Selailin Helsingin Pasilan pääkirjaston ja kirjavaraston astrologiahyllyt, mutta en löytänyt aivan kuvauksen kaltaista teosta. Lähimmäs osui Golder, Carole Horoskoopit Karisto 2001, josta on aiempia painoksia. Ne ovat ilmestyneet nimellä Tähtimerkit - tie itsetuntemukseen. Siinä ei ole testiä, mutta kuvauksia sisäisestä ja ulkoisesta minästä sekä mietiskelyohje jokaiselle tähtimerkille.
Kyseessä on varmaankin tanskalaisen Christian Jungersenin teos "Poikkeus säännöstä". Teos on ilmestynyt suomeksi vuonna 2006 Otavan kustantamana. Alla olevista linkeistä löydät teoksen kansikuvan sekä lisää tietoa kirjasta ja sen juonesta. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-linkistä.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8947
http://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=kettu&o=title_asc
http://helmet.fi/
Suomen Urheilukirjastossa tiedettiin, että kirja on nimeltään Jääkiekkoraketti. Kyseessä dramatisoitu tarina MM-kisoista 1955. Maalintekijä Kanadan ”Hullu-Bill” Warwick, maalivahtina Neuvostoliiton Nikolai Putškov.
Tapaukseen liittyy eriomainen suomenkielinen blogikirjoitus muutaman vuoden takaa. Linkki blogikirjoitukseen http://archive.is/xLdZ
Tarkemmat tiedot kirjasta (Fennica-tietokannasta): Nimeke: Jääkiekko-raketti /[Laat.] Veikko Lintinen, Matti Louhi, Tarmo Mäki-Kuutti & Antero Raevuori.
Julkaistu: WS,1971. Ulkoasu 44 s.,kuvitettu
Teos ei ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sen saa kaukolainaamalla. Kirjastojen luetteloihin teoksen nimi näkyy kirjoitetun ainakin muotoon Jääkiekkoraketti. Kaukoklainatilauksen voi tehdä...
Kysymyksen henkilögalleria viittaa vahvasti Matti Rossin salanimellä Olavi Kokko kirjoittamiin dekkareihin, joiden kertojana ja päähenkilönä on entinen päätoimittaja, kirjailija Juuso Rinne. Yksinäinen mies Rinne tosin ei ole, sillä hänen rikoksia ratkaisevaan seurueeseensa kuuluu nimismies Rauno Kettusen ohella myös naisystävä Paula Kiviluoto. Kettusen kaksostytöt Sari ja Mari laulavat innokkaasti isänsä opettamia pohjalaisia kansanlauluja; kysymyksessä mainitut löytyvät järjestyksessä kolmannesta (ja viimeisestä) Rinne-dekkarista Varo valhetta, matkamies.
Vieraan kielen oppiminen on yksilöllistä. Samassa ajassa kun toinen käyttää jo kieltä sujuvasti, toinen on vasta päässyt alkuun. Varmaa vastausta siihen, kuinka hyvin uutta kieltä voi vuodessa oppia, on mahdoton antaa.
Julkaisussa Out-of-classroom language learning (editors: Kari K. Pitkänen ... [et al., 2011) on Mirjami Matilaisen artikkeli nimeltä Espanjankielisessä maassa vaihdossa olleiden korkeakouluopiskelijoiden kieli- ja oppimiskokemuksia. Hänen haastattelemiensa opiskelijoiden vastauksista löytyi kolme kielen oppimista helpottavaa tekijää: opiskelija oli kielen kanssa jatkuvasti tekemisissä, eli sitä oli pakko alkaa puhua ja ymmärtää pärjätäkseen, aiemmat vieraan maan kielen opinnot auttoivat ja nopeuttivat oppimista ja oma...
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet–kirjan mukaan sukunimestä Lajunen on vanhimmat tiedot 1600-luvulta Karjalasta, Jääskestä, Tohmajärveltä (1647 Lars Lajunen) ja Parikkalasta (1631 Suni Lajuinen, 1642 Madz Lajuinen). Nimi on Suomalaisen sukunimikartaston mukaan kaakkoissuomalainen nimi. Vuonna 2016 Suomessa oli 691 Lajusta. Nimi on suojattu sukunimi, joten ulkopuolinen ei voi Suomessa ottaa nimekseen sitä ilman hyväksyttävää syytä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Etymologisen sanakirjan mukaan sana laju on mukana Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1874. Se esiintyy pohjoishämäläisissä kaakkoismurteissa. Sana tarkoittaa roskaa, jätettä, esimerkiksi heinän jätteet pellolla (kun karhe on pääosin nostettu...
Laulu on nimeltään Tiedätkö, ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Toni Edelmann. Se alkaa: "Tiedätkö, näin viime yönä unta, tulit viereeni...oli siinä kuningatar, oli siinä kuningas ja puoli valtakuntaa." Toisessa kohdassa kuningatar ottaa pojan antaman kiven ja painaa sen rintaansa vasten ja poika muuttuu linnuksi.
Laulun ovat levyttäneet Samuli Edelmann ja Anne Nielsen. Nuotti ja sanat löytyvät nuotista Edelmann, Toni: Teatterilauluja (Edita, 1996).
Vuonna 1998 (vuoden 1999 tietoja ei ihan vielä saatavilla) aikuisten kirjalainoista tietokirjallisuuden osuus oli 63,1 % ja kaunokirjallisuuden osuus oli 36,9 %
Vuonna 1999 10 eniten lainattua kirjaa:
HÄRKÖNEN, Anna-Leena: Akvaariorakkautta
CORNWELL, Patricia D.: Herhiläispesä
KITZINGER, Sheila: Saamme vauvan
MÄKI, Reijo: Pahan suudelma
HIETAMIES, Laila: Kylä järvien sylissä
CORNWELL, Patricia D.: Ansaittu kuolema
LINNA, Väinö: Täällä Pohjantähden alla
LINNA, Väinö: Tuntematon sotilas
SALAKARI, Tuula: Häät: elämämme kaunein juhla
STEEL, Danielle: Onnettomuus
Keskisuomalaisessa 23.5.1991 alleen artikkelin mukaan Harjun ajot ajettiin ensimmäisen kerran vuonna1952 ja ne lopetettiin 20 vuotta myöhemmin, v.1972.
Ksml on luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilminä.
Löysin Plussa-aineistotietokannasta seuraavia teoksia, joista voisi olla apua tutkimuksellesi:
Ilves, Kirsi Stadi ja sen nuoret nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 Helsinki, Edita, 1998
Salminen, Kimmo Bändiportaista kulttuuriareenaan kaupunkikulttuurin kehittämisen uusia välineitä Helsingin kaupunki, 1997
Helsinki, Nuorisoasiainkeskus, Koillinen nuorisokeskus Koillisen kasit kahdeksasluokkalaiset Koillis-Helsingissä :
Helsingin kaupunki, 1996
Helsinki, Nuorisoasiainkeskus, Järjestö- ja kehittämisosasto Yhdeksäsluokkalaiset nuorisotalossa läntisen nuorisokeskuksen nuorisotalot ja nuoret
Helsingin kaupunki, 1995
Monikulttuurinen nuorisotyö Helsingissä Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus, maahanmuuttajatyöryhmä, julkaisuja, 1996...
Zacharias (Sakari) Topeliuksella on suuri tuotanto, etkä mainitse kysymyksessäsi, mistä kirjasta olet erityisesti kiinnostunut, joten seuraavana on esimerkkejä joistakin kirjoista tai lehdistä, joissa on käsitelty Topeliuksen teoksia. Välskärin kertomuksista löytyy tietoa esim. Kirsti Mäkinen: Ajattelen kynälläni: esseitä, kirjoituksia (1998), Matti Klinge: Idylli ja uhka: Topeliuksen aatteita ja politiikkaa (1998), Maija Lehtonen: "Synkkenevä menneisyys: Välskärin kertomuksista Tähtien turvatteihin" (Ruumiin kulttuuri 1997:4, s. 394-405), Yrjö Alanen: Kansamme tienviitoittajia (1944, s. 276-306) ja Gösta Attorps: Nuoruuden purret (1958, s.68-81). Linnaisten kartanon viheriää kamaria käsitellään Paula Arvaksen artikkelissa "Satusedän...
Valitettavasti varauksen noutopaikan muuttaminen itse HelMet-aineistohaun kautta ei ole mahdollista. Varauksen noutopaikan voi vaihtaa joko soittamalla kirjastoon tai kirjastossa käydessään pyytää virkailijaa muuttamaan noutopaikka.
Jos varattu aineisto on jo matkalla asiakkaalle tai odottaa noutoa -tilassa niin noutopaikan muuttaminen ei onnistu edes kirjastossa. Silloin ei auta muu kuin hakea aineisto ensiksi valitusta noutopaikasta tai tehdä uusi varaus.
Kyseessä on englantilainen kansanlaulu "Kuninkaan viuluniekat", jonka suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Laulutunti. WSOY, 2005.
Musica 3-4. Warner/Chappell Music Finland, 1988.
Tie musiikkiin : Musica 2. Musiikki Fazer, 1976.
HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi seuraavia teoksia:
Pekkala, Else. Hankintojen kilpailuttaminen. 2007
Hannula, Antti: Yrityksen käytännön lakiasiat. 2004
Kylänpää, Esa: Liike-elämän kirjallinen viestintä. 2004
Jälkimmäinen teos on saatavana myös sähköisenä e-kirjana. Voit ladata sen tietokoneelleesi. Lataamiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen PIN-koodisi.
Napsauta linkkiä https://www2.helmet.fi/ebook/index.html?isbn=952-99166-1-2
Tieke:n sivulla on tietoa sopimuksista:
http://www.tieke.fi/verkostot/ict_klusteri/ict-sopimukset/perustietoja_…
Rakennusalan sopimuksia:
http://www.sopimuslomake.net
Tässä muutama tunnettu vuoden 1918 tapahtumia käsittelevää kaunokirjallista teosta (suluissa ilmestymisvuosi), joita olette ehkä lukenut 50-luvulla:
Frans Emil Sillanpää, Hurskas kurjuus (1919); Joel Lehtonen, Putkinotko (1919-1920); Jarl Hemmer, Mies ja hänen omatuntonsa/En man och hans samvete (1931); Lauri Viita, Moreeni (1950); Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla 1-3 (1959-1962).
Muiden kuin Arthur Conan Doylen kirjoittamia, Sherlock Holmesista kertovia kirjoja ovat ainakin Laurie R. Kingin Oikeuden talo ja Tracy Mackin nuortenkirja Nuorallatanssijoiden tapaus.
Luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen kuunnelmista saat kirjoittamalla www.helmet.fi -sivuston hakukenttään sanan kuunnelmat. Valitsemalla Tarkenna hakua voit rajata kielen ja aineistolajin (cd vai kasetti).
Ylöjärven historiakirjoissa miekasta on aika vähän tietoa. Sen sijaan meillä on kirjaston kotiseutukokoelmassa kopio Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa nro 75 julkaistusta artikkelista, jonka on kirjoittanut Mirja Koskimies. Nelisivuisen artikkelin nimi on Ylöjärven Mikkolan akantuskoristeinen miekka, ja siinä on myös muutamia valokuvia ko. miekasta.
Artikkelia ei lainata, mutta voit lukea (ja halutessasi kopioida) sen täällä Ylöjärven Leija-kirjastossa.
Perusteos aiheesta lienee
Tommila, Päiviö
Suuri adressi. - WSOY, 1999.
josta Aira Kemiläisen arviointi Historiallisessa aikakauskirjassa 1999, nro 4, s. 352-358
ja Vesa Vareksen aikakauslehti Kanavassa 1999, nro 6, s. 385-387
Adressin taustaa käsittelevät
Jussila, Osmo
Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917. - WSOY, 2004.
josta Kristiina Kalleisen arvostelu
Historiallinen aikakauskirja 2005, nro 1, s. 106-110
Polvinen, Tuomo
Valtakunta ja rajamaa : N. I. Bobrikov Suomen kenraalikuvernöörinä 1898-1904. - WSOY, 1984.
Rasilainen, Aki
Oikeudellinen argumentointi politiikassa : suomalaisen legalismin poliittinen historia. - Somalainen lakimiesyhdistys, 2004.
Jussila, Osmo
Helmikuun manifesti osana Venäjän ja Suomen valtiokehitystä.
(Kirjassa:...
Yleensä apurahojen ja avustusten saamisen edellytyksenä on näytöt kirjallisuuden alalta. Kaunokirjallisten näyttöjen ei välttämättä tarvitse olla julkaistuja teoksia, vaan voivat olla myös alan julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, esseitä ja muita vastaavia.
Kulttuurialan säätiöitä ja rahastoja on runsaasti. Ne löytyvät listattuna täältä:
http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat
Näistä tunnteuimpiin kuuluvat:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen keskustoimikunta
Kordelinin säätiö
Jenni ja Antti Wihurin rahasto
sekä listalta löytymätön Otavan kirjasäätiö:
http://www.otava.fi/yritys/kirjasaatio/fi_FI/etusivu/
