Joitakin Andrew Lloyd Webberin kappaleita on sanoitettu suomeksi. Et kuitenkaan kertonut, haluatko kappaleet nuotteina, äänitteinä vai missä muodossa. Niinpä suosittelen, että menet Plussa-aineistohakuun (http://www.libplussa.fi/), kirjoitat tekijäksi Webber Andrew Lloyd ja valitset kielivalikosta suomen.
Saat tulokseksi sekä äänitteitä ja nuotteja että myös videokasetin elokuvasta Evita (jossa laulujen käännökset eivät kuitenkaan ehkä ole laulettavassa ts. runomuodossa).
Valitettavasti vastaus kysymykseesi on viipynyt, enkä minäkään pysty vastaamaan siihen kovin tyhjentävästi. Käytettävissä olevista tietokannoista ei löydy materiaalia kun yhdistää asiasanoiksi itseohjautuvuus/sosiaalinen käyttätytyminen ja bändit, bänditoiminta tai musiikki. Itseohjautuvuudesta ja ryhmässä toimimisesta kyllä löytyy teoksia, joita voit todennäköisesti soveltaa tutkimuksessasi. Voit hakea em. kirjoja esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi) tai maakuntakirjastojen monihausta http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm asiasanoilla itseohjautuvuus tai sosiaalinen käyttäytyminen. Ainoat löytämäni kirjat, jotka littyvät jollain tavoin kysymykseesi ovat Risto Heikkisen "Ruma bändinpoikanen", Päivi...
Juha Pentikäisen mukaan länsisuomalaisten hautausmaiden erityispiirre on ollut vuoteen 1880 asti ns. talvihautaus. Talvella kuolleiden ruumiit varastoitiin, kunnes sää salli haudan kaivamisen maahan. Perheet, joilla oli ruumis talvihaudassa, kaivoivat keväällä yhdessä yhteishaudan, johon pinottiin useita arkkuja rinnakkain ja päällekkäin, ja kahden kuolleen ruumiit saatettiin haudata samassa arkussakin. (Pentikäinen, Juha. Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.)
Ruotsalainen perinteentutkija Louise Hagberg kertoo, että jotta vainaja saatiin nopeasti arkkuun, saatettiin esimerkiksi kaksi samaan aikaan kuollutta pikkulasta asettaa samaan arkkuun....
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS, 1992) toteaa, että länsimurteissa on ollut sana kauhna, joka on on tarkoittanut akanaa, pientä erää tai hiukkasta. Sana on sitten saanut kuvainnoillisen merkityksen ja alkanut merkitä salavihaa, närää. Ilmaus 'kantaa kaunaa' on jäljitetty jo vuoteen 1589.
Joidenkin tulkintojen mukaan sanan alkuperä liittyy germaaniseen sanaan 'hauna', joka tarkoittaa pilkkaa tai balttilaiseen sanaan 'kauns', joka on tarkoittanut häpeää.
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Verkosta voi tulostaa perinnönjakolomakkeen, esim. Perukirjanetissa on tarjolla ladattava perinnönjakokirja eri tilanteisiin. Perinnönjakoon liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perinn%C3%B6njako, perunkirjoitukseen liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Varsin käyttökelpoisia ovat kirjoista löytyvät mallit, niistä löytyy myös ohjeita
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up)
Juridiset asiakirjamallit, Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013...
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen
Runon nimi on Der Schneider von Ulm, ja se alkaa "Bischof, ich kann fliegen". Säe "das sind lauter so lügen" on myöhemmin runon ensimmäisessä säkeistössä. Runo sisältyy teokseen Bertolt Brecht: Gedichte. Band IV. 1934-1941, kust. Aufbau-Verlag 1978. Tämä kirja on Espoon pääkirjaston varastossa, josta sitä kyllä saa lainaksi.
Helpoiten saat tietoja Remeksestä DekkariNetti -sivulta, http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=RemesIlkka
ja Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244
Kirjailijoista löytyy artikkeleita lehdissä ja uutisissa. Jos käyt kirjastossa, voit tehdä hakuja lehtien digiarkistoista. Lehtien arkistoja on yleensä ainakin kirjaston koneilla käytössä aika laajasti. Esimerkiksi Ylen sivuila on monenlaisia kirjoituksia https://yle.fi/aihe/t/18-185913 ja laajempi artikkeli taustatyöstä kirjoittaessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/26/ilkka-remes-avaa-kirjojensa-ta… Kotimaisia nykykertojia 3 kertoo myös Remeksestä. Kirja löytyy kaikista yleisistä kirjastoista.
hei,
Hyvä perusteos on Uskonnot maailmassa; Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.), WSOY, Helsinki 1999 (tai vanhempi). Siinä käsitellään buddhalaisuuden sosiokulttuurista taustaa, historiaa, levinneisyyttä, koulukuntia, oppia ja rituaaleja.
lisäksi:
Sogyal, Rinpoche; Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta, Otava, Helsinki 2001. Teos käsittelee kuolemaa, jälleensyntymistä ja karmaa buddhalaisuudessa.
Sangharakshita, sthavira; Opas Buddhan polulle. Like, Helsinki, 2000.
Dalai Lama XIV; Onnellisuuden taito--elämän opaskirja. Tammi, Helsinki, 2000.
zenbuddhalaisuudesta:
Niinimäki, Mikael; Suomalainen zen-opas. Basam Books, Helsinki, 2001. Kirjassa käsitellään buddhalaisuutta mietiskelyn kannalta.
internetissä:
http://www.oph.fi/etalukio/...
Maailmanuskonnoista löytyy koottua tietoa mm kirjoista
Uskonnot maailmassa/Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.) Helsinki, Porvoo, Juva, WSOY. 1999
ja
Maailman uskonnot: elävän uskon perusteet/ päätoimittaja Peter B. Clarke. Porvoo, WSOY. 1994.
Netistä löytyy myös asiallista tietoa osoitteesta:
http://www.evl.fi/ --> Keskushallinto --> KIRKON LÄHETYSTYÖN KESKUS (KLK) --> Kirkko uskontojen maailmassa (Useita artikkeleita maailman uskonnoista ja aikamme uskonnollisuudesta) --> Maailmanuskonnoista.
Mitään kirjaa tai linkkiä joka suoranaisesti käsittelisi eri maailmanuskontoja suvaitsevaisuuden näkökulmasta ei löytynyt.
Islamin uskonnosta ja suvaitsevaisuudesta löytyy kirja
Keskusteluja Jumalan kanssa. Kirja 3/ Neale Donald Walsch...
Etsimällä internetistä hakuohjelmalla Teoma http://www.teoma.com fraasilla "three-dimensional virtual retrieval" tai "three-dimensional virtual information retrieval" tuli useita viitteitä. Käyttämällä tarkempaa hakua ja esimerkiksi sanoja virtual retrieval löytyy myös paljon viitteitä, esim. http://www-scm.tees.ac.uk/users/p.c.fencott/newMedia/torresParkes.html . Samoin termeillä information retrieval visual elements kannattaa katsoa. Esimerkki löytyneistä http://www.ims.tuwien.ac.at/publication_detail.php?ims_id=118 .
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) kirjoja:
-Lew, Michael S: Principles of visual information retrieval, 2001.
- Del Bimbo, Alberto: Visual information retrieval, 1999
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston...
Sukupuolirooleista kuvataiteessa on kirjoitettu paljonkin. Useimmiten käsitellään sukupuolta kuvauksen kohteena. Mutta myös taiteilijan sukupuolen merkityksestä on kirjoitettu. Tässä joitakin kirjoja, joista voisit aihetta lähestyä:
- Katseen rajat: taidehistorian metodologiaa / toimittajat: Arja Elovirta, Ville Lukkarinen
- Näkyvä(i)seksi: tutkimuksia kuvien sukupuolikulttuurista
- Kuvien edessä: esseitä kuvan semiotiikasta / Altti Kuusamo
- Kuva ja vastakuvat: sukupuolen esittämisen ja katseen politiikkaa / Leena-Maija Rossi (toim.)
- Valokuvaa ei ole / Janne Seppänen
Kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sijainnit löydät Helmetistä (www.helmet.fi).
Näistä lehtiartikkeleista voisi myös olla iloa:
- Emmi Fock :...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyvät nuo kolme Kirsti Porraksen jännitysromaania. Ateljee-murha on vapaasti lainattavissa, mutta teokset Winter ei saavu aamiaiselle ja Laiva huusi yössä kuuluvat Kallion kirjaston dekkarikokoelmaan eikä niitä lainata kotiin. Muut Kirsti Porraksen teokset - Harmaa postitalo, Kuka on se mies, Kymmenen päivän loma, Pekka kertoo kesästään ja Susisaarelaiset - löytyvät Pasilan pääkirjaston varastosta ja niitä voi vapaasti lainata.
Olisiko etsimäsi runo nimeltä Tuhatjalkainen sairastaa? Se alkaa näin: Herra Tuhatjalkainen se kerran, sadesäällä kauas asteli...
Runo löytyy näistä kirjoista:
- Lasten aarreaitta 2 / toimittaneet Tauno Karilas, Olli Nuorto (painoksia vuosilta 1952, 1955, 1982)
- Meidän lasten aapinen : Otavan I lukemisto (painoksia vuosilta 1956, 1962)
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole tarjolla varsinaisia kesätyöpaikkoja. Lähikirjastot palkkaavat muutamia setelinuoria 2 viikoksi. Kesätyöseteleistä löytyy tietoa kaupungin sivuilta osoitteesta www.kajaani.fi -> Ajankohtaista -> Tiedote 15.2.2010 "Kesätyösetelin haku alkaa". Kesätyösetelit on tarkoitettu vv. 1991-1993 syntyneille kajaanilaisille opiskelijoille.
Kyllä voi. Joidenkin punkkien aiheuttama tauti, Lymen borrelioosi, on saanut nimensäkin amerikkalaisen Lymen pikkukaupungin mukaan. Lymen kaupungin asukkailla esiintyi 1970-luvulla runsaasti nivelreuman kaltaista tautia, jonka aiheuttajaksi osoittautuivat alueen punkit. Tietoa tästä Punkkinetin kautta:
http://www.punkki.net/artikkelit/lymenborrelioosi.html
http://www.punkki.net/index.html
Floridan alueen punkeista löytyy tietoa esimerkiksi täältä:
http://www.wildflorida.com/articles/Ticks_in_Florida_Deer_Tick.php
Termille on hankalaa löytää yksiselitteistä tai hyvän kielen mukaista, lyhyennapakkaa käännöstä.
Joint-termistöllä viitataan kuitenkin puolustushaarojen (maavoimat, merivoimat, ilmavoimat, myös erilaiset erikoisjoukot) yhteistoimintaan ja verkostoitumiseen. Sotilasoperaatioissa eri puolustushaarojen välinen yhteistoiminta korostuu yhä laajemmin, ts. enää ei ole vain pelkästään "maavoimaoperaatioita" tai "ilmaoperaatioita", vaan yhä enenevässä määrin ns. joint-operaatioita, joissa esimerkiksi ilmavoimat tiedustelee, merivoimat tekee tulivalmistelun ja maajoukot ottavat tiedustellut kohteet haltuun tämän jälkeen. Tällaisten operaatioiden johtamiseen tarvitaan puolustushaarojen välistä vuoropuhelua, yhteistä komentoelintä, "joint military...
