Jukka Parkkisen käsikirjoittama ja hänen kirjaansa perustuva Osakkeet nousussa, Osku -video vuodelta 1991 on lainattavissa Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Osku, suku on pahin -video vuodelta 2004 on dramatisoitu Jukka Parkkisen Osku -kirjasarjan pohjalta. Tämä video on Myllykosken kirjaston kotiseutuosastolla.
Väärinkäytösten välttämiseksi PIN-koodin voi saada vain asioimalla itse kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Pääkaupunkiseudulla tämä onnistuu missä tahansa HelMet -alueen kirjastossa (Kauniainen, Vantaa, Espoo tai Helsinki).
Etsitty kappale lienee Katri Helenan Hän poissa on vuodelta 1970. Englanninkielinen alkuperäisversio on hollantilaisen Flashback-yhtyeen There he comes samalta vuodelta. Flashback-kosketinsoittaja Cees Stolkin sävellykseen suomenkielisen tekstin laati Hector.
Puulavesi valssi-niminen kappale löytyy c-kasetilta "Kesäistä musiikkia Puulaveden rannoilta" (Minimusic MIC 38, julkaistu 1979), Esittäjä: Keltanokat-yhtye.
Kasetti on ainakin Pieksämäen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta.
Lauluvihosta Yhden asian lauluja 1 (toim. Juha Väliaho, Uusi tie, 1975, 3. p.) löytyy Terhi Linja-ahon säveltämän ja sanoittaman laulun Öljymäellä nuotti (melodia, sanat, sointumerkit). Laulu alkaa: "Öljymäellä taistelee Herrani tuskissaan. Tietää ajan sen saapuvan, kun joutuu kuolemaan."
Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä.
Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583
Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet
Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide…
Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
Onko kyseessä Vanajan keskiaikainen kivikirkko? Sen itäpäädyssä on
tiilikoristelun yhteydessä kaksi vaakunataulua, joista toinen esittää Tott-suvun vaakunaa ja toinen on kulunut tunnistamattomaksi
(mahdollisesti kyseessä on Posse- tai Sture-suvun vaakuna). Tott-vaakuna viitannee Olavinlinnan rakennuttajana tunnettuun Eerik Akselinpoika Tottiin (n. 1417-81). Lisätietoja Knut Draken artikkelissa teoksessa Vanajan historia I (1976).
Suuri käsityölehti 1/1997 sisältää kaavat kahteen luistelupukuun, koot: 128/134, 140/146, 152/158 cm, S=36. Toinen on esiintymisasu ja toinen treenipuku, lisäksi damaskit ja tikkiliivi sekä luistinpussi. Lehteä voitte kysyä lähimmästä kirjastosta. Yleisten kirjastojen verkkopalveluista http://www.kirjastot.fi löytyvät linkit kirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin.
Vuosien 1925-2018 tilastojen mukaan siilinjärveläisiä on ollut eniten vuonna 2015: 21 794 asukasta. Iisalmessa oli vuosien 1980-2014 tilastojen mukaan eniten asukkaita vuonna 1995: 24 042 asukasta. Tiedot ovat peräisin Siilinjärven kunnan sivuilta, Iisalmen Wikipedia-artikkelista ja Pohjois-Savon liiton sivuilta:
https://storage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/05/15332259-asukasluku.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iisalmi
https://www.iisalmi.fi/loader.aspx?id=dc8441bb-aca9-4583-963b-b0dd9a8a9507
Leijonat ja Tiikerit selviävät Suomessa eläintarhoissa, mutta eivät villissä luonnossa. Syyt ovat hieman erilaiset.
Kolmården kertoo leijonistaan näin:"Lejonen på Kolmården har hela 2 hektar av yta helt för sig själva! Precis som många djur på Kolmården behöver de både fysisk och mental stimulans, vilket de får från träning. De får också utmanas på samma sätt som i naturen, exempelvis när de ska få mat. Lejonen tränas också på vissa sätt för att man ska kunna sköta om dem ordentligt.
På Kolmården hittar du lejonen i det stora Lejonhänget i Safariparken. Det är hela 2 hektar stort! Där lever de utomhus nästan hela året.
Men de har också lejonhuset, där de kan gå in under natten på vintern om det blir för kallt ute. Lejonen får en...
Astronautti-nimitystä käyttävät Yhdysvaltojen, Kanadan, Euroopan ja Japanin avaruusjärjestöt (NASA, CSA, ESA ja JAXA). Venäjän avaruusjärjestö (Roscosmos) käyttää temiä kosmonautti ja Kiinassa taas käytössä on taikonautti-nimitys. Lisäksi ranskan kielessä tunnetaan myös rinnakkainen nimitys "spationaute ".
France Culture: https://www.franceculture.fr/sciences/cosmonaute-spationaute-ou-astrona…
WordlAtlas: https://www.worldatlas.com/articles/what-is-the-difference-between-an-a…
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytössä itsepalvelutulostus, jossa asiakas ensimmäistä kertaa tulostaessaan saa viisi sivua ilmaiseksi. Jos haluat tulostaa enemmän, tulosteet maksavat 0,40€/sivu. Järjestelmä antaa uudet viisi ilmaista sivua automaattisesti aina kolmen kuukauden välein.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Vaasan yliopiston kirjastosta näyttäisi löytyvän pari aihetta sivuavaa opinnäytettä:
Rokala, Antti
Päänimeke: IASC:n suositusten mukainen tilinpäätös : erot suomalaiseentilinpäätökseen ja erojen vaikutus tilinpäätösinformaatioon
Julkaisutiedot: Vaasa 1994
Mäkinen, Jukka
Päänimeke: YTN- ja IAS-tilinpäätöksen erojen vaikutus tunnuslukuihin jayrityksen arviointiin
Julkaisutiedot: Vaasa 1994
ja seuraava teos (tosin jo muutaman vuoden takainen) :
Päänimeke: IAS-tilinpäätös osana suomalaista tilinpäätöskäytäntöä
Julkaisutiedot: Hki Widenius, Sederholm & Someri 1987
Sarja: (Wideri-julkaisut)
Kirjaston kokoelmat ovat avoimia kaikille, useimpia opinnäytteitä voi tosin vain käydä lukemassa mikrokortilta...
Kuluttajakäyttäytymisestä ja markkinointiviestinnästä löytyy runsaasti kirjoja.
Sinun kannattaa tehdä haku pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokantaan, http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanoiksi esim. kuluttajakäyttäytyminen, ostokäyttäytyminen, kulutus, markkinointiviestintä tai markkinointi. Valitsemalla monipuolisen haun voit myös yhdistellä hakusanoja.
Samoilla hakusanoilla voit katsoa myös Kysy kirjastonhoitajalta - palvelun arkistosta aiempia samaan aiheeseen liittyviä vastauksia.
Kirjaston tietokoneilta voit käyttää seuraavia artikkelitietokantoja Aleksi, Arto ja EBSCO, joista voit löytää työhösi sopivaa tietoa. Samoin kirjaston koneilta on pääsy Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX tietokantaan.
Hyödyllistä tietoa ja...
Kirjaston aineisto on järjestetty aiheittain ryhmiin eli luokkiin. Helsingin kaupunginkirjastolla on oma, Yleiseen kymmenluokitukseen perustuva luokitusjärjestelmä.Aineisto on sijoitettu hyllyihin luokituksen avulla.
Tietokirjallisuus jakautuu kymmeneen pääluokkaan (sataluokat 000, 100, ... 900), ja näistä kukin edelleen kymmeneen kymmenluokkaan (010, 020 jne.). Kukin kymmenluokka jakautuu edelleen
kymmeneksi luokaksi (011, 012 jne.).
Taiteiden ja liikunnan pääluokka on 700.
700 Taiteen tutkimus, yleinen taidehistoria
710 Uudet taidemuodot
720 Arkkitehtuuri
730 Kuvanveistotaide
740 Maalaustaide, piirustustaide
750 Graafinen taide, valokuvaus
760 Taideteollisuus, taidekäsityö
770 Näyttämötaide, elokuvataide
780 Musiikki
790 Liikunta,...
Aiheesta löytyy paljonkin kirjallisuutta, mutta et kuitenkaan kerro minkälaista tietoa 1800-luvun kartanoista kaipaat. Seuraavista teoksista voisi kuitenkin olla apua:
Gardberg, C.J: Suomen kartanoita, Helsingissä : Otava, 1989
Suomen kartanot ja suurtilat. I, Helsingissä : Kivi, 1939
Suomen kartanot ja suurtilat. II, Helsingissä : Kivi, 1941
Suomen kartanot ja suurtilat. III, Helsingissä : Kivi, 1945
Kartanoiden ruokakulttuurista kertoo:
Brück, Arja: Kuninkaan matkassa, Helsingissä : Otava, 2002
Hauskana lukuvinkkinä voisin suositella seuraavaa:
Vesterinen, Ervo: Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka : totta ja tarua kartanolinnan vaiheilta, Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta...
Harjunpää ja pahan pappi kirjan on kirjoittanut Matti Yrjänä Joensuu. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi
Matti Yrjänä Joensuusta saat tietoa esimerkiksi Sanojen aika -tietokannasta ( http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ) tai vaikkapa seuraavista kirjoista:
Haasio, Ari
Kotimaisia dekkarikirjailijoita
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
ISBN 951-692-507-3 (sid)
Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1997
ISBN 951-692-397-6 (sid)
Kirjasto 10 on musiikkiin ja tietokoneisiin erikoistunut kirjasto. Se on osa Helsingin kaupunginkirjastoa ja se sijaitsee pääostitalossa, osoitteessa Elielinaukio 2 G.
Kirjasto 10 mus on sen musiikkiosasto, kuten oikein ymmärsitkin.
Kysymäsi teos löytyy Helmetistä ainoastaan ruotsiksi nimellä Djungeln är neutral (kääntänyt Torsten Blomkvist), mutta se on tällä hetkellä korjattavana.
HELKA-tietokannan mukaan teos löytyy englanniksi Museoviraston kirjastosta, mutta sitä ei anneta kotilainaan. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät internetistä osoitteesta:
http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Pasilan kirjastosta löytyy yksi Yehuda Amichain englanniksi käännetty runoteos: Selected poetry of Yehuda Amichai (Harmondsworth : Viking, 1987), kaksikielinen teos Love poems (englanti ja heprea, New York : Harper, 1981), sekä lisäksi yksi ruotsinkielinen ja muutamia hepreankielisiä runokokoelmia.
Runo The place where we are right on Selected poems -teoksessa, jonka mukaan että se on peräisin kokoelmasta Poems, 1948-1962.
Teosten saatavuuden voi tarkastaa HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi/search*fin )
