Yhtä köyttä -opetusohjelmaa voitte tilata osoitteesta
http://www.terveysry.fi/
Valitettavasti en löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta (osoite http://fennica.csc.fi/ ) Ulla Rantalan kuvittamia teoksia lainkaan. Mikäli olette kiinnostunut samantyyppisistä teoksista, voitte hakea niitä Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 (tai kirjaston kotisivuilta http://www.jkl.fi/kirjasto linkki Aineistohaku) esimerkiksi asiasanalla tapakasvatus.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet aineistohausta http://www.helmet.fi luettelo saadaan esille sanahaun puolelta seuraavasti: ** and not lastenelokuvat ja aineistorajaukseksi pudotusvalikosta dvd-levyt. Näin saadaan viitetiedot 1145 dvd-levystä, joukkoon voi tosin kuulua jonkin verran muitakin kuin elokuvia, lähinnä musiikki dvd-levyjä.
Edgar Allan Poen novelli, Eleonora, on suomennettu ja se sisältyy novellikokoelmaan: Punaisen surman naamio ja muita kertomuksia. Porvoon kaupunginkirjastosta ko. teos löytyy Gammelbackan lähikirjastosta.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on useita lainattavia Berliinin karttoja. Voit hakea niitä aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi seuraavalla tavalla: valitse hakutapa aihe ja anna hakusanaksi Berliini, klikkaa painiketta hae. Avautuvan sivun yläosassa on kuvake Rajaa/Järjestä hakua, klikkaa sitä ja valitse aineisto-kohdasta kartta. Ruksaamalla kohdan Järjestä hakutulos ilmestymisvuoden mukaan saat uusimmat viitteet ensin. Klikkaa harmaata palkkia Rajaa/Järjestä hakutulos. Näin saat luettelon tietokannassa olevista Berliinin kartoista. Kunkin kartan alleviivattua nimeä klikkaamalla saat näkyviin saatavuustiedot, eli minkä kirjastojen kokoelmissa kyseistä karttaa on ja onko se hyllyssä vai lainassa. Varsinainen...
Kirjastoalan koulutuksesta löydät tietoa Kirjastot.fi-sivuston Kirjastoala-kanavalta, http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=497 .
Erityisesti kannattaa tutustua Opetusministeriön informaatiopakettiin kirjastoalan koulutuksesta ja koulutusvaatimuksista, http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html .
Samasta aiheesta on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin, joten sinun kannattaa tutkia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa. Etsi esimerkiksi hakusanoilla kirjastoala ja kirjastovirkailijat sekä kirjastoala ja koulutus. Tietoa löytyy myös oppisopimusopiskelusta kirjastoissa, etsi hakusanoilla kirjastovirkailijat ja oppisopimuskoulutus.
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Väärinkäytösten välttämiseksi PIN-koodin voi saada vain asioimalla itse kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Pääkaupunkiseudulla tämä onnistuu missä tahansa HelMet -alueen kirjastossa (Kauniainen, Vantaa, Espoo tai Helsinki).
Porin kaupunginkirjaston tuottaman Roma - kirjallisuustietokannan mukaan kysessä näyttäisi olevan Pertti Hemanuksen rikosromaani Kuka halusi murhata luokkatoverinsa; 1995, asiasanat: murha luokkakokoukset yhteiskunta, paikka: suomi salo
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/roma_tiedot.php?id=6549
Helsingin Sanomien 14.4.1995 mukaan teemoja kirjassa ovat mm. terapia ja psykoanalyysi.
Kirjassa The Times history of Europe esitellään Euroopan historiaa pääasiassa karttojen kautta. Kirja alkaa vuodesta 900 eKr. ja päättyy vuoteen 2001. Myös verkosta löytyy karttoja Euroopan historiasta:
http://www.euratlas.com/time2.htm
http://www.zum.de/whkmla/histatlas/europe/haxeurope.html
Tämänhetkinen tilanne selviää esim. vuonna 2008 julkaistusta karttakirjasta Maailmalla, Eurooppa. Netitse Nyky-Euroopan kartta on vaikkapa näillä sivuilla:
http://www.maailmankartta.fi/eurooppa.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa
Kirjat ovat lainattavissa monista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lauluvihosta Yhden asian lauluja 1 (toim. Juha Väliaho, Uusi tie, 1975, 3. p.) löytyy Terhi Linja-ahon säveltämän ja sanoittaman laulun Öljymäellä nuotti (melodia, sanat, sointumerkit). Laulu alkaa: "Öljymäellä taistelee Herrani tuskissaan. Tietää ajan sen saapuvan, kun joutuu kuolemaan."
Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä.
Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583
Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet
Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide…
Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
Laulun sanojen mukaan ei mitään löytynyt, mutta mainittu kasetti saattaisi olla "MERTA PAKKIIN" (Base-Beat, 1992), jolla on Jarno Sarjasen tulkinta laulusta "Kuubalainen serenadi".
Etsitty laulu ei ole ainakaan Kuoppamäen "Merimies", mutta kasetilla on muutamia mahdollisia ehdokkaita, joita en valitettavasti pysty tarkistamaan. Laulun nimen mukaan mahdollisia tuolla kasetilla voisivat olla (muut ovat joko naisen laulamia tai muuten tiedossa):
1. Raimo Roiha: On meri ikuinen (laulajana Jaska Mäkynen)
2. H-E Holmi: Yksinäinen laiva (laulajana Eki Jantunen)
3. Raimo Roiha: Miehet vain haihtuu, Marseille jää (laulajana Eero Sinikannel)
4. Raimo Roiha: Timppa (laulajana Eero Sinikannel)
Kasetin pääsee kuuntelemaan valitettavasti vain...
Suuri käsityölehti 1/1997 sisältää kaavat kahteen luistelupukuun, koot: 128/134, 140/146, 152/158 cm, S=36. Toinen on esiintymisasu ja toinen treenipuku, lisäksi damaskit ja tikkiliivi sekä luistinpussi. Lehteä voitte kysyä lähimmästä kirjastosta. Yleisten kirjastojen verkkopalveluista http://www.kirjastot.fi löytyvät linkit kirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin.
Yahoo hakupalvelun (www.yahoo.com) kautta löytyi useitakin Zeuksen temppeli -linkkejä.
Nämä tosin ovat englanninkielisiä, mutta ainakin kuva-aineistoa voit käyttää:
http://history1900s.about.com/homework/history1900s/library/weekly/aa08…
http://www.perseus.tufts.edu/cl135/Students/Rebecca_Furer/index.html
http://www.wisc.edu/arth/ah201/11.earlyclassical.3.html
http://ce.eng.usf.edu/pharos/wonders/zeus.html
http://unmuseum.mus.pa.us/ztemp.htm
http://www2.students.sbc.edu/warner02/FinalDraft.html
Osoitteesta http://www.perseus.tufts.edu/ löytyy tietoa antiikin historiasta yleensä
- tosin jälleen englannin kielellä.
Taruja Zeuksesta suomen kielellä löytyy parhaiten kirjoista, esimerkiksi:
Henriksson, Alf: Antiikin tarinoita 1-2. 1991...
Suomessa ei voi.
Kihlaus määritellään kahden ihmisen sopimukseksi avioliittoon menosta.
Väestäliitto:"Kihlaus on vapaamuotoinen sopimus tulevan avioliiton solmimisesta. Merkitystä ei ole sillä, ovatko muut kuin suhteen osapuolet tietoisia kihlauksesta vai eivät. Olennaista on, että pari, joka ovat sopinut avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, on kihlautunut."
Ennen kuin avioliiton voi solmia, on aina tutkittava onko sille estettä. Siksi avioliittoon "heittäytyminen" ilman edeltävää sopimusta on mahdotonta.
Oikeus.fi "Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Pyyntö esitetään maistraatille. Avioliiton esteet voi tutkia myös evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen...
Vuosien 1925-2018 tilastojen mukaan siilinjärveläisiä on ollut eniten vuonna 2015: 21 794 asukasta. Iisalmessa oli vuosien 1980-2014 tilastojen mukaan eniten asukkaita vuonna 1995: 24 042 asukasta. Tiedot ovat peräisin Siilinjärven kunnan sivuilta, Iisalmen Wikipedia-artikkelista ja Pohjois-Savon liiton sivuilta:
https://storage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/05/15332259-asukasluku.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iisalmi
https://www.iisalmi.fi/loader.aspx?id=dc8441bb-aca9-4583-963b-b0dd9a8a9507
Vaasan yliopiston kirjastosta näyttäisi löytyvän pari aihetta sivuavaa opinnäytettä:
Rokala, Antti
Päänimeke: IASC:n suositusten mukainen tilinpäätös : erot suomalaiseentilinpäätökseen ja erojen vaikutus tilinpäätösinformaatioon
Julkaisutiedot: Vaasa 1994
Mäkinen, Jukka
Päänimeke: YTN- ja IAS-tilinpäätöksen erojen vaikutus tunnuslukuihin jayrityksen arviointiin
Julkaisutiedot: Vaasa 1994
ja seuraava teos (tosin jo muutaman vuoden takainen) :
Päänimeke: IAS-tilinpäätös osana suomalaista tilinpäätöskäytäntöä
Julkaisutiedot: Hki Widenius, Sederholm & Someri 1987
Sarja: (Wideri-julkaisut)
Kirjaston kokoelmat ovat avoimia kaikille, useimpia opinnäytteitä voi tosin vain käydä lukemassa mikrokortilta...
Harmajan tuotannosta löytyi kaksi pro gradu -tutkielmaa:
Niemelä, Margit: Rakkaus ja kuolema Saima Harmajan lyriikassa (Turun yliopisto, kotimainen kirjallisuus 1974) sekä
Viukari, Laura: Saima Harmaja nuorena naislyyrikkona (Jyväskylän yliopisto 1988).
Yksittäisistä runoista tuskin on tehty tutkimuksia.
Graduja saa kaukolainaksi Porin kaupunginkirjaston kautta, hinta on 4 euroa/tilaus.
Kuluttajakäyttäytymisestä ja markkinointiviestinnästä löytyy runsaasti kirjoja.
Sinun kannattaa tehdä haku pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokantaan, http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanoiksi esim. kuluttajakäyttäytyminen, ostokäyttäytyminen, kulutus, markkinointiviestintä tai markkinointi. Valitsemalla monipuolisen haun voit myös yhdistellä hakusanoja.
Samoilla hakusanoilla voit katsoa myös Kysy kirjastonhoitajalta - palvelun arkistosta aiempia samaan aiheeseen liittyviä vastauksia.
Kirjaston tietokoneilta voit käyttää seuraavia artikkelitietokantoja Aleksi, Arto ja EBSCO, joista voit löytää työhösi sopivaa tietoa. Samoin kirjaston koneilta on pääsy Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX tietokantaan.
Hyödyllistä tietoa ja...
