Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy artikkeleita, joissa käsitellään aihetta sananvapaus ja kirjastot.
Baer, Titta: Oliko Orwell optimisti? : kansalaisoikeudet tietoyhteiskunnassa ja kirjastossa.Kirjastolehti 2005;6; 10-11.
Haasio, Ari: Sensuurin kourissa. Kirjastolehti 2000; 7; 6-7. Elektronisena aineistona löytyy Haavisto, Tuula: Sananvapaus asuu myös kirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0198/vierask.html
NOVA-aikuiskasvatussuunnitelmasta on julkaistu kirja Lehtinen, Ulla & Pirttimaa, Raija : Aikuiskasvatuksen suunnitelma NOVA : normalisaatio, osallistuminen, vuorovaikutus, aikuisuus : miten tukea kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten kasvua?, 1993. Kirjaa on mm. Oulun yliopiston kirjastossa.
Olet ehkä jo tutustunut Tapio Soinnun kirjaan Lapin eksoottinen keittiö. Sen lisäksi arktisten alueiden ruokaa käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Kultainen keittokirja 3. WS 1988 (kanadalainen keittiö),
V.V. Pohlebkin: Neuvostoliiton kansalliset keittiöt. WS 1983
(teoksessa on lyhyt juttu subarktisesta keittiöstä yleensä).
Culinaria: makujen Eurooppa. Könemann 2001 (tästä kirjsta selvisi oikeastaan vain se, että pelmeenit ovat alkuaan siperialainen ruoka),
Pohjolan herkut: makumatka Pohjolan pitopöytiin. Schildt 2006 (tästä löytyy Islanti muiden Pohjoismaiden ohella, kirja on vasta tulossa Tampereen kaupunginkirjastoon)
Arctic a la carte. 2001 (teksti myös suomeksi, arktisen alueen ruokakulttuuri)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa...
Tarkoittanet Michela Wrongin teosta In the Footsteps of Mr. Kurtz (2000). Suomen kansallisbibliografian FENNICA-tietokannan mukaan Wrongin opusta ei ole käännetty suomeksi.
Suomeksi löytyy sen sijaan toinen Kongon historiaa käsittelevä teos, Adam Hochschildin Kuningas Leopoldin haamu (2004).
Luovan kirjoittamisen saloihin opastavia kirjoja ovat mm. seuraavat.
Doubtfire, Dianne: Aiotko kirjoittaa romaanin? (Kirjayhtymä, 1987)
Goldberg, Natalie: Luihin ja ytimiin : kirja kirjoittajalle (Kansanvalistusseura, 2004)
Lehtinen, Torsti: Sanojen avaruus (Kirjapaja, 2003)
Manninen, Kirsti: Kirjoittajan opas (Otava, 1987)
Oriveden opit (WSOY, 1984)
Seppälä, Arto: Sanasi sun (Maahenki, 2006)
Lisäksi löytyy eri kirjallisuudenlajeja käsitteleviä opaskirjoja.
Lappeenrannasta löytyvät:
LANGH, Tea: Keskiajan tunnelmissa: ideakirja tekevälle ; EMBLETON, Gerry: Medieval military costume: recreated in colour photographs ; RUBY, Jennifer: People in costume: The medieval world ; LAPPALAINEN, Mare : Vaatteet ennen ja nyt: ideakirja vaatteentekijöille
Lisäksi pukeutumisen historiasta yleensä löytyy kirjoja hyllyluokasta 90.21 Muoti ja muodin historia. Esim. BRUHN,Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto ; COSTUME worldwide: a historical sourcebook ; RACINET, Albert: Illustrated history of European costume ; SKOLNIKOV, S.P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Katso myös aiemmin vastattu kysymys samasta aiheesta, sisältää linkkejä myös aiheeseen liittyville nettisivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi...
Joensuun seutukirjastossa on Introactive -palvelu, johon voi asettaa omia hakuehtoja ja saada ilmoituksen niillä löytyneistä uusista teoksista. Palvelussa voi myös luoda omia virtuaalisia "kirjahyllyjä" ja tallentaa teoksia niihin sekä kirjoittaa kommentteja teoksista. Historiallisien romaanien asiasanoina käytetään paitsi historialliset romaanit myös aikakausiromaanit -asiasanoja. Ne kannattaa asettaa hakuehdoiksi. Introactive -palvelu täytyy ensin aktivoida kirjastossa. Sen jälkeen siihen pääsee omalla kirjastokortissa olevalla tunnusluvulla (kirjastokortin numerolla) ja nelinumeroisella salasanalla. Jokusen valikossa on Introactive -painike.
HelMet-verkkokirjastosta käy ilmi, että tällä vastaushetkellä yhtään kirjan kappaletta ei ole vielä lisätty järjestelmään. Kun kirjan ensimmäinen kappale ilmestyy sinne, varauksen pystyy jo tekemään. Arvelisin, että se tapahtuu luultavasti piakkoin, sillä hankintajärjestelmä kertoo, että kirjat ovat saapuneet Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle. En pysty sanomaan tarkkaa aikataulua, mutta voit seurata HelMetistä, milloin ensimmäinen nide ilmestyy sinne, jotta ehdit ensimmäisten joukossa tekemään varauksen.
Risto Lehmusoksan kääntämänä kysymyksen tekstikatkelma Eldridge Cleaverin Sielu jäissä -kirjasta kuuluu seuraavasti [sitaatista poisjätetyt osat hakasuluissa]:
"[Ja Sonny Liston, aivoton vartalo, on valkoisen miehen mielestä hyväksyttävämpi kuin suurisuinen Cassius Clay], sillä poskettomaan kerskailuunkin tarvitaan edes nokare älyä eikä valkoinen mies soisi mustalle miehelle senkään vertaa älykkyyttä. [Ja kun Clay, suurisuinen pelle, karisti yltään pelkän vartalon leiman ja muuttui Muhammad Aliksi, omilla aivoillaan ajattelevaksi pääksi, silloin pikkuinen valkoinen mies oli tukehtua omaan räkäänsä!] Valkoinen mies rakastaa supermaskuliinista palvelijaorjaa - John Henryä, moukarin heiluttajaa, pelkkää lihaskimppua jonka kone lopulta...
Teosta kannattaa etsiä Vaski-verkkopalvelusta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… joko teoksen nimen tai kirjoittajan nimellä. Teoksen nimellä haettaessa hakutulos on usein kaikkein tarkin. Hakukenttään "teoksen nimi" kirjoitetaan nimi ja painetaan ruutua jossa lukee "hae". Tekijän nimellä haettaessa hakukenttään "tekijä" kirjoitetaan ensin tekijän sukunimi, sitten pilkku, sitten välilyönti ja sitten etunimi (esim. Meikäläinen, Matti). Sen jälkeen painetaan ruutua "hae". Painettuasi ruutua "hae" kone etsii Vaski-kirjastoista löytyvät, hakua vastaavat teokset. Ensimmäisestä sarakkeesta löytyvät tiedot löytyneistä teoksista, toisesta teoksen saatavuustiedot, kolmannesta teoksen julkaisuvuosi,...
Voit tuoda kirjat Pasilan kirjastoon nähtäväksi tai toimittaa ne Pasilaan oman lähikirjastosi kautta. Venäjänkielisestä kokoelmasta vastaava päättää liitetäänkö ne kokoelmiin. Kirjat, joita ei oteta kokoelmiin, laitetaan kierrätykseen. Linkki kirjaston yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Säännöt määräävät mm. maalipylväiden korkeuden ja etäisyyden toisistaan, mutta tolppien lukumäärää ei mainita. (Lähde: Suomen jääkiekkoliitto ry, Jääkiekon virallinen sääntökirja 2006-2010).
Googlen kuvahaun perusteella jääkiekkomaaleissa voi olla yksi tai kaksi takatolppaa, tai ei takatolppaa ollenkaan:
http://www.google.com/search?q=j%C3%A4%C3%A4kiekkomaali&rls=com.microso…
Mitään erillistä standardia nuottijulkaisun/laulukirjan muodolle ei ole. Nuottihan voi olla pelkkä melodia tai se voi sisältää esim. kosketinsoitinsäestyksen tai jopa partituurin.
Jos käytössäsi on jokin nuotinnosohjelma (esim. ilmainen MuseScore tai jokin kaupallinen ohjelma), voit taittaa nuottisi valmiiksi jo siinä. Netistä löytyy ohjeita ja vinkkejä näiden käyttöön.
Toinen vaihtoehto on käyttää tavallista taitto-ohjelmaa (esim. ilmainen Scribus) ja tuoda nuotit siihen vaikkapa pdf-tiedostoina ja taittaa laulukirja sen avulla. Samalla voit lisätä haluamasi tarinat.
MuseScore ja Scribus ovat saatavilla myös suomenkielisinä ja käyttövinkkejä löytyy netistä.
Lisäksi voit katsoa mallia esim. Suuri toivelaulukirja-sarjasta.
Nykyajan hygieniakäsitys on varsin nuori ilmiö. Aiheesta on ollut Työväenmuseo werstaalla näyttely Likainen menneisyytemme vuosina 2010-2011. Valitettavasti näyttelystä ei ole tehty julkaisua. Alla Ylen uutisointia ja tietoa näyttelystä:
http://yle.fi/uutiset/puhtaus_oli_ennen_ylaluokan_yksinoikeus/5635457
http://www.tyovaenmuseo.fi/?q=node/693
Alla joitakin kirjoja, joista löydät tietoa aiheesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: www.helmet.fi
Asunnon muodonmuutoksia: puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa /Kirsi Saarikangas
Koti kaupungin laidalla: työväestön asumisen pitkä linja / toimittaneet Elina Katainen ... [et al.]
Koti kaupungissa: 100 vuotta asumista Helsingissä / Marja-Liisa Rönkkö, Marja-Liisa...
Suvusta Holst / Holsti ei löydy kattavaa teosta. Yksittäisistä suvun jäsenistä löytyy useita teoksia eri kirjastoista eri kielillä, enimmäkseen juuri ruotsinkielisiä. Teoksessa Mether, Leif: Sukuhakemisto--Släktregister--Family index (on useissa kirjastoissa) mainitaan 9 viitettä nimelle Holst, Holsti, Holstius.
Tämän lisäksi on olemassa Brages Pressarkiv (Kaserngatan 28 a 5, 00130 H:fors), mainio lehtileikearkisto (Suomen ruotsinkielinen lehdistö ).
Suomen yleisissä kirjastoissa on käytössä Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä YKL. Luokitusjärjestelmä on olemassa sekä paperi- että verkkoversiona. Verkko-YKL (http://ykl.kirjastot.fi/ ) sisältää luokitustaulukot ja hakemiston. Paperimuodossa (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä YKL. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1991, ISBN: 951-692-274-0) se koostuu erillisistä taulukko- ja hakemisto-osista; taulukko-osaan sisältyy myös ohjeita luokittajalle. Yliopistojen kirjastoissa on käytössä
Yleinen kymmenluokittelu UDK.
Sahatoimintaa käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa: Sipi, Marketta: Sahatavaratuotanto (1998), Mekaaninen metsäteollisuus 2 :Sahateollisuus /toim. Risto Juvonen (1986), Puutekniikka 2: Materiaalit /Kalervo Kuikka (1993), Puualan perusoppi 1 : Metsäteollisuus / Taisto Kemppainen (1978), Korhonen, Timo: Pyörösahan tuotantotekniikan perusteet (1980).
Näissä kirjoissa on selitetty ainakin osa kysymistäsi termeistä. Laajasti tietoa sahatoiminnasta ja sen historiasta löytyy esim. kirjoista Ahvenainen, Jorma: Suomen sahateollisuuden historia (1984) ja Mekaaninen puuteollisuus 1 / toim. Olli Heikinheimo (1964).
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi lautapelin mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen, myös yli kaupunkirajojen. Tämä koskee kaikkea Helmet-kirjastoista lainattua aineistoa, paitsi esineitä (esimerkiksi urheiluvälineitä). Ne pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattukin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
"Maan matkaltain kun lähden" on kuoro-osa Johann Sebastian Bachin Matteus-passiossa, joka löytyy kirjastojen luetteloista nimellä Passiot, BWV244 (Matthäuspassion). Saksaksi osan nimi on "Wenn ich einmal soll scheiden" ja se on tässä passiossa osa numero 62 (aiempi numero oli 72). "Maan matkaltain kun lähden" -suomennoksen on tehnyt Heikki Klemetti. Reijo Norion suomennos on nimeltään "Kun lähtö koittaa mulla".
Sama sävelmä esiintyy passiossa yhteensä viisi kertaa (osissa 15, 17, 44, 54 ja 62). Se on peräisin Hans Leo Hasslerilta. Virsi ”Oi rakkain Jeesukseni” (”O Haupt voll Blut und Wunden”) on tunnetuin tähän sävelmään liittyvä virsi. Bachilla sama sävelmä on myös urkukoraalissa ”Herzlich tut mich verlangen”, joka löytyy...
Kiitos kysymyksestä. Helsingin kaupunginkirjasto alkoi käyttää Contant-perintätoimistoa palauttamatta jääneen
aineiston perinnässä 1.3.2002 lähtien. Perittäväksi siirretään aluksi 1.3.02 ja sen jälkeen lainattu 60 vrk myöhässä oleva aineisto. Tätä ennen lainattu aineisto siirtyy perintään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Perittäväksi siirrettävän aineiston alaraja on 8,40 euroa. Perintään siirtyvät aineiston arvo, myöhästymismaksut aikuisten aineistosta ja kirjaston käsittelykulut on 5 euroa/tapaus. http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjastokortti on henkilökohtainen, jolloin kortin haltija on vastuussa kortilla lainatusta aineistosta. Tässä tapauksessa Teidän kannattaa sopia asia...
