Deltoran vyön seuraava 6. osa näyttäisi ilmestyvän suomeksi vasta loppukesällä:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Uskoisin tuota hankittavan, kun ilmestyy. Jos kaipaat englanninkielisiä osia 6-8 (tai muutenkin), voit jättää kirjastolle hankintapyynnön tässä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Kyseessä on Boyen runo nimeltä ”Svalorna”, joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa ”Härdarna” (Bonnier, 1927). Ruotsinkielinen alkuteos löytyy osoitteesta http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/svalorna.shtml ja aivan luvallisesti julkaistunakin.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu, sillä suomennosta ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, osoitteessa https://finna.fi olevassa Viola-tietokannassa eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannassakaan. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin julkaisussa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta luultavasti suomennosta...
”Näkökulmia koulun ja työpaikan kiusaamissuhteisiin” on itse asiassa artikkeli, joka löytyy teoksesta ”Prologi: puheviestinnän vuosikirja 2006” (Prologos, 2006). Sitä ei löydy Hyvinkäältä, mutta sitä on ainakin Helsingin yliopiston Helka-kirjastoissa. Kirja on tosin sieltä tällä hetkellä lainassa. Jos haluat sen sieltä käydä varaamassa, tarvitset ensiksi Helka-kortin. Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta https://finna.fi Itse tietokanta löytyy osoitteesta https://finna.fi.
”Jännitteet lääkärin ja potilaan välisessä viestintäsuhteessa” -teosta ei sitäkään ole Hyvinkäällä, mutta sitäkin on Helka-kirjastoissa. Sieltäkin kirja on lainassa, joten sen saisi vain varaamalla. Tosin Yliopiston päärakennuksen 3. kerroksen kirjastossa osoitteessa...
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694.
Esimerkiksi osoitteesta www.kirjastot.fi löytyvät kaikki Suomen kirjastot ja sähköpostiosoitteet. Postituslista on sitten rakennettava itse. Ainakaan meillä ei ole tietoa, että kukaan myisi sellaista valmista listaa. Netissä löytyy monia sähköpostimarkkinointifirmoja ihan googlella sanoilla sähköpostimarkkinointi tai postilistat tai postituslistat.
Sekä Suomen Äänitearkiston tiedoissa että Helmet-verkkokirjastossa löytyvässä viitteessä sanoittajaksi/kääntäjäksi mainitaan Chrisse Johansson.
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php
https://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xcdlevy+%22kes{232}an+lapsi%22+katri+helena+johansson&searchscope=9&SORT=DZ/Xcdlevy+%22kes{232}an+lapsi%22+katri+helena+johansson&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=cdlevy%20%22kes%C3%A4n%20lapsi%22%20katri%20helena%20johansson/1%2C7%2C7%2CB/frameset&FF=Xcdlevy+%22kes{232}an+lapsi%22+katri+helena+johansson&searchscope=9&SORT=DZ&7%2C7%2C
Hannes Kolehmainen nousi Tukholman olympiakisojen 1912 menestyksekkäimmäksi yleisurheilijaksi kolmella kulta- ja yhdellä hopeamitalillaan. Yhdeksän päivän aikana hän osallistui kuuteen erilliseen kilpailuun ja voitti niistä jokaisen:
7.7. 10 000 m:n alkuerä [33.49,0]
8.7. 10 000 m:n finaali [31.20,8]
9.7. 5 000 m:n alkuerä [15.38,9]
10.7. 5 000 m:n finaali [14.36,6 (ME ja ensimmäinen virallinen 15 minuutin alitus)]
12.7. 3 000 m joukkuejuoksun karsinta [Kolehmainen voitti ME-ajalla 8.36,9, mutta Suomi ei selviytynyt loppukilpailuun]
15.7. maastojuoksu [45.11,6 (henkilökohtainen kultamitali ja joukkuehopea)]
Lähteet:
Matti Hannus, Kultaiset kentät : Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999
Markku Siukonen, 90 : itsenäisen Suomen...
Eri maiden juhlapäiviä löytyy mm. seuraavista verkkolähteistä List of holidays by country (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_holidays_by_country) ja Holidays and observances around the world (https://www.timeanddate.com/holidays/).
Aluehallintavirastoista säädetyssä laissa todetaan: "Aluehallintovirastoa johtaa viraston johtaja. Viraston johtaja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja viraston yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta." Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.
Manner-Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa. Ahvenanmaan aluehallintoviranomainen on Ahvenanmaan valtionvirasto. Muista aluehallintovirastoista poiketen Ahvenanmaan valtionviraston päällikön virkanimikkeenä on maaherra.
Aluehallintovirastojen ylijohtajat valittiin tehtäviinsä vuosiksi 2020-2024. Kuusi ylijohtajaa esittäytyy blogikirjoituksessa: https://avi.fi/blogikirjoitukset/-/blogs/aluehallintovirastojen...
Bo Gierz on kirjoittanut teoksen Rodoksen ritarit (1994), se on kuvitteellinen,
mutta perustuu historiallisiin tosiasioihin. Kirjan alussa on lyhyt
selostus tästä Johanniittain ritarikunnasta joka oli 1100-luvulla
syntynyt "palvelemaan Pyhällä maalla sairaita pyhiinvaeltajia ja
ristiretkeläisiä." (Giertz). Kotipaikan veljeskunta haki 1300-luvun
alussa R(h)odokselta. Tietoja veljeskunnasta löytyy vähänlaisesti. Katso Rhodoksen
matkakirjoja (luokka 419.31 Helsingin kaupunginkirjasto), ja sitten
ristiretkien historiaa, esim. Grimbergin maailmanhistoria osa 8,
hakemisto-osasta kannattaa hakea sanalla Johanniitat, niin tietoa
löytyy. Katso myös tietosanakirjat ja muut historian yleisteokset, mm.
Otavan suuri maailmanhistoria- on...
Anni Polva syntyi Pietarissa 6.1.1915. Hänen kuvansa löytyy netistä, sivulta http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html. Lisäksi hänestä kerrotaan sivulla http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Anni Polva on itse kirjoittanut elämästään neljä kirjaa: Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus, Antaa soittaa ja Elettiin kotirintamalla - lehtiä päiväkirjastani. Lisäksi kannattaa vilkaista teoksia Suomen kirjailijat 1945-1980 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia.
Kysymykseesi on vaikea vastata tietämättä, millä paikkakunnalla asut. Ainakin suurimpien kaupunkien valikoimissa on myös venäjänkielisiä lehtiä. Sinun kannattanee joko soittaa kotikirjastoosi tai selvittää sen internetsivujen kautta, onko lehtiä kotikuntasi kirjastossa.
Suomeksi teoksia ei löydy kovinkaan monta. Jo lukemasi teoksen Johan von Bondsdorff, Pohjois-Irlanti lisäksi pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä löytyvät mm. seuraavat suomenkieliset Pohjois-Irlantia käsittelevät teokset:
Kriisikattilat ja uskonnot maailmanpolitiikassa / [toimittanut Päivi Heino, Harri Westermarck]
Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta, 2001 sekä Nortamo, Simopekka; Leppymättömät Otava, 1991.(Pohjois-irlanti molemmissa vain yksi käsiteltävä alue)
Pohjois-Irlantia käsittelevät teokset saat esille HelMetistä, kun valitset sanahaun ja kirjoitat hakulaatikkoon sanat: pohjois-irlanti and not kaunokirjallisuus. Valitse aineisto-pudotusvalikosta vaihtoehto kirjat ja hae.
Seuraavassa teoksessa...
Turun kaupunginkkirjastosta löytyy asunto-osakeyhtiötä käsittelevää kirjallisuutta, esim. Pekka Arjasmaa: Toimiva hallitus 2002 ja Pekka Arjasmaa: Asunto-osakeyhtiölaki: kommentaari 2001 ja Asuntoyhtiö 2002.
Yleistä oikeudellista tietoa voisi saada Finlex-tietokannasta
http://www.finlex.fi/
Mikäli tarvitset oikeudellistä apua, vaihtoehdot ovat joko
yksityiset asianajotoimistot tai kaupungin oikeusaputoimisto
httphttp://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=2812&culture=fi-FI&conte…
Hyvä tietolähde taloyhtiön asioissa verkossa on Taloyhtio.net:
http://www.taloyhtio.net/
"Taloyhtio.net tarjoaa hyötytietoa, tuotteita ja palveluja yhdestä osoitteesta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille sekä kerros- ja rivitaloasukkaille."
Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969).
Internetistä (http://www.muuka.com/finnishpumpkin/towers/3/tower_3_fi.html) löytyy maininta Linnanmäen suuremmasta vesitornista, Alppilan vesitornista. Tornista kerrotaan, että se on poistettu käytöstä ja suojeltu. Siihen on suunniteltu hotellia ja konserttipaikkaa. Torni on rakennettu vuosina 1937-38. Sen tilavuus on 16000 kuutiometriä ja halkaisija 65 metriä.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Parantainen, Jari: Tuotteistaminen: rakenna palvelusta tuote 10 päivässä (Talentum, 2007), Parantainen, Jari: Tuotteistajan nimiopas (Talentum, 2007), Kolehmainen, Sanna: Tuotteistus ja kustannuslaskenta tilaaja-tuottajamallissa : tuotekohtaisten kustannuslaskentamallien kehittäminen Tampereen kaupungin tuotantoyksikölle (Tampereen yliopisto, 2007), Lehtinen, Uolevi: Asiantuntijapalvelut: tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu (WSOY, 2005), Tuominen, Anniina: Projektituotteistajan opas (Työministeriö, 2005). Voit varata näistä itsellesi parhaiten sopivan verkkokirjastomme http://hameenlinna.kirjas.to/ kautta. Voit myös tehdä verkkokirjastossa haun...
Showalterin Manalan valtiaat on julkaistu suomeksi Harlekiinin Nocturne -sarjassa. Partholon-trilogian suomennoksesta ei ole tietoa.
Harlekiini-kirjoja ei kirjastoille yleensä edes tarjota eikä toimittajiemme kautta niitä ole saatavilla, mutta Espoon kaupunginkirjasto on vähän aikaa sitten ostanut juuri Nocturne-sarjan kirjoja suoraan Harlekiinin verkkokaupasta. Lisää blogissamme http://fantasiaespoo.fi/2011/06/harlekiinin-nocturne-sarja/
HelMet-sivustoa on viime aikoina uudistettu. Muutosten jälkeen on havaittu, että joitakin nimekkeitä ei voi varata Firefox-selaimella uudessa HelMet-haussa, vaan HelMet antaa virheilmoituksen. Muilla selaimilla varaaminen toimii normaalisti, ja Firefoxissakin ongelma esiintyy satunnaisesti. Olemme saaneet sellaista asiakaspalautetta, että varaaminen onnistuu, kun kirjautuu ensin sisään omiin tietoihin.
Varausongelman esiintyessä voi siis:
- kirjautua ensin omiin tietoihin TAI
- käyttää muuta selainohjelmaa
Äidinkielen harjoittelun paras osaaja ja ohjaaja on varmasti opettaja. Täältä kirjastosta käsin voimme antaa lukuvinkkejä. Kaikenlainen, itselle mieluisa lukeminen lisää varmasti äidinkielen taitoja yleisemminkin. Kaksi hyvää vinkkisivustoa ovat Sivupiiri ja Okariino:
http://www.sivupiiri.fi/
http://www.okariino.fi/etusivu
Näiden sivustojen kautta voi etsiä itselleen sopivaa lukemista esimerkiksi aiheen mukaan. Sivuilla voi myös kirjoittaa arvosteluja ja näin harjoittaa kirjoitustaitojaan. Sivupiiri keskittyy nuorten kirjallisuuteen ja Okariino lasten kirjoihin, sekä myös elokuviin ja peleihin.
Tiedot kirjojen sijainnista löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
