Laulun sanojen mukaan ei mitään löytynyt, mutta mainittu kasetti saattaisi olla "MERTA PAKKIIN" (Base-Beat, 1992), jolla on Jarno Sarjasen tulkinta laulusta "Kuubalainen serenadi".
Etsitty laulu ei ole ainakaan Kuoppamäen "Merimies", mutta kasetilla on muutamia mahdollisia ehdokkaita, joita en valitettavasti pysty tarkistamaan. Laulun nimen mukaan mahdollisia tuolla kasetilla voisivat olla (muut ovat joko naisen laulamia tai muuten tiedossa):
1. Raimo Roiha: On meri ikuinen (laulajana Jaska Mäkynen)
2. H-E Holmi: Yksinäinen laiva (laulajana Eki Jantunen)
3. Raimo Roiha: Miehet vain haihtuu, Marseille jää (laulajana Eero Sinikannel)
4. Raimo Roiha: Timppa (laulajana Eero Sinikannel)
Kasetin pääsee kuuntelemaan valitettavasti vain...
Tämän ikäisistä lehdistä ei ole mahdollista hakea artikkelin sijaintia tietokantojen kautta.
1970-luvun Hymy- että Apu-lehdet ovat vain joidenkin Yliopistojen kirjastojen kokoelmissa. Ne voi saada luettavaksi yliopiston lukusaliin.
Hymylehti: lehti nyky- ja ikinuorille (Hymyn nimi vuosina 1959-1971) ja Hymy (vuodesta 1972 alkaen) on Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Apu (vuosina 1968-1972 Uusi-Apu) on Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa.
Laulu on nimeltään Tiedätkö, ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Toni Edelmann. Se alkaa: "Tiedätkö, näin viime yönä unta, tulit viereeni...oli siinä kuningatar, oli siinä kuningas ja puoli valtakuntaa." Toisessa kohdassa kuningatar ottaa pojan antaman kiven ja painaa sen rintaansa vasten ja poika muuttuu linnuksi.
Laulun ovat levyttäneet Samuli Edelmann ja Anne Nielsen. Nuotti ja sanat löytyvät nuotista Edelmann, Toni: Teatterilauluja (Edita, 1996).
Stalinista on saatavissa valtavasti tietoa eri kielillä ja eri lähteistä. Netistä löydät tietoa varmaankin jokaisen hakuportaalin ja hakemiston avulla tai tekemällä haun oman kuntasi kirjaston kokoelmatietokantaan, esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussaan, http://www.libplussa.fi/.
Hyvä ja tuore painettu tiedonlähde on Edvard Radzinskin kirjoittemana elämäkerta Stalin. WSOY, 1996. Tai sitten Isaac Deutscher: Stalin - poliittinen elämäkerta. WSOY, 1989.
Tavallisia maalla esiintyviä kasveja ei juurikaan voi kastella merivedellä. Itämeren veden suolaisuus on pieni etenkin rannikoilla ja vettä voi käyttää silloin tällöin tilapäiseen kasteluun. Suomenlahdella ja Pohjanlahdella veden suolapitoisuus alle 0,5 %. Välimeren vesi taas on hyvin suolaista. Suolapitoisuus meren länsiosissa on n. 3,6 % ja itäosissa 3,9 %.
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_a…
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4limeri
Merenrannikoiden ja suistojen mangrovekasvit kykenevät poistamaan rannikkovesien sisältämää suolaa ”hikoilemalla” sitä lehdissä olevien rauhasien kautta tai varastoimaan sitä osin kuoreensa ja tilapäisesti lehtiin. Mangrovea ei esiinny Välimeren...
Arkikielen sanan uuno kielteiset merkitykset – tyhmä, typerä, hidasälyinen, tollo ja tomppeli – ovat saaneet alkunsa paljon ennen Uuno Turhapuroa. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa uunon pejoratiivisten merkitysvivahteiden alun 1910-luvulle. 60-luvulla kielenkäyttöön ilmaantunut uunottaminen tarkoitti 'huiputtamista, petkuttamista, jonkun kustannuksella pilailemista'.
On jopa arveltu, että sanan puhekieliset merkitykset olivat syynä nimen käytön rajuun vähenemiseen 1900-luvun alun jälkeen: vuosina 1900-19 nimen sai yli 6000 poikaa, 1920-39 vielä pari tuhatta, mutta 1940-59 enää alle 300.
Vaikka Uuno tavallisesti johdetaan 'yhtä ja ainoaa'...
Hellaakosken Lumipalloja, Paloheimon Oivalluksia ja Tuukkasen Tuuma tuumalta on kustantanut WSOY. Tuomas Anhavan suomentaman Kevään kukat, syksyn kuu -tankarunokokoelman on julkaissut Suuri Suomalainen Kirjakerho. Ann Landersilta ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole suomennettu yhtään teosta. Erno Paasilinnan Lukemista kaikille -teoksen kustantaja on Otava. En löytänyt
mainitsemaasi aforismia tästä teoksesta. Selailin myös useita muita hänen aforismi- ja artikkelikokoelmiaan, mutta en löytänyt etsimääsi. Niitä on tosin lukuisia, joten se hyvinkin löytyy tarkemmin etsimällä.
Helsingin kaupunginkirjastossa säilytetään Maasudun tulevaisuutta vain kolme kuukautta. Maatalouskirjaston ollessa suljettuna voi vanhempia vuosikertoja kysyä suoraan lehdestä, vaikkakin niiden saaminen sieltä on epätodennäköistä. Asiaa voi tiedustella sähköpostitse toimitus@maasuduntulevaisuus.fi tai puhelimitse 09-694 3717.
Kuvia Helsingistä löydät seuraavilta Internet-sivuilta:
http://www.hel.fi/kaumuseo/kuvark/index.html
http://www.hel.fi/kuvat/pictures.html
http://www.lasipalatsi.fi/
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyy cdlevy Tube Tunes | Volume Two--The '70s & '80s,
joka levyn luettelotietojen mukaan sisältää amerikkalaisten televisio-ohjelmien musiikkia muun muassa
Lemmenlaivan tunnusmusiikin Love boat themen. Levyn voi tilata kaukolainaksi itselleen Lappeenrannan
maakuntakirjaston kautta. Levy löytyy ainakin Vantaan pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmasta.
Tarkoitat varmaankin Oscar Wilden tarinaa "Onnellinen prinssi". Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta löytyy tällä hakusanalla kolme teosta: kaksi kuvakirjaa (1969 ja 1980) sekä satukirja "Onnellinen prinssi ja muita kertomuksia" vuodelta 1907. Satu on ilmestynyt alun perin Wilden satukokoelmassa vuonna 1888. Tästä kauniin surullisesta sadusta on tehty myös useita animaatioelokuvia.
Runo löytyy Kari J. Kettulan kokoelmasta Yksipistekaksi (1981).
JOHN DEWEY
Hän seisoi liukkaalla ikkunanlaudalla.
Sade liimasi paidan ihoon kiinni.
Selkä painautui lujasti seinään.
Rappaus lohkeili kynsien alla.
Hän veti syvään henkeään:
"Ei, tieto ei ollutkaan kymmenellä jaollista."
Mauro Taloccin teoksessa: Valtioiden liput ja vaakunat (Kolibri, Helsinki, 1993), todetaan seuraavasti: Saksan trikolori otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1949, ja se on oikeastaan Weimarin tasavallan kansallislippu. Mustaa, punaista, kultaa - värejä, jotka olivat jo kauan liittyneet yhteissaksalaisiin pyrkimyksiin...
Jos haluat laajemmin tietoa, teoksen saatavuutta voit katsoa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Netistä osoitteesta http://home01.wxs.nl/~marksens/descr/de.htm pääset katsomaan kuvaa Saksan lipusta ja saat tietoa siitä miten se on ollut eri aikoina voimassa.
Äänikirjojen listoja kannattaakin etsiä internetistä ja etenkin eri kirjastojen sivuilta. Esimerkiksi Celia - näkövammaisten kirjasto on koonnut suomenkielisiä äänikirjoja. Äänikirjat on luokiteltu. Lista löytyy internetin osoitteesta
http://www.celialib.fi
Yleiset kirjastot ovat listanneet runsaasti kokoelmiensa äänikirjoja. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy suomenkielisten äänikirjojen lista. Osoite on http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/aanikirjat.html#suomi
Kustantajien sivuiltakin voi etsiä niiden julkaisemia äänikirjoja. Äänikirjakaupan sivuilla on eri kustantajien äänikirjoja, osoitteessa http://www.aanikirja.fi/
Autojen historiasta löytyy melko paljon myös suomen kielellä. Esimerkiksi seuraavista voi olla apua: Georgano: Auto 1880-1920-luvulla. 1985, Day: Auto Benzistä ja Daimlerista nykypäiviin. 1977, Sedgwick: Auto 1930- ja 1940-luvulla. 1982. Sedgwick: Auto 1950- ja 1960-luvulla. 1983. Englannin kielellä löytyy lisää.
Teos ilmestyy ensiksi alkukielellään englanniksi, The Order of the Phoenix julkaistaan 21.6.2003 ja se on kirjastossa lainauskunnossa heinäkuussa. Kirjan suomentaminen kestää kesäkuusta lukien puolisen vuotta (ja sen jälkeen kestää taas tietysti jonkin aikaa ennen kuin teos on kirjastossa). Voit seurata ilmestymisaikataulua vaikka Tammen sivulta
http://www.tammi.fi/ .
Alkuperäinen nimi Once upon a dream
Kappale Vain haaveissain
Säveltäjä Chajkovskij Petr
Kääntäjä Kuoppamäki Jukka
Lähde Teosto
Esittäjä Levymerkki Levyn nimi Sovittaja Äänitetty
Lehtelä Ritva Disneyland 5e 042 34252 ( lp ) Walt disneyn kivat satulaulut 1969
Lehtelä Ritva Disneyland llp 109 ( lp ) 1969
Lehtelä Ritva Disneyland wdlp 1 ( lp ) Kivat satulaulut 1 1969
Lehtelä Ritva Disneyland wdmc 301 ( cas ) Kivat satulaulut 1 1969
Lähde: Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901 - 1999.
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/ulko.php?Id=Once+upon+a+dream
tai Viola https://finna.fi
Frank -monihaun mukaan Kivat satulaulut 1 äänitettä on saatavilla muun muassa seuraavista kirjastoista...
Jos tarkoitatte termin "MARC-näyttö" suomentamista painikkeessa:
MARC on lyhenne sanoista Machine-Readable Cataloging Record. Se siis kääntyisi suomeksi suunnilleen "koneellisesti luettava luettelointitietue". Painikkeen tekstiksi tämä olisi tarpeettoman pitkä eikä se myöskään ole vakiintunut ilmaus kuten MARC, joten suomenkielisen tekstin käyttö painikkeessa tuskin tulee kyseeseen. Lisää tietoa MARC-formaatista löytyy esim. Kongressin kirjaston sivuilta: http://www.loc.gov/marc/umb/um01to06.html
ja Kansalliskirjaston sivuilta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html
Jos tarkoitatte, että itse MARC-näytön sisältö pitäisi suomentaa:
MARC-näytössä näkyvien kenttien numeroita ei ole mahdollista muuntaa suomenkielisiksi...
