Osoitteessa Nils Grabbegatan 6, 10300 Raseborg aivan rautatieaseman lähellä on hotelli Socis (Seurahuone), puhelin 019 230266, 050-569 4229, socis@2me.fi.
Tällä palstalla on aiemminkin kysytty teosten painosmääristä. Valitettavasti niistä ei ole koottua tietoa, joten joudumme arvailemaan.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta) https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärien vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen. https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Maamme kirjaa on julkaistu monina eri painoksina. Cajanderin alkuperäisenä tai korjattuna suomennoksenakin 61 eri painosta. Painosmäärät voivat kirjoilla vaihdella muutamasta sadasta muutamiin tuhansiin eli olisikohan Maamme kirjaa julkaistu noin 100 000 kpl. (...
Leireillä menehtyneistä löytyy monenlaisia tietoja esimerkiksi Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelusta:
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Toinen verkosta löytyvä aineisto on valtiorikosylioikeuden aktit, joita voi hakea Kansallisarkiston digitaaliarkistosta sukunimen perusteella:
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Leireiltä selvinneiden tietoja voi löytyä Sotavankilaitoksen arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Sotavankilaitos
Sotavankileirin vankikortisto on digitoitu ja haettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=111047.KA
Henkilötietoja ajalta voi löytyä myös ajan sanomalehdistä, joista voi tehdä tekstihakuja Kansalliskirjaston digitaalisista...
Nuottiavaimille ei ole yhtä keksijää. Nuottiavaimella määritetään mistä sävelestä viivasto alkaa. Keskiajalla käytettiin neumeja merkitsemään sävelkulun nousuja ja laskuja ja tästä kehittyi nykyinen nuottikirjoitus. Aluksi rivien alkuun merkittiin vain kirjainta merkitsemään säveltä (esim. C tai G), nämä sitten muuntautuivat ajan saatossa nykyisiin muotoihinsa. Tästä Smithsonian Magazinen artikkelista näet mm. neumikirjoitusta ja G-avaimen kehitystä. Tämän Classic FM:n artikkelin lopussa on listattu esimerkkejä soittimista, joille käytetään eri nuottiavaimia (englanniksi).Tässä vielä Ylen Orkesterikoneen sivu, jossa on lyhyesti nuottiavaimista. Nuottikirjoituksen historiasta voit lukea esim. täältä (suomeksi).
Etelä-Haagan, Itäkeskuksen, Kontulan, Laajasalon, Lauttasaaren ja Malmin kirjastoissa on värikopiokone. Tieto löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kopiokoneet/.
Seuraava vastaus perustuu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaan Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos).
Lintunen, Lintu ja Lintula sisältäisivät ikivanhan suomalaisen henkilönimen. Vanhoihin suomalaisiin ja erityisesti karjalaisiin nimiin sisältyi paljon linnun nimityksiä. Lintu-pohjaisia nimiä on jo keskiajalla esiintynyt Savossa, Karjalassa Hämeessä ja Satakunnassa. Lintunen on edelleen savolainen ja karjalainen sukunimi. Sen kantajia on edelleenkin paljon Joroisissa, Juvalla, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.
Saarikoski-nimi on yleinen kosken nimenä eri puolilla Suomea. Talon ja suvun nimenä se on esiintynyt vain Pohjanmaalla. Saarikoskia on ollut Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Talonnimenä Saarikoski on...
Lausuntopalvelu.fi on oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottama verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden pyytää ja antaa lausuntoja sähköisesti. Ko. palvelu ja siinä oleva sisältö on julkista
Lausuntopalvelusta löytyy lausuntopyyntö Arviomuistio alaikäisavioliittojen sääntelytarpeesta. Mukana on Suomen ortodoksisen kirkon vastaukset ja kommentit lausuntopyynnön kysymyksiin.
Oppikouluun pyrkivän opas 1958 on saatavilla kaukolainaksi Varastokirjastosta. Kaukolainan hinta on Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakkaille 4 euroa /laina.Voit tilata oppaan kaukolainaksi verkkokirjaston kautta seuraamalla Varastokirjastosta tilaaminen -ohjeita tällä sivulla: Asiakkaan opas | Keski-Finna. Voit myös ottaa yhteyttä kirjastosi asiakaspalveluun.
Lahti Osakeyhtiön toimialana oli puunjalostusteollisuus. Toiminta Lahti Osakeyhtiö -nimellä alkoi 1941, jolloin vanhin Lahden kauppalassa ja kaupungissa toiminut teollisuuslaitos Lahden Saha joutui Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Tällä nimellä toiminta jatkui vuoteen 1952, jolloin Lahti Osakeyhtiö liitettiin Rauma-Repola -konserniin. http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/teollisuuskaupunki/lahden-puunjalostusteollisuus-sotien-jaelkeen/
Lisätietoja teoksissa:
Lahden historia 3 : Lahden talouselämän historia. Lahti 1996. s. 316-318
Könönen, Terho A.: 100 vuotta sahausta Lahdessa. Lahden Saha 1969-1965. Lahti 1969
Ainoa tapa, miten saat kirjastokorttisi numeron on käydä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, sinulle tehdään uusi kortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kissa-, koira- ja hevosaiheisia tv-ohjelmia sekä elokuvia löytyy runsaasti niin YLE Areenasta kuin vaikkapa Elonetistäkin.
Uudempaa aineistoa löydettävissä YLE Areenasta esimerkiksi:
Kissat-sarja
Koiraperheet käytöskoulussa-sarja
Ystäväni hevonen-sarja
Vanhempaa aineistoa löydettävissä Elonet-palvelusta esimerkiksi:
Fazer Kiss Kiss-mainos
Koiranäyttely-mykkäelokuva
Suomalainen hevonen-lyhytelokuva
Edellä mainituissa palveluissa on hyvät hakuominaisuudet ja ohjelmia voi hakea kätevästi itsekin haluamillaan hakusanoilla.
Myös mainitsemaasi YLE Elävä Arkisto-palveluun kannattaa käydä tutustumassa.
Tuntuu siltä, että kirjastojen kokoelmista, nuoteista, ei
löydy hakujen perusteella Neiti Sievänen ja minä -kappaleen sanoja, yksi keino on sanojen kirjoittaminen muistiin äänitteeltä, esim. Brita Koivunen: Unohtumattomat -cd:ltä. Sitä ei ole Rauman kirjastossa, mutta meidän kautta voi tilata kaukolainaksi jostain muusta kirjastosta, kaukolainan maksu on 2€. Internetistä www.kirjastot.fi -sivulta pääsee selaamaan eri kuntien/kaupunkien kirjastojen kokoelmia.
Yleisradion äänitekokoelmasta voi hakea kappaleita esim. aiheen perusteella www.fono.fi -sivulta. Sitä kautta löytyi
seuraavia kauppa-aiheeseen liittyviä:
Isoisän olkihattu, sanat esim. Suuri toivelaulukirja 2 ja useissa muissakin nuottijulkaisuissa. Pieni myyjätär, sanat esim....
Kirjastojen mahdollisten remonttien tai muiden poikkeuksien vuoksi laina-ajat voivat toisinaan olla normaalia pidemmät, mutta yleisesti noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajasta riippumatta.
Kirjastoalalle on kyllä paljon tulijoita, joten kovin helppoa ei ole työpaikan saaminen. Esimerkiksi hiljattain Helsingin kaupunginkirjastossa Jakomäen ja Kontulan kaksoiskirjastoon haettiin kirjastoinhoitajaa ja hakijoita oli 61. Tuo ei ole edes korkeimpia määriä, joita hakijoita on ollut kirjastopaikkoihin, ja esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on hakijoita tavallisesti vielä enemmän, koska sieltä valmistuu paljon alan opiskelijoita mutta siellä on vähemmän kirjastoja. Harva pääsee myöskään suoraan opinnoista vakituiseen työhön, vaan tyypillisempää on, että kirjastossa työskennellään ensin määräaikaisissa sijaisuuksissa ja ehkä sitten joskus kokemuksen kartuttua saadaan vakituinen työpaikka.
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa...
Helmet-kirjastojen chat-palvelussa vastataan kysymyksiin arki-iltapäivisin. Chat-ikkuna pomppaa esiin, kun palvelu on avoinna. Jos vastaajalla on useampi keskustelu käynnissä, ikkuna poistuu hetkeksi, ja palaa taas, kun vastaaja voi ottaa uuden keskustelun. Kerrallaan on vastaamassa aina yksi kirjastolainen ja vastaajia on useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ennalta sovittujen vuorojen mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jonkin verran Anni Swanin kirjoja on kirjastojen kokoelmissa myös äänikirjoina ja e-kirjoina eri puolilla Suomea. Suurin osa kirjoista on satuja, mutta joukossa on myös hänen nuortenkirjojaan. Alla linkki luetteloon, josta selviää myös minkä kirjaston kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FeBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FNonmusicalCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FSoundRecording%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=swan+anni&type0%5B%5D=Author
Purukumista löytyy tietoa esimerkiksi näistä kirjoista:
Dan Höjer: Pusu, purkka ja puucee: kaikella on historia (Otava 1995)
Vuokko Hurme: Karkkikirja: makeaa tietoa herkkusuille (WSOY 2019)
Jukka Vesterinen: Purukumikirja (Johnny Kniga 2005)
Myös Wikipediasta onn purukumia käsittelevä artikkeli.
