Turun kaupunginkirjastosta löytyvät Laivastolehden vuosikerrat 1939-1949. Turun yliopiston kirjastosta löytyy vanhempia vuosikertoja. Niiden saatavuuden voi tarkistaa yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta: http://finna.fi
Syynä lihan kovuuteen tai tiiviyteen lienee possujen vähärasvainen ravinto ja runsas liikunta. Viljapossun ruokinta pohjautuu nimensä mukaan viljalle; ohralle, kauralla ja vehnällä. Käytettävissä olevissa lähteissä kerrottin, että teollisuuden oheistuotteita kuten mäskiä tai heraa ei viljapossuille tarjota eikä myöskään valmiita teollisia rehuseoksia.
Viljapossuilla on yleisesti myös tavallista väljemmät tilat, jotta ne pääsevät liikkumaan. Kesällä harrastetaan myös ulkotarhauksesta. Eräässä Helsingin Sanomien artikkelissa viljapossua verrattiin rasvapitoisuuden osalta villisikaan.
Lähteitä:
Helsingin Sanomien sähköinen arkisto
http://www.monipaja.net/sikala.htm
http://users.kymp.net/bmt-iitti/Sivut/Benjamin%20Sikala.html
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Hei!
Aleksi-tietokannasta, joka on myös internetissä vapasti käytettävissä osoitteessa http://aleksi.btj.fi/index.asp?, löytyy asiasanalla "aarniala timo" 20 artikkeliviitettä. Joukossa on myös Aarianlan omia kirjoituksia. Tässä viiteluettelo:
Timonen, Lauri Muistoja Timo Aarnialasta julkaisussa: Filmihullu 2010: 2, 34-36 2010
Hänninen, Ville Vallankumous kulttuuriin : puupiirrossarjakuvat puhuivat jo 1920-30-luvuilla pasifismin ja poliittisten muutosten puolesta julkaisussa: Kulttuurivihkot 37(2009): 3, 40-41 2009
Hänninen, Ville Laitakaupungin valot julkaisussa: Parnasso 59(2009): 3, 18-20 2009
Kataisto, Vesa Kuolemantanssin elävöittäjä : Timo Aarniala 1945-2010
julkaisussa: Sarjainfo 2009: 4, 49 2009
Timonen, Lauri "Go to work, boys...
Pasilan kirjastosta löytyy Suomen Sosiaalidemokraatti-lehti mikrofilmattuna ajalta 6.5.1918-31.8.1988
Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa.
Pasilan kirjaston yhteystiedot
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
lehtialue 09-31085426
Näiden kappaleiden sanoituksia ei valitettavasti löytynyt. Voit ottaa yhteyttä artisteihin esimerkiksi Facebookin kautta ja kysyä sanoituksia tai yrittää kuuntelemalla saada sanoista selvää.
http://fi-fi.facebook.com/thecapitalbeatofficial
http://www.youtube.com/watch?v=mLF9TKRpDrE
Erityisesti ruotsalaisia kirjoja ja kirjailijoita löytyy paljon. Tässä muutamia ehdotuksia:
Sara Stridsberg: Beckomberga
Eija Hetekivi Olsson: Ingenbarnsland
Marjaneh Bakhtiari: Kalla det vad fan du vill / Kan du saga schibbolet?
Jonas Hassen Khemiri: Allt jag inte minns / Jag ringer mina bröder
Johannes Anyuru: En storm kom från paradise
Ruotsalaisista voisin myös vinkata muutaman muun, jotka tosin ovat syntyneet jo -60-luvulla, mutta kirjoittavat vastaavanlaisista ajankohtaisista aiheista tällä hetkelle:
Susanna Alakoski: esim. Sikalat (myös muut)
Kristian Lundberg: esim. Yarden
Norjalaisista kirjailijoista esimerkkejä on hieman vähemmän ja näistäkin kaikki ovat hieman vanhempia kirjailijoita:
Torbjörn Flygt: Underdog
Viveca Lärn:...
Kolsi, Anne: Ruoka-aineallergia koirilla, on Helsingin yliopiston eläinlääketieteen laitoksella tehty syventävien opintojen opinnäyte, jota voit kysyä kaukolainaksi kirjastosi kautta (paikannus: Linda:Ek).
Aiheesta en löytänyt juuri mitään, ehkä sitä ei ole paljon tutkittukaan. Kirjassa: Kotihoidon ja lääkinnän ABC koirille ja kissoille. 1998. on luku koirien ja kissojen ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta. Lehtitietokanta ALEKSI:n haku tuotti yhden lehtiartikkeliviitteen, jossa voi olla myös ruoka-aineallergioista: KOTILÄÄKÄRI 1989:6-7, s.92.93 (Reivilä: Allergioista kärsivät myös kissat ja koirat).
Aihealueesi on sellainen, ettei siitä ihan helposti löydä tietoa. Kirjastossa käynti on tarpeellinen ja tietoa pitää hakea monella eri tavalla.
Linda-tietokannasta löytyi asiasanalla urheiluvaatteet joitakin kirjallisuusviitteitä, joista saattaisi päästä eteenpäin. Linda on korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta ja Tampereen kaupunginkirjastossa asiakkaat voivat käyttää Linda-palvelua. Lindasta löytyi esim. seuraava kylläkin englanninkielinen teos: Sportswear in Vogue since 1910 (Tekijä: Lee-Potter, Charlie). Kyseinen kirja näyttää oleva ainakin Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa ja sitä voi pyytää kaukolainaksi, jos haluaa.
Hyvä lähestymistapa tuulipukujen historian selvittämisessä on tutkia tuulipuvuissa käytettyjen...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ voi hakea kirjeenvaihdon teoksia asiasanoilla "liikekirjeenvaihto" ja "englannin kieli". Uusimpia ovat Ashley: A handbook of commercial correspondence (1999), Fitzgerald: Schaum's quick guide to great business writing (1999), Moon: Communicate with confidence (1999). Lisäksi löytyy Suomessa ilmestyneitä kuten Linnasalmi: Business letters (1998) ja Meriläinen: Business letters, thank-you notes & telephoning (1997).
Kyseessä on Marionin levyttämä kappale nimeltä Appi näki anopin. Laulu on alunperin ilmestynyt El Bimbo -LP-levyllä vuonna 1975. El Bimbo-pitkäsoitto on julkaistu myös cd-levynä vuonna 1999.
Kielitoimiston sanakirja ja Nykysuomen sanakirja eivät tunne sanaa halsti.
Suomen murteissa halsti-sanalla on useampikin merkitys. Joillakin alueilla halsti eli falski voi tarkoittaa hiipuneiden hiilien päälle muodostunutta valkeaa höytyä. Toisaalla taas halsti eli halssi merkitsee (ulko)rakennuksiin, rakennelmiin ja esineisiin liittyviä onkalomaisia, loukkomaisia, kuurnamaisia tai putkimaisia tiloja, rakennelmia tai onkalomaisia, kuoppamaisia luonnonmuodostumia ja maastonkohtia. Joillakin paikkakunnilla (esim. Metsäpirtti, Rautu) sanaa halssi on käytetty tuntemassasi merkityksessä repeämä, halkeama, halkio, haava. Sitä on joillakin alueilla käytetty myös puhuttaessa jostakin huonolaatuisesta, hajoavasta, piloille...
Sanakirja.org -sivusto löytää käännöksen kahdesta kielestä. Norjan kielessä sana tarkoittaa "juuri, juuri niin, juuri nyt, juuri äsken" ja saksan kielessä "tarkasti, täsmällisesti".
Lähde: https://www.sanakirja.org/
Äänitetietokannasta http://www.fono.fi/ pystyy helposti hakemaan kappaleita esimerkiksi niiden nimen tai esittäjän mukaan:
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Fono.fi:ssä on tietoja myös vanhemmista Yle Arkiston musiikkikokoelmista, mm. suomalaisista 78-kierroksen levyistä vuosilta 1920-60 sekä populaarimusiikin vinyylilevyistä vuosilta 1955-65.
Fono.fi:ssä on myös tiedot Ylen kantanauhoista, eli musiikkiäänitteistä, joihin Yle on hankkinut pysyvät julkaisuoikeudet.
Fono.fi:hin on tallennettu mm.
musiikkiäänitteen, esimerkiksi CD-levyn nimi, pääesiintyjä sekä levynumero
musiikkiäänitteen sisältämien kappaleiden tiedot,...
Kylän suurimmasta kypärästä lauletaan Toivo Kärjen säveltämässä ja Juha Vainion sanoittamassa laulussa "Tulta päin". Hj. Nortamon sanoittama "Palokundlaiste veis" tunnetaan myös nimellä "Rauman brankkori-marssi" tai "Rauma' prankkori marss'" (erilaisia kirjoitusasuja on useita).
Lauluja voit etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta. Aihehaussa voit selata, millaisia asiasanoja Yleisradion tietokannassa käytetään. Palo-alkuisten asiasanojen joukossa on esim. palokunta, vapaapalokunta, palomies ja paloauto.
Kirjastoissa yksittäisiä lauluja ei asiasanoiteta aiheen mukaan, mutta kokonaiset julkaisut kyllä. Asiasanalla palokunnat Finnasta löytyy kuitenkin vain soittokuntien äänitteitä, joissa on instrumentaaliesityksiä, esim....
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica) on mahdollisuus hakea teoksia
alkukielen (tässä tapauksessa italia) mukaan. Turun kaupunginkirjastossa
Fennica CD-ROM on asiakaskäytössä käsikirjastossa (2. krs.), ja siitä
voi myös tulostaa viitteitä.
Kaupunginkirjaston omasta rekisteristä voi myös hakea alkukielen mukaan, mutta haku rajoittuu vain 1990-luvulla luetteloituihin teoksiin. Asiaa voi kysyä neuvonnasta. Lisäksi neuvonnasta löytyy italiankielestä suomennettujen romaanien valikoimaluettelo, joka on tehty 1980-luvun alussa.
Tässä muutama teos liittyen arvoihin työelämässä:
Aaltonen: Yrityksen arvot ja etiikka (1999), Hiebert: Hyvää työtä (1998), Kurikka: Elämän eväät - tutkimus nuorten käsityksista koulutuksesta, työstä ja moraalista (1997), Räikkä: Hyvä ammattilainen - johdatus ammattietiikkaan (1995), Lahti-Kotilainen: Työpaikan arvot ja ihmiskäsitykset tuloksen tekijöinä (1995), Kortteinen: Kunnian kenttä - suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona (1992)
