Kirjoittamisoppaita on julkaistu monia. Tässä jonkinlaista listaa tuoreista, erityisesti nuorille suunnatuista tai tiettyjä kirjallisuuslajeja käsittelevistä kirjoittamisoppaista:
Kirjoita kosmos : opas spekulatiivisen fiktion kirjoittamiseen (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat : Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti, 2012)
Kirjoita nuorille / Terhi Rannela (BTJ, 2010)
Kirjoita runo! : opas aloittelevalle runoilijalle / Tommi Parkko (Avain, 2011)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson, Katarina Kuick ja Sara Lundberg (Karisto, 2010)
Kummallisen kirjoittajat : opas fiktiivisen maailman luomiseen (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat, 2014)
Minusta tulee kirjailija / Taija Tuominen (Kansanvalistusseura...
Kirjastolaitoksen kehittyminen Suomessa oli pitkä ja monivaiheinen prosessi, jonka varrella sitä edistivät monet kirjastomieliset vaikuttajat. Niinpä sille on vaikea nimetä varsinaista perustajaa.
Ensimmäiset kirjastot toimivat luostareissa ja oppilaitoksissa, eikä niiden aineisto luonnollisesti ollut lukutaidottoman kansan ulottuvilla. 1700-luvun lopulla alkoi yleistyä lukuseurojen perustaminen. Vaasan lukuseuran perustamista vuonna 1794 on pidetty myös Suomen yleisten kirjastojen alkuna. Sen hoitajana toimi pitkään Olof Langenstein. Suomen ensimmäisen rahvaankirjasto oli Anjalan Reginakoulun kirjasto. Koulun perusti paroni Rabbe Gottlieb Wrede vuonna 1802. Carl Axel Gottlund taas lanseerasi kirjasto-sanan suomen kieleen vuonna 1831.
1830...
Runon nimi on Der Schneider von Ulm, ja se alkaa "Bischof, ich kann fliegen". Säe "das sind lauter so lügen" on myöhemmin runon ensimmäisessä säkeistössä. Runo sisältyy teokseen Bertolt Brecht: Gedichte. Band IV. 1934-1941, kust. Aufbau-Verlag 1978. Tämä kirja on Espoon pääkirjaston varastossa, josta sitä kyllä saa lainaksi.
Kodasta löytyy mm. seuraavia teoksia
KOLEHMAINEN, Alfred :Asumukset aikojen alussa (Rakennusalan kustantajat 1999)
SELVIYTYJÄT : näyttely pohjoisen ihmisen sitkeydestä
lisäksi kannattaa tutustua
T.I. Itkosen laajaan tutkimukseen saamelaisista ja heidän kulttuuristaan eli teokseen
Suomen lappalaiset vuoteen 1945 osat 1-2
LEHTOLA, Teuvo :Saamelainen perintö (Kustannus-Puntsi 2001)
Saamelaisista ja heidän kulttuuristaan löytyy myös muuta kirjallisuutta, tässä vain muutamia esimerkkejä.
Immi Hellenin runo " Oravan pesä", joka löytyy mm. kokoelmista
Immi Hellen: Lapsuuden lauluja s. 51 sekä runoantologiasta
Pikku pegasos sivulta 276, saattaisi olla hyvä.Uudemmasta lyriikasta oikea runo
voisi löytyä vaikka Lassi Nummen sikermästä "Talo lakeudella"
vaikkapa sikermän kolmas runo, joka alkaa "Talolla on uumenensa:..."
tai joku muu sikermän runoista.Ne sisältyvä Nummen kokoelmaan
"Matkalla niityn yli".Sikermä alkaa sivulta 141.
Clavellin kirjat ovat sen verran itsenäisiä, että ne voi lukea missä järjestyksessä tahansa; esimerkiksi teoksessa Aikuisten jatko- ja sarjakirjat Clavellin teoksia ei mainita ollenkaan. Encyclopedia Britannicasta, joka on kirjaston työasemilla käytössä, selviää englanninkielisten alkuperäisteosten järjestys: Tai-Pan 1966, Shogun 1975, Noble-House 1981, Whirlwind(Pyörretuuli) 1986 ja Gai-Jin 1993. Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan ne ovat ilmestynet vähän eri järjestyksessä: Shogun ennen Tai-Pania, muuten samoin.
Sveitsin Ystävät Suomessa ry ylläpitää Fennica-kirjastoa, joka löytyy Suomen Ystävien sivulta, osoitteesta http://www.svff.ch .Bibliotheca Fennica toimii Zürichin Keskuskirjastossa. Suomalaisen kirjastonhoitajan mukaan Sveitsin kirjastojen toiminnasta ei löydy tietoa suomen kielellä. Mutta tarvittaessa hän kertoo Sveitsin kirjstojen toiminnasta suomeksi.Kirjaston yhteystiedot löytyvät kirjaston kotisivulta.
Moskusta eli Aleksanteri Hihnavaarasta on tehty perusteellinen elämäkerta: Sakari Kännö Mosku: kertomus poromies Aleksanteri Hihnavaarasta ja Lapin kenraali Kurt Martti Walleniuksesta vuosina 1900-1938. Moskun pituudesta tai painosta hänen kuollessaan siinä eikä muissakaan lähteissä ollut mainintaa.
Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan hepoasteet ovat tuulettomia korkeapaineen vyöhykkeitä valtamerillä 30–35° pohjoista ja eteläistä leveyttä. Tietokanta kertoo, että ”hepoasteilla antipasaati laskeutuu alemmaksi ja kääntyy pasaatituulena takaisin päiväntasaajaa kohti. Nimitys johtuu siitä, että Amerikkaan hevosia kuljettaneet esp. laivat joutuivat viipymään näillä leveysasteilla niin kauan, että suuri osa hevosista kuoli.”
Suomenkielisiä kirjoja hepoasteista ei taida olla. Tässä joitakin englanninkielisiä kaunokirjallisia teoksia, joiden nimessä sana horse latitudes esiintyy. Tiedot ovat peräisin tietokannasta nimeltä WorldCat, joka on maailmanlaajuinen 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, http://worldcat.org/ . Se, millä tavoin ne...
Helena Meripaasin kirjoittamaa Kisse-sarjaa on ilmestynyt kaksi osaa: Elämäni frettinä (2006) ja Pöllöhilloa (2007). Sarjaa julkaisee Otava. Tänä keväänä ei sarjaan ole tulossa uutta osaa. Seuraavan osan ilmestymistä voit tiedustella kustantajalta www.otava.fi tai kirjailijalta helena. meripaasi@hotmail.com
Helsingin katsojamäärältään suurimmat elokuvateatterit vuonna 1974:
1. Boston 1000 istumapaikkaa ; 2. Bristol 809 ; 3. Rex 800 ;
Lähde: Elokuvakaleneri 1975.
Tiedot kerätty vuonna 1974.
Kirjaston kotisivuilla näkyy osa asioista, joita voit tehdä internetin kautta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Voit hakea aineistoa rekisteristä mm. nimen, tekijän, luokan ja asiasanan avulla. Löydät sen sijainnin ja voit tehdä varauksen.
Voit uusia omat lainasi ja muuttaa omia yhteystietojasi ja esim. muuttaa salasanasi. Voit tehdä itsellesi kulttuuriprofiilin, jolloin saat tiedotteita sähköpostiisi haluamistasi kulttuuritapahtumista ja -eduista.
Kirjaston internet-työasemien ajanvaraus tapahtuu ilmoittautumisen jälkeen myös kotisivuilta löytyvän linkin kautta.
Voit kuunnella Naxos-musiikkikirjaston kautta musiikkia: linkki löytyy kotisivulta.
Voit käyttää osaa kirjaston hankkimista...
Pasilan kirjaston kirjavarastosta löytyvät ”Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden” numerot vuodesta 1977 lähtien, joten sieltä pitäisi saada myös tuo kaipaamasi numero. Lehtiä ei lainata, mutta voit ottaa artikkelista kopion. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/.
Kysymäsi lehti saatavilla myös Hammaslääketieteellisestä kirjastosta, Meilahden kampuskirjasto Terkosta ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta, josta ne saa myös viikoksi lainaksi Helka-kortilla. Yhteystietoja löytyy osoitteista http://www.helsinki.fi/kirjasto/terkko/index.html ja http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/index.html.
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole tarjolla varsinaisia kesätyöpaikkoja. Lähikirjastot palkkaavat muutamia setelinuoria 2 viikoksi. Kesätyöseteleistä löytyy tietoa kaupungin sivuilta osoitteesta www.kajaani.fi -> Ajankohtaista -> Tiedote 15.2.2010 "Kesätyösetelin haku alkaa". Kesätyösetelit on tarkoitettu vv. 1991-1993 syntyneille kajaanilaisille opiskelijoille.
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston, KAVA:n, kirjastosta ehdotettiin seuraavia kirjoja:
Block, Bruce A.
The visual story : creating the visual structure of film, tv and digital media
2nd ed., Amsterdam ; Boston : Focal Press, 2007. - 297 s. : kuv.
elokuvaus; visualisointi
Brown, Blain
Cinematography : theory and practice : imagemaking for cinematographers, directors & videographers
London : Focal, 2002. - 303 s. : kuv.
elokuvaus; valaistus
Korvenoja, Pekka
TV-kameratyön perusteet
Helsinki : Helsingin ammattikorkeakoulu, 2004. - 184 s. : kuv.
kuvaus; elokuvaus; sommittelu
Laszlo, Andrew
Every frame a Rembrandt : art and practice of cinematography / Andrew Laszlo, with additional material by Andrew Quicke
Boston : Focal, 2000. - 253 s...
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694.
WebOrigo on ATP:n (nykyisin Axiell) kehittämä ohjelma 2000-luvun alussa. Lappeenrannassa WebOrigo otettiin käyttöön vuonna 2004, mutta sitä ennen ohjelma oli jo käytössä monissa pienissä kirjastoissa. Vuonna 2004 ohjelma oli jo hyvin toimiva, ja moni muukin kirjasto siirtyi siihen samaan aikaan.
Lisätietoja ohjelman kehitysvaiheista voi kysellä entisiltä ATP:n työntekijöiltä (esim. Jari Koskelainen, Martti Wuolijoki ja Esa Peltonen), jotka toimivat nykyisin Axiellissa.
Tässä alla hitsauksen oppikirjoja, jotka saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Hitsauksen materiaalioppi (2013)
- Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet / Pertti Lepola, Matti Makkonen (myös e-kirjana, 2005)
- Hitsaustekniikka : perusteet ja kaarihitsaus / Juha Lukkari (1997)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Alla on linkki sivustolle, jolla on runsaasti hitsaustietoa, ja mm. tietoa alan koulutuksesta:
http://www.hitsaus.info/
Typpihappoa voidaan tilata apteekkiin. Tilausta varten apteekki tarvitsee tietoa mm. typpihapon käyttötarkoituksesta ja vahvuuksista. Käy apteekissa selvittämässä asiaa tarkemmin.
HelMet-kirjastoissa on varsin vähän venäjänkielistä Aku Ankka -aineistoa. Kokoelmista löytyy muutama sarjakuva ja joitakin DVD-tallenteita, joissa voi valita ääniraidaksi venäjän.
Venäjäksi HelMet-kirjastoista löytyvät Disney-sarjakuvat
Mikki Maus (1989) ja Utinyje istorii (1995).
Seuraavissa DVD-elokuvissa seikkailevat Mikki tai Aku ja tallenteissa on venäjänkielinen ääniraita.
Villit numerot
Aku Ankan joulumanteli
Suuri molskahdus
Maantieralli
Avaruusseikkailu
http://www.helmet.fi/fi-FI
Voisikohan tämä olla runo jota on kysytty aiemminkin : Pilvet tummina, kaihokkaina kulkevat Pitkänäperjantaina, vuotavat viljalta kyyneleitä, itkien Jeesusta, itkien meitä... Runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, esimerkiksi Rauhan Sanomat -lehdestä vuodelta 1906:
http://digi.kansalliskirjasto...age=1%20. Runon tekijästä ei ole tietoa.
