttia väestöstä. Eri vuosien raportit löytyvät verkosta. Uusin Suomen maaraportti ohessa.
https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/Reuters_Digit…
Yleisradio on teettänyt Taloustutkimuksella tutkimuksia suomalaisista uutisen kuluttajina vuosina...
Suomenkielisinä löytyvät mm. teokset: Haasio: Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 1 ja 2; Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita; Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita. Verkossa kannattaa selata Dekkarinettiä, https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasampoa, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus. Makupalat.fi:n kokoelmasta Dekkareita löytyy lisää vinkkejä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita.
Tämän Fröbelin palikoiden sivulta löytyvän puuhamonisteen mukaan hahmot ovat F-ukko ja P-ukko. Ilmeisesti ne edustavat nimen Fröbelin Palikat alkukirjaimia ihmismäisiksi tyyliteltyinä.
http://www.frobelinpalikat.fi/puuha/tehtava1.pdf
Kaikki Carterin hautajaisissa pidetyt puheet löytyvät ainakin CNN:n uutislähetysten transkriptioista:10.00–10.30 ET: https://transcripts.cnn.com/show/se/date/2025-01-09/segment/03 | Joshua Carter [alku]10.30–11.00 ET: https://transcripts.cnn.com/show/se/date/2025-01-09/segment/04 | Joshua Carter [loppu], Steven Ford, Ted Mondale11.00–11.30 ET: https://transcripts.cnn.com/show/se/date/2025-01-09/segment/05 | Stuart Eizenstat, Jason Carter11.30–12.00 ET: https://transcripts.cnn.com/show/se/date/2025-01-09/segment/06 | Joe Biden, James Carter, Andrew YoungJason Carterin puhe on luettavissa myös Town & Country -lehden verkkosivulla:https://www.townandcountrymag.com/society/politics/a63383050/read-jason-carter-eulogy-jimmy-carter/
Viimeisten viidentoista vuoden aikana espanjalaisesta kirjallisuudesta on suomennettu esimerkiksi Gabriela Ybarean, Fernando Aramburun, Ildefonso Falconen, Milena Busquetsin, Albert Sanchez PInolin, Nerea Riescon ja Maria Duenasin teoksia.Mikäli olet kiinnostunut jännityskirjallisuudesta, niin kannattaa tutustua esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin, Carmen Molanin teoksiin.Voit tarkistaa teosten saatavuuden oman kirjastoaluesi aineistohaulla:Etusivu | Kirkes-kirjastot
Jos on niin onnekkaasti käynyt, ettei tätä selkeää käskyä mainittujen taulujen hävittämisestä ole kaikkialla pantu toimeen, on kohteiden luonteen (suurikokoinen esine) takia luultavinta, että mahdollisesti säilyneitä tauluja säilytetään Suomen kansallismuseon kokoelmissa. Historiallisen kokoelman noin 138 000:sta esineestä voi kysellä Jouni Kuurne, puh. 0295 33 6381, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi.
Periaatteessa tällaiset monina kappaleina valmistetut koulutarvikkeet ovat voineet säilyä myös Kansalliskirjaston kokoelmassa siinä missä kartat ja vastaavat suurikokoiset painotuotteet. Tätä mahdollisuutta voi tiedustella puhelimitse +358 (0)2941 23196 tai sähköpostilla kk-palvelu@helsinki.fi.
Heikki Poroila
Sisto Istanmäestä löydät tietoa seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 (toim. Ismo Loivamaa, 2003)
Nyt vasta näen (toim. Riitta Kylänpää, 2009)
Lisäksi Sisko Istanmäestä kerrotaan mm. Kirjasammossa;
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568#.Whw…
Finna-hakupalvelulla löytyy viitetietoja useista Sisko Istanmäen tuotantoa käsittelevistä artikkeleista, mutta ihan googlettamallakin löydät helposti kirjailijan haastatteluja ja lehtijuttuja hänestä. Tässä hakutulos Finnasta, hakusanana Sisko Istanmäki ja rajaus artikkeleihin, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=istanm%C3%A4ki+sisko&ty…
Valitettavasi Pertti Stenholmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Kotimaa ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Sävellyksestä löytyy jonkinlainen nuotinnos vihosta Polttava liekki; Savukuva (Scandia-Musiikki, 1960). Harvinaista julkaisua löytyy yksi lainattava kappale Varastokirjastosta.
Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja...
Tästä omaelämänkerrallisesta romaanista on Suomen kirjastoissa saatavana suomenkielisten painosten lisäksi englanninkielinen ja saksankielinen laitos ja ne kaikki ovat kuvittamattomia.
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Pöytärukous kokoelmasta Vaeltava laulaja (1935). Runo sisältyy myös esimerkiksi Paloheimon runojen kokoelmaan Runot : Vaeltava laulaja : Elopeltojen yli : Pan kuuntelee virttä (1955).
Rainer Erlundin teos Jagad med skammen (Söderström 1999) on kirjoitettu ruotsiksi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3892446
Saska Saarikoski mainitsee Helsingin Sanomien artikkelissaan Häpeä ei jätä (HS, 5.9.1999) lukeneensa teoksen käsikirjoituksesta, mutta artikkelissa ei mainita, että käsikirjoitus olisi ollut suomenkielinen. Myöskään Timo Hämäläisen kirja-arvostelussa (HS, 8.9.1999), että teoksesta olisi olemassa suomenkielinen käsikirjoitus.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003825196.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003825790.html
Antamiesi tietojen perusteella runo on Kasimir Leinon Äidin sydän, joka löytyy hänen teoksestaan Runoja (1899).
Kirja löytyy esimerkiksi DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa sivulta https://digi.kirjastot.fi/files/original/38a871957319d986135f8a1d2f538f72.pdf.
Runo löytyy myös Kainuun Eino Leino -seuran ry:n sivuilta https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kasimir-leino/kasimir-leinon-runoja/aidin-sydan/
Kansalliskirjaston Doria-arkistosta löytyy digitoituna Uusi suomenkielinen wirsi-kirja: https://www.doria.fi/handle/10024/145227.
Vuoden 1701 virsikirja oli käytössä vuoteen 1886, jonka jälkeen sitä alettiin kutsua Vanhaksi virsikirjaksi. Tietoa virsikirjan historiasta esim. Hannu Vapaavuoren artikkelissa Suomalaisen virsilaulun kulmakivi (Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 86 (1996), Jyväskylä 1997: https://elektra.helsinki.fi/se/s/0356-0767/86/suomvapa.pdf).
Alle Tynni suomensi nämä rivit William Shakespearen sonetista 108 näin:"...omani, omasi, kuin silloin kun / nimesi ensi kertaa pyhitin."William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)
