Etsitty kappale lienee Katri Helenan Hän poissa on vuodelta 1970. Englanninkielinen alkuperäisversio on hollantilaisen Flashback-yhtyeen There he comes samalta vuodelta. Flashback-kosketinsoittaja Cees Stolkin sävellykseen suomenkielisen tekstin laati Hector.
Murretaitaja Hannu Hyttisen laatima pipavala kuuluu seuraavasti: "Mää vannon käsi syrämmellä, että kum mittari huitelee miinuksilla, nim mää veräm pipam päähä. Näino!"
http://www.aamulehti.fi/moro/matkatjajuhlat/johanneksen-koululla-pipava…
Viimeisin suomennos on vuonna 2002 julkaistu Valheiden kukkaniityt. Cleo Virginia Andrews oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka kuoli vuonna 1986. Hänen kirjojaan on julkaistu myös Virginia Andrewsin nimellä. Kirjailijan kuoleman jälkeen kirjoja on kirjoittanut haamukirjailijana Andrew Neiderman.
http://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews
Luettelon suomennoksista saat Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta:
https://finna.fi
Uusista suomennoksista kannattaa kysyä kirjailijan suomalaiselta kustantajalta Gummerukselta:
http://www.gummerus.fi/default.asp
Saat valmistuneena ekonomin arvon, jota voivat käyttää kauppatieteiden maisterit. Englanniksi molemmat ilmaistaan samalla käännöksellä eli juuri tuolla mainitsemallasi Master of Science (Economics and Business Administration).
Hain tietoja teoksesta Yliopistosanasto (Edita 1998) sekä Ekonomit.net portaalista
http://www.ekonomit.net/portal/en/work_life/what_is_my_title_after_grad…
Ikävä kyllä tällaista kirjaa ei ole löytynyt. Kirjoja, joissa toinen kirjailija parodioi klassikkoa tai kirjoittaa siitä mukaelman, löytyy kyllä useitakin. Tällainen on vaikkapa Seth Grahame-Smithin kirjoittama mukaelma Jane Austenin klassikosta Ylpeys ja ennakkoluulo, joka on saanut nimekseen Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit. Et ehkä kuitenkaan tarkoittanut tällaisia romaaneja.
Tunnistaisiko joku lukijoista kysytyn kirjan?
Ei voi. Jokunen-kortilla voi lainata mistä tahansa Joensuun seutukirjastoon kuuluvasta kirjastosta, mutta ei Itä-Suomen yliopiston kirjastosta.
Itä-Suomen yliopiston kirjastokortin lisäksi Joensuun kampuskirjastossa korttina voi käyttää myös SYL:n opiskelijakorttia tai toisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kirjastokorttia. Ks. http://www.uef.fi/fi/kirjasto/lainauspalvelu .
HelMet-sivuilta löytyy HelMet-kirjastojen palveluiden luettelo.
Kaitafilmien digitointi löytyy Sellon kirjastosta:
Sellon kirjaston pajassa voi digitoida kodin kaitafilmejä. Varaa aika (09)81657607. Varaa riittävän pitkä aika (jopa 10 krt. filmin katseluaika). Digitoitu filmi voidaan tallentaa esim. muistitikulle tai DVD-RW - levylle.
VHS-kasetteja voi digitoida Sellon lisäksi mm. Entressen, Myllypuron, Pasilan, Nöykkiön, Tapiolan ja Tikkurilan kirjastoissa. Myös kaupunkiverstaassa Mannerheimintie 22-24 on tämä mahdollisuus. Lisätietoja ja ajanvarausnumeroita löytyy HelMet-sivuilta palvelut-valikosta ja edellä mainittujen kirjastojen sivuilta.
Kansansadussa Tiainen karhun korvassa, joka tunnetaan myös nimellä Tiainen ja karhu, karhu tulee tiaisen pesälle, joka suuttuneena lentää karhun korvaan pörisemään ja nokkimaan. Toisessa kansansadussa Karhun kalanpyynti karhu pyydystää kaloja silloisella pitkällä hännällään avannosta. Häntä jäätyy avantoon ja katkeaa, kun karhu sitä riuhtoo, ja tästä syystä karhusta tulee töpöhäntäinen.
Olisiko mahdollista, että olisit yhdistänyt nämä kaksi satua yhdeksi?
Tiasen ja karhun löydät esim. kirjasta Suomen kansan satuja
Vala, Katri ; Tapiovaara, Tapio
2012
Karhun kalanpyynnin kirjasta
Maailman parhaita satuja 1974 ja Merkillinen lipas
Asbjörnsen, Peter; Moe, Jørgen; Teigen, Per; Kunnas, Kirsi 1990
Kyseessä näyttäisi olevan Sven Madsenin laulu "Inga stora bevingade ord" (1939), johon sanat on tehnyt Od Heimer. Laulu alkaa sanoin "Du ser på mig så tyst, och munnen som jag kysst". "Kappaletta on esittänyt ainakin Harry Brandelius.
Kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteiltä Brandelius, Harry: Bästa (1995) ja Harry Brandelius (1994).
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI/
Pääkaupunkiseudun yhteiseen aineistotietokantaan Plussaan (http://www.libplussa.fi ) tekemäni haku tuotti noin 80 atk-julkaisemista käsittelevää teosta. Teosjoukko koostuu sekä yleisistä julkaisemisoppaista että tiettyjen julkaisuohjelmien oppaista (esimerkiksi Adoben PageMaker ja InDesign). Kirjoja on suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi, vuosilta 1988-2000. Löysin vain kaksi Ventura-opasta (Kathy Lang: Ventura käytännössä, 1990 ja Dawn Erdos: Teach yourself... CorelDRAW! 5.0, 1994).
Neuvoisin sinua hakemaan Plussa-tietokannasta käyttäen asiasanaa desktop publishing, jolloin saat nuo 80 kirjaa tulokseksi ja voit valita. Voit myös kokeilla asiasanana ohjelman nimeä (käytä sanan lopussa katkaisumerkkiä #). Plussasta näet myös, mihin...
Pinserit ry:llä on omat kotisivut osoitteessa: http://www.pinserit.fi/ . Kotisivuilta on myös linkkejä useisiin koti- ja ulkomaisiin pinseri- ja koira-aiheisiin www-sivuihin.
Astronautti-nimitystä käyttävät Yhdysvaltojen, Kanadan, Euroopan ja Japanin avaruusjärjestöt (NASA, CSA, ESA ja JAXA). Venäjän avaruusjärjestö (Roscosmos) käyttää temiä kosmonautti ja Kiinassa taas käytössä on taikonautti-nimitys. Lisäksi ranskan kielessä tunnetaan myös rinnakkainen nimitys "spationaute ".
France Culture: https://www.franceculture.fr/sciences/cosmonaute-spationaute-ou-astrona…
WordlAtlas: https://www.worldatlas.com/articles/what-is-the-difference-between-an-a…
Sana kekkerit on laina ruotsin kielen sanasta gäckeri, joka tarkoittaa ivaa, ilveilyä ja pilantekoa. Myös saksan kielessä on sana Ceckerei.
Suomen kielessä kekkerit-sana merkityksessä kemut on mainittu ensimmäisen kerran Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Lauri Pohjanpään runon kevät voi lukea muun muassa näistä linkeistä:
http://mirjammatilda.blogspot.com/2017/04/hei-vaan-puro-huus-ohi-rynnat…
https://www.etlehti.fi/comment/114893#comment-114893
https://kareliakuoro.files.wordpress.com/2013/04/kevc3a4t.pdf
Muutaman muistovärssysivuston mukaan tämä kyseinen teksti olisi Immo Rantalan, mutta hieman eri muodossa:
"Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.
Et suruja tunne taivaan tiellä,
on monet rakkaat vastassa siellä.
Sinä elät myöskin keskellämme,
koska säilyt aina sydämessämme."
Monika Fagerholmista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Tammi, 2000; ISBN 951-31-1770-7
Kotimaisia nykykertojia 2; Btj Kirjastopalvelu Oy, 1998,; ISBN 951-692-421-2
Tietoa myös Internetin kautta mm. seuraavilta www-sivuilta:
Sanojen aika -kirjailijatietokanta ( http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjailijatietokanta ( http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… )
Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-5 ja lisäksi selailin 1990-l. loppupuolen Tyyris Tyllerö - ja Onnimanni-lehtiä.)
Löysin vain yhden tiedon lehtihaastattelusta: Lukufiilis 1/1997 s.22 on Nenosen hastattelu Tekijä kertoo -palstalla. Kirjailijatietoja voi kysyä Sakke-kirjoja kustantaneilta Gummerukselta tai WSOYltä
(http://www.wsoy.fi/index.jsp, http://www.gummerus.fi/)
Ruotsalaisen oopperan katsotaan syntyneen 18.1.1773, tuolloin esitettiin Tukholman Bollhusetissa ooppera Thetis ja Pelée.
Kungliga Operan, Ruotsin kansallisnäyttämön ensimmäinen esitys uudessa oopperatalossa oli 30.9.1782.
http://www.operan.se
Confidence, Ulriksdalin linnan teatteri Solnassa, on Ruotsin vanhin teatteri (vuodesta 1753). Ruotsi. Kulttuurimatkailijan opas. Helsinki 1992.
http://www.confidencen.se
Drottningholmin linnanteatterin, Slottsteatern, (vuodesta 1766) sanotaan olevan maailman vanhin edelleen aktiivikäytössä oleva teatteri. Tukholma. Kaupunkikirjat. Helsinki 2003.
http://www.drottningholmsslottsteater.dtm.se/
