Kiitos kysymyksestä!
Perusteoksia kankaankudonnasta suunnittelusta, loimen luomisesta, niisimisestä, sidonnasta ja kutomisesta löytyy kyllä. Laila Lundellin Suuri kudontakirja on selkeästi kuvitettu teos, jossa käydään läpi kankaankudonnan perusteet. Kirjasta löytyy tietoa myös kankaankudontaa pidempään harrastaneelle.
Arja Hauhian Kankaita kutomaan. Kankaankudonnan oppikirja harrastajille. On myös alan perusteos.
Kuteen leikkaaminen mainitaan teoksissa. Elina Hassin kirjassa Räsymatto Nostalgiaa ja nykyaikaa kuteiden leikkaamisesta on oma lukunsa.
Aiheesta on paljon kirjoja. Saat kaikki Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat tekemällä haun asiasanalla kankaankudonta.
Halutessasi voit myös katsoa alan kankaankutojan idealehteä...
Edith Sohlströmin (1870 - 1934) Elegiasta on useita sovituksia, eri instrumenteille. Siitä päätellen, että viittaatte sellisti Seeli Toivion esittämään versioon, etsinette nimenomaan sellosovitusta.
Sohlströmin Elegian sellosovitus löytyy mm. nuottijulkaisuista "Finlandia, Suomalaisia sellokappaleita"(1996) ja "Suomalaisia sellosävellyksiä" (1983).
Nuottijulkaisut ovat saatavissa oman alueenne kirjastoista.
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edith_Sohlstr%C3%B6m
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Valitettavasti Virginia Vailista ei löydy mitään laajempaa tietoa kirjoista eikä myöskään internetistä. Internetistä löytyy kyllä joitain lähinnä koululaisten tekemiä kirja-arvosteluja, mutta niistäkin monet ovat ruotsinkielisiä tai norjankielisiä. Tässä kuitenkin muutama linkki näihin:
http://w1.312.telia.com/~u31213059/sandra.html
http://frdbib.of.fylkesbibl.no/lesenett/372.html
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
Virginia Vaililta on suomennettu seuraavat teokset, jotka kaikki (ensimmäistä lukuunottamatta) kuuluvat sarjaan "Eläinlääkärin talossa":
-Ihan oikea hevonen (1996)
-Lemmikki hyvään kotiin (1995)
-Lemmikkikissa (1994)
-Vintiöt valloillaan (1993)
-Aika parantaa haavat (1992)
-Koti täynnä eläimiä (1990)
Terho Itkosen ja kumppanien Muoto-opin keruuopas lisävihkoineen mainitsee ylttyä-verbin esimerkkinä muissa kuin lounaismurteissa tavattavista sisäheittotapauksista, täsmentämättä kuitenkaan, miltä murrealueelta sana mahdollisesti on peräisin. Muista tutkimistani lähdeteoksista ei ollut apua. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjankin työstäminen on edennyt vasta l-kirjaimeen saakka (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja). Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme avulla voisimme onnistua kartoittamaan, missä päin Suomea sana on tai on ollut käytössä.
Kirjastojen tiloja on muutettu yhä enemmän ryhmätyöskentelyyn sopiviksi ja pöytätietokoneita on korvattu kannettavilla tietokoneilla, joita voi käyttää kirjaston tiloissa missä vain. Helsingin kirjastojen varattavat työtilat löytyvät nykyään Varaamosta https://varaamo.hel.fi/ . Työtiloja voi hakea kirjastoittain ja jokaisen työtilan kohdalla on selitetty, mitä tilassa on.
Esimerkiksi Vallilan kirjastossa on kolme varattavaa työpöytäpaikkaa. Paikkaan kuuluu työpöytä akustoiduilla seinillä, hyvä työtuoli, sähköpistoke, verkkoyhteys sekä lukittava laatikko. Kirjastosta voi lainata käyttöönsä kannettavan tietokoneen 4 tunniksi kerrallaan. Myös Oulunkylän kirjastossa on hiljaisia yhden hengen syvennyksiä ja kannettavia tietokoneita....
Torpparinleipiä on valmistettu ainakin 1940-luvulta lähtien. Malviala oy:n Facebook-sivulla mainitaan, että Tasangon herkun Torpparin leipää on valmistettu vuodesta 1946 alkaen. Katariina Vuoren kirjassa Kiskan Mamma : Edith Kaski limonadi-, elokuvateatteri- ja kioskiyrittäjä Evijärvellä 1900-1988 muistellaan kioskin valikoimaa 1940-luvun lopulla. Myynnissä oli mm. korppuja, torpparinleipää ja keksejä (s. 112).
Valitettavasti tarkempia tietoja torpparinleivän historiasta tai nimen alkuperästä ei löytynyt.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta löytyy ainoastaan yksi murreruno - äänite. Laaksonen, Heli: Jänes pussis, korvallissi runoi. Äänite sisältää tunnetun murteiden puolestapuhujan Heli Laaksosen runoja, jotka kirjailija itse tulkitsee. Valitettavasti äänite odottaa vielä käsittelyä kaupunginkirjaston hankintaosastolla. Kun äänite on käsitelty ja valmis lainattavaksi löydät sen sijaintitiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Muita murreäänitteitä voisit tiedustella Suomalaisen kirjallisuuden seurasta http://www.finlit.fi/index.htm
Helmet-aineistohausta löytyy runsaasti Suomi-aiheista materiaalia: kirjoja, videoita, musiikkia. Esimerkiksi videoita voisit hakea näin: Sanahaku -> Suomi, matkailu ->...
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta, jota sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997
Carolyn Keeneä koskeviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset, joista saat lisää tietoa, löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Carolyn Keene.
Verkkosivuja suomeksi Mati Untista onkin vaikea löytää, siksi suosittelenkin perinteisiä kirjoja. Kysy lähimmästä kirjastostasi esim. seuraavia teoksia :
1.ITÄ ja länsi : Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä
2.NIRK, Endel : Viron kirjallisuus
3. KULDSEPP, Toivo : Suomen siltaa rakentamassa : Viron kirjallisuuden esittely ja vastaanotto Suomessa
Jos olet tamperelainen opiskelija, saat pääkirjasto Metsosta lainaksi myös kirjailijasta kootun lehtileikepussin, jossa on sanomalehdistä kerättyjä kirja-arvioita.
Yllämainittujen teosten sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/
kirjoittamalla vasemmanpuoleisista pudotusvalikoista löytyvään...
Löydät Suomen ajantasaisen lainsäädännön verkko-osoitteesta www.finlex.fi ja sieltä ->Lainsäädäntö ->ajantasainen lainsäädäntö -> sitten voit joko kirjoittaa hakusanaksi kirjastolaki tai etsiä sen aakkosellisesta hakemistosta. Uusi versio on vuodelta 1998 ei 1993. Painamalla kuvaketta jossa on kirjan kuva pääset ajantasalla olevaan lakitekstiin. Lakitekstin sisällä on viitteet muutoksiin - muutoksia voi tarkastella myös luettlokortinnäköisen kuvakkeen takaan. Finlex on helppokäyttöinen ja siellä on jokaiseen kohtaan tarkat ohjeet.
Kohdasta Sähköinen säädöskokoelma saat vuoden ja säädöksen (904/1998) numerolla esiin pdf-muotoisena ao. lain eli siinä painoasussa kuin se alunperin on julkaistu.
Säädöskäännöksistä löytyvät ne Suomen...
Etsimällä internetistä hakuohjelmalla Teoma http://www.teoma.com fraasilla "three-dimensional virtual retrieval" tai "three-dimensional virtual information retrieval" tuli useita viitteitä. Käyttämällä tarkempaa hakua ja esimerkiksi sanoja virtual retrieval löytyy myös paljon viitteitä, esim. http://www-scm.tees.ac.uk/users/p.c.fencott/newMedia/torresParkes.html . Samoin termeillä information retrieval visual elements kannattaa katsoa. Esimerkki löytyneistä http://www.ims.tuwien.ac.at/publication_detail.php?ims_id=118 .
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) kirjoja:
-Lew, Michael S: Principles of visual information retrieval, 2001.
- Del Bimbo, Alberto: Visual information retrieval, 1999
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston...
Ilmari Kiannon loppuelämästä ja kuolemasta löytyy aika vähän tietoja. Jalo Heikkisen kirjasta Turjanlinna (1986) on kappale Iki mutta ei ikuinen. Uolevi Kiannon kirjassa Tervetuloa kotiin, Iki(1978) on s. 157 alkaen kappale: Kaksi aihetta melkein sekaisin: tanssiminen ja vanheneminen. Kirjassa Nälkämaan keisari(1986) on loppuosassa muutamia kuvia Ilmari Kiannon elämän loppuvaiheista.
Catherine Cooksonin kirjasarjasta Mallenin suku, Mallenin tyttö ja Mallenien paluu on tehty kaksiosainen elokuva: Mallenit 1 ja 2, joiden ohjaaja on Richard Martin ja valmistumisvuosi 1979.
Internetistä löytyy lisäksi sivusto, osoitteesta http://entertainment.msn.com/celebs/celeb.aspx?c=276454 , jossa on lueteltu paljonkin Cooksonin teksteihin perustuvia elokuvia, en vaan tiedä niiden ilmestyneen Suomessa.
Varsinaisia suomennoksia ei juurikaan liene, sen sijaan yhteistä aineistoa suomalaisissa luterilaisissa jumalanpalveluskäsikirjoissa ja anglikaanisessa Book of Common Prayerissa on runsaasti. Sekä Englannin anglikaaninen kirkko että täkäläinen luterilainen kirkko noudattivat roomalaiskatolisesta kirkosta irtautumisen jälkeen samoja periaatteita jumalanpalveluselämänsä uudistamisessa: oli käytettävä latinan asemesta kansankieltä, mutta vanha käytäntö haluttiin säilyttää jos se ei sisältänyt opillisesti epäilyttäviä korostuksia. Tästä seurasi, että sunnuntaisin ja juhlapyhinä luettavat raamatuntekstit ja kollehtarukoukset jäivät katolisesta messukirjasta käännettyinä ja muokattuina käyttöön molemmissa kirkoissa. Anglikaanisen kirjan...
Lappeenrannan tai Luumäen kirjastossa ei ole Nathanel Hawthornen kirjaa Tulipunainen kirjain, joten en kirjasta päässyt tarkistamaan, mainitaanko siinä punaisen linnun laji. Internetistä löytyi Washington Post -lehden artikkeli vuodelta 1995, jossa kerrotaan, että elokuvassa on käytetty punaiseksi värjättyä kanarialintua. http://www.washingtonpost.com/wp-srv/style/longterm/movies/videos/thesc…
Jos haluat tutustua kirjaan tarkemmin, voit pyytää sen kaukolainaksi olemalla yhteydessä omaan kirjastoosi.
Kerrotaan, että saksalaisella runoilija Friedrich Schillerillä (1759 - 1805) piti aina olla kirjoituspöytänsä laatikossa mätiä omenia voidakseen kirjoittaa ja tehdä töitä.
Saksalainen kirjailija Johann Peter Eckermann on kertonut tästä Shillerin erikoisesta piirteestä teoksessaan "Gespräche mit Goethe in den letzten Jahren seines Lebens".
http://www.buchbesprechung.de/schiller-oder-der-berauschende-duft-faule…
http://cbuecherkiste.de/schillers-faule-apfel
http://gutenberg.spiegel.de/buch/-1912/277
http://www.friedrich-von-schiller.de/
Kyseessä näyttäisi olevan Alex von Kothenin laulu Ristiretkeilijä (Korsfararen), joka alkaa sanoin ”Taiston kentiltä käännyin”. Suomenkieliset sanat lauluun on tehnyt Jussi Snellman.
Laulun sanat ja nuotti sisältyvät nuottijulkaisuun Kokoelma yksinlauluja. 1 (Fazer, 1977, lisäpainokset 1979, 1982, 1986 ja 1987. Nuotti on aiemmin ilmestynyt nimellä Kokoelma yksinlauluja nuorisolle, I. (Helsinki : Fazer , 1977).
Nuottijulkaisut löytyvät useista Suomen kirjastoista. Mikäli ne eivät kuulu oman kirjastoverkkosi kokoelmiin, ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
Valitettavasti mitään "sakotonta päivää" ei ole suunnitteilla. Ajatuksesi lienee peräisin viime vuodelta, jolloin Helsinki-päivänä ei kerätty myöhästymissakkoja. Perinnettä siitä ei kuitenkaan tehdä.
Palauttamattomat kirjat kannattaa silti tuoda mahdollimman pian muiden lukijoiden ulottuville. Aineiston kierrätys on kirjaston toiminnan perusideoita eikä ole kenenkään etu, että se seisoo käyttämättömänä hyllyssä. Mitä nopeammin toimit, sen vähemmän maksuja kertyy.
Tervetuloa katsomaan Helsinki-päivän kulkueita. Kirjastokin on mukana. Lähempiä tietoja löytynee maanantain lehdestä.
