Integroidussa kaihtimessa säleiden kääntö ja kaihtimen nosto ja lasku tapahtuvat ikkunanpuitteeseen asennetusta säätönupista. Näkyviin ei siis jää lainkaan perinteisen kaihtimen vetonaruja.
Internetistä löytyy kuvia eri valmistajien sivuilta esim. laittamalla Googleen hakusanoiksi "integroitu kaihdin".
Normaalien kirjojen laina-aika on neljä viikkoa, joten se jo lisää odotusaikaa huomattavasti. Osa kirjan 225 kappaleesta on myös laitettu bestseller-niteiksi, jolloin ne eivät liiku lainkaan varausjonossa vaan niitä voi lainata kirjastossa se, joka kirjan ensimmäisenä huomaa. Bestsellereissä on kyllä viikon laina-aika, mutta ne eivät siis varausjonon etenemiseen vaikuta lainkaan, jollei sitten joku kirjaa jonottava asiakas peru varausta saatuaan kirjan bestsellerinä.
Jos varauksen saapumisaikaa haluaa arvioida, kannattaa ottaa huomioon se, että jo nyt lainassa olevan kirjan eräpäivä saattaa olla vielä viikkojen päässä. On myös mahdollista, että osa asiakkaista pitää lainaa yliaikaa tai palauttaa sen jo ennen eräpäivää. Siksi varausten...
Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen liittyen.
Kinos, Jarmo & Laakkonen, Eero: Mieslastentarhanopettajien työ- ja koulutusura sekä harrastustoiminta.
Sisältyy julkaisuun: Opettajuuden jäljillä : varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen (2005), s. 141-165
Lammi-Taskula, Johanna: Päiväkotien moninaiset miehet: onko miehelle paikkaa varhaiskasvatuksessa?
Sisältyy julkaisuun: Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan (1994), s. 119-130
Kauppinen-Toropainen, Kaisa
Ainokaiset työyhteisössä : Haastattelututkimus työn sukupuolenmukaisen eriytymisen vaikutuksista työtyytyväisyyteen, psyykkiseen uupumukseen ja stressiin, 1987.
Lastentarha –lehdestä löytyy tällaisia artikkeleita:
Kinos, Jarmo: Mieslastentarhanopettajat opetus- ja kasvatusalan...
Äänilevyjä voi muuttaa digitaaliseen muotoon ja tallentaa CD-levylle kahdessa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, Kirjasto10:ssä ja Myllypuron meidakirjastossa.
Voit varata ajan digitointiin puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta pudotusvalikosta Löydä kirjastosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla. Myös yritys voi saada kirjastokortin näillä samoilla edellytyksillä. http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Ilmoittatuminen kirjaston käyttäjäksi käy yleisellä kirjastokorttihakemuksella, sivulla:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjasto…
Öljylintu on tavallinen lintu Etelä-Amerikan pohjoisosien valtioissa. Se asuu yleensä luolissa, mistä varmaankin tieto 'öljylinnun luolasta'. Enemmän tietoa öljylinnusta saat netistä vaikkapa Fast -hakupalvelusta http://www.alltheweb.com/. Hakusanaksi riittää 'oilbird'.
Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmiin kohdistuvaa yhteishakua ei ole käytössä. Useiden eri kirjastojen kokoelmiin samanaikaisesti kohdistuva monihaku löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html
Siellä on maakuntakirjastojen aineistotietokantoja sekä joitakin alueellisia yhteistietokantoja (esim. Pohjanmaan kirjastot). Kirjastot.fi- sivuilta pääset Monihaut -linkistä.
Kysymyksesi on hieman epäselvä, mutta jos tarkoitat kirjaston syntyä yleensä, niin vanhimmista kirjastoista löytyy mainintoja 2000-luvulta eKr. Suomen kielellä tietoa kirjaston historiasta yleensä löydät esim. tietosanakirjoista.
Jos haluat tietoa Suomen yleisistä kirjastoista ja Helsingin kaupungin kirjastosta, kannattaa tutustua teoksiin Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (toim. Ilkka Mäkinen); Hirn, Sven, Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi - Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940; ja Mäkinen, Ilkka, "Nödvändighet af Lainakirjasto" - modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot. Näitä kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voit tarkistaa plussasta (www.libplussa.fi)....
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Seena ei valitettavasti löytynyt mistään tutkimistani nimikirjoista. Nimeä eniten muistuttavat muodot ovat vironkielinen Senna sekä englanninkielinen Sheena, joka on muunnelma skottilaisesta nimestä Sine. Nimi esiintyy mm. elokuvassa Sheena - Viidakon kuningatar.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan nimen ovat saaneet Suomessa alle 15 miestä ja alle 55 naista. Katso tarkemmin sivulta https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Sarjakuvien lukijamääristä on vaikea, ellei mahdotontakin, löytää tietoa. Niistä sarjakuvista, jotka ilmestyvät lehtinä, voi löytää levikkitietoja julkaisuista Levikkitiedot ja Joukkoviestimet (esim. Aku Ankan levikki). Niiden sarjakuvien, joita julkaistaan sarjakuva-albumeina (esim. Lassi ja Leevi, Karvinen), myyntitilastot ovat kustantajien tietoa. Lukijamäärät sarjakuvilla ovat huomattavasti suuremmat kuin levikki, sillä useimmiten tilattua lehteä
lukee usea henkilö. Lisätietoa voisi mahdollisesti antaa Suomen sarjakuvaseura ry (e-mail: sarjaks@kaapeli.fi, puh. 09- 685 6100)
Kirstin ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1968 nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin Utrion esikoisteoksena. Esikoisensa taustoja Utrio selvittää mm. teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 4 (WSOY 2000), internetissä kotisivuillaan http://www.amanita.fi/kaari/kaari.html ja Ylioppilaslehden haastattelussa http://www.ylioppilaslehti.helsinki.fi/ylioppilaslehti/011005/011005iso…
Kirstinistä ja muista Utrion teoksista voi lukea myös Helena Saariston Suomalaisia nykykertojia -hakuteoksesta (Kirjastopalvelu 1987).
Galileo Galileistä löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Galileon tytär : tiedettä, tuskaa, rakkautta / Dava Sobel
Sidereus Nuncius / Galileo Galilei
Tieteen maailma. [13] : Historian tieteentekijät / tekijä: Jack Meadows
Tieteen tienhaaroja : ristiriitojen kautta tietoon / toimittajat: Raimo Lehti ja Tapio Markkanen
Vanhin tiede : tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin / Hannu Karttunen
Parhaiten tietoja Jalmari Saulista löytyy Ismo Loivamaan toimittamasta teoksesta Kotimaisia nuortenklassikoita 1. BTJ 2000.
Saulista on kirjoitettu myös teoksissa Meistä tuli kirjailijoita. G 1947, Kirjailijain kynänjälkiä. K 1976 ja
Grönholm, Jouko: Kirjojen Turku. Cultura 1992.
Sakari Laukkasen Selvä ja täsmällinen tuomio -kirjan saa Eduskunnan kirjastosta. Sitä on myös Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa.
Islamilaisesta lääketieteestä on englanniksi mm. kirjat Ullmann, Manfred: Islamic medicine (1978), Khan, Muhammad Salim: Islamic medicine (1986) ja Rosenthal, Franz: Science and medicine in Islam : a collection of essays (1990). Lääkekasveista löytyy englanniksi mm. kirja Ghazanfar, Shahina A.: Handbook of Arabian medicinal plants (1994). - Arabialaisen lääketieteen historiasta voi lukea suomeksi mm. Sinikka Piipon Luonnonlääkeyrtit kirjan osasta 1 sekä kirjasta Eurooppa osa Ruumis ja sielu.
Rafael Koskimiehen teoksessa Suomen Kansallisteatteri 1902/1917 (Helsinki: Otava, 1957) kerrotaan, että Kaarlo Bergbomin väistyttyä Armas Järnefeltiä oli kysytty Kansallisteatterin johtajaksi. "Neuvottelut raukesivat kuitenkin pian Järnefeltin ilmoitettua valinneensa Tukholmassa tarjotun toimen. Kun tästä helmikuun alussa tuli tieto, johtokunta päätyi kahteen uuteen ehdokkaaseen: tohtori Jalmari Hahliin ja näyttelijä Adolf Lindforsiin. --- Jalmari Hahl nimitettiin johtajaksi helmi-maaliskuun [1905] vaihteessa." Seuraavan luvun otsikko on Jalmari Hahl johtajana 1905-07, ja Hahlin johtajakautta käsitellään melko pitkästikin (ss. 113-149).
Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin sivujen (http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusal…) oikeasta reunasta löytyvät linkit lehtiluetteloihin sekä aakkosjärjestyksessä että järjestettyinä aiheen tai kielen mukaan. Lehden nimen perässä on lueteltu ne kirjastot tai osastot, joille lehti on tilattu.
