Emme ole löytäneet kirjaa, jossa olisi kannessa lapualaisen mökin kuva, mutta
kyseessä saattaisi olla Leea Virtasen kirja "Kun kello pysähtyi" (1974) tai
"Telepaattiset kokemukset" (1977). Molemmissa teoksissa on käytetty aineistona
Apu-lehdessä julkaistua keruukilpailua vuonna 1973 sekä lehdessä aiemmin vuonna
1958 olleen tarinakilpailun kertomuksia. Suomen Spiritualistinen seura puh./fax 09-1352046
tai Suomen Parapsykologinen Tutkimusseura ry puh. 09-488497 voisivat luultavasti
auttaa oikean teoksen jäljittämisessä.
Oletan, että kyseessä on tämä teos: Kiovan Dynamon kunnia, alkuteos on nimeltään Dynamo: defending the honour of Kiev, tekijä Dougan, Andy.
Kirjasta saatte lisätietoja mm. osoitteessa http://www.soccernet.com/columns/2001/0502/20010501_reviewdynamo.html .
Laila Hietamiehen Kallis kotimaa -romaanin lyhyen kuvauksen voi lukea esimerkiksi Suomalaisen kirjakaupaun verkkosivuilta osoittesta http://www.suomalainen.com/sk ja kirjoittamalla hakuruutuun Laila Hietamies. Tällöin saa näkyviin hänen teosluettelonsa, josta myös kyseinen kirja löytyy.
Yleisesti kirjailijoita - ja teoksia voi hakea monista internet-lähteistä. Linkkikirjastoon ja Makupaloihin, jotka ovat yleishakemistoja, on koottu myös kirjallisuusaiheisia sivustoja. Linkit näihin hakemistoihin löytyvät muun muassa Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta http://www.lib.hel.fi kohdasta Tiedonhaku. Samalta sivulta kohdasta Kirjaston erikoissivustot löytyy myös linkki Helsingin kaupunginkirjaston laatimaan Sanojen aikaan, joka esittelee...
Kirjastojen aineistorekistereistä löytyivät vuosilta 1970-1989 nämä lastenlaulukirjat:
Tenkku, Liisa: Vihreä viserryskone, 1972.
Seesjärvi, Irma: Pikku juttu : 20 laulua isoäidin laulukirjasta, 1980.
-julkaisija Helsingin lastentarhaopettajaopisto.
Krokfors, Maisa: Soittaminen, 1981.
Krokfors, Maisa: Laulaminen, 1985.
-kuuluvat projektiin Päiväkoti kunnan kulttuuri-
toiminnassa
Kapo, Kapo, karhunpoika…: musiikki päiväkodissa, 1984.
Ollaranta, Ritva: Musiikkimaan matkaopas, 1986.
Ollaranta, Ritva: Laulan lasten lailla: musiikin varhaiskasvatuksen opas, 1989.
Kirjat kuuluvat yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Nuortenkirjailija Måns Gahrtonista saat suomenkielistä tietoa Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Muualta hänestä ja kuvittaja Johan Unengesta ei taida löytyä tietoa suomenkielellä. Måns Gahrtonista on usein kysytty Kysy kirjastonhoitaja –palvelusta. Aiemmat vastaukset saat palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta –ruutuun kirjailijan nimen.
Espanjalaiselta runoilijalta Antonio Machadolta ei ole suomennettu yhtään kokonaista kokoelmaa. Aale Tynnin Tuhat laulujen vuotta –runoantologiassa on joitakin suomennoksia hänen runoistaan, mutta kysymäsi runon säkeistö ei ollut niiden joukossa. Vaikuttaa siltä, että sitä ei ole suomennettu
Hakusanalla konttaaminen ei kirjastojärjestelmistä osumia saada. Hakua pitää hieman laajentaa. Hauilla:
motorinen kehitys vastasyntyneet
motorinen kehitys vauvat
saadaan tuloksia. Helmet-hausta löytyy esim. kirjat:
Lapsen liikkumisen kehitys : ensimmäinen ikävuosi / Salpa, Pirjo Helsinki : Tammi, 2007
Vauva oppii liikkumaan : lapsen ensimmäinen vuosi / Barbara Zukunft-Huber ; suomentanut Taina Juvala, Kirjayhtymä, 1991
http://www.helmet.fi/search*fin/X
Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo Helka on myös vapaasti selattavissa osoittessa http://www.helsinki.fi/helka
Terveystieteiden keskuskirjasto Medic tietokanta antaa muutamia artikkeleita:
Motoriset ongelmat ja oppimisvaikeudet kulkevat käsi kädessä : liikunta...
Kajaanin kaupunginkirjastossa kyseistä kirjaa ei ole. Sen sijaan sitä löytyy useista muista kirjastoista, esim. Oulu, Kuopio, Tampere ja Lahti, ja kaukopalvelun kautta se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi. Kaukolainan hinta on 4 euroa.
Elovuva Chitty Chitty Bang Bang löytyy vielä videokasettina, suomenkielellä tekstitettynä Haminan kirjastosta ja Kouvolan pääkirjastosta http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D31C25B5F%252…
http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DFD828FAE%252…
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy lisäksi kirja:
Ihmeauto Chitty Chitty Bang Bang / Ian Flemingin teoksen elokuvasovituksen pohjalta kirj. Albert G. Miller, Kieli: fin https://finna.fi
Tiedot löytyivät Kirjastot.fi:n monihaun avulla http://monihaku.kirjastot.fi/
Aineiston kaukopalvelua voit kysyä omasta kotikirjastostasi.
Child Catcher hahmo ei Wikipedian mukaan esiinny Ian Fleming kirjassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Child_Catcher
Tuntematta henkilöä on aika vaikeaa antaa suoranaista suosituslistaa. Siksi tässä vinkkejä siihen, miten sinun kannattaa toimia, kun itse tunnet poikasi ja hänen kypsyystasonsa ja kiinnostuksenkohteensa.
Voit hakea sopivaa kirjallisuutta HelMet-verkkokirjastosta useilla tavoilla. On vain syytä muistaa, että jos etsit ruotsinkielisiä kirjoja, on käytettävä ruotsinkielisiä hakusanoja.
Jos haluat rajata haun ruotsinkielisiin nuortenkirjoihin, jotka ovat jännäreitä, käytä sanoja thriller ja ungdomslitteratur:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=thriller+ungdomslitteratur&sea…
Voit myös kokeilla pudotusvalikosta löytyvää rajainta "Lasten kokoelma", joka tarkoittaa kaikkea lasten- ja nuortenosastoille sijoitettua aineistoa. Kirjoita...
Vaikea sanoa ilman kuvaa mikä kasvi on kyseessä. Laitankin oheen linkin joka avaa kuvan hevonhierakasta http://www.pukinparta.net/html/hevonhierakka.htm
Tosin hevonhierakan ei pitäisi kasvaa ihan noin isoksi kasviksi kuin kuvasitte.
Tässä vielä Wikipediassa olevaa kuvausta kasvita http://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonhierakka
Löysin Pähkinänsärkijästä englanninkielisen musiikkisadun (kirja ja cd-levy samassa paketissa), mutta en suomenkielistä vastaavaa. Tämän englanninkielisen julkaisun nimi on Nutcracker : an enchanting version of the classic musical story ja se on vuodelta 1997.
Tšaikovskin baletti perustuu Alexandre Dumas vanhemman versioon E. T. A. Hoffmannin sadusta Nussknacker und Mausekönig (suomeksi Pähkinänsärkijä tai Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas tai Pähkinän rusentaja ja hiirikuningas). Tämä satu löytyy monesta eri julkaisusta ja myös erillisenä julkaisuna, esim. Hoffmann, E. T. A.: Pähkinänsärkijä, suomentanut Salme Setälä, kuvittanut Matti Kota (Gummerus, 1982). Tarina löytyy myös mm. seuraavista kirjoista:
Davidson, Susanna: Balettiaarre...
Eipä taida matkata. Tyhjiössä (esim. avaruudessa) valo etenee suoraviivaisesti, mutta avaruuteen pääsyä estää mm. ilmakehä, johon valo osittain imeytyy tai heijastuu siitä.
Autojen nopeusmittarit näyttävät useimmiten hieman todellista korkeampaa nopeutta. Tämä siksi, että lain mukaan mittari ei saa näyttää todellista alempaa lukemaa, ja siksi siihen säädetään yleensä hieman pelivaraa. Renkaiden koko (ja myös kuluminen) vaikuttaa mittarilukemaan, sillä auton nopeus mitataan pyörien pyörimisnopeudesta. Tämä vaikuttaa myös matkamittarin lukemaan, kuten kysymyksessä arveltiinkin. Vaikutus on kuitenkin sen verran pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä esimerkiksi käytetyn auton arvioinnissa.
Trafi: http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/1741/tarkista_renkaid…
Helsingin Sanomien juttu nopeusmittarin virheestä: http://www.hs.fi/artikkeli/Nopeusmittarin+virhe/1135222994485
Mika Waltarin Helsinki-aiheisia teoksia ovat Appelsiininsiemen, Isästä poikaan, Jättiläiset ovat kuolleet, Koiranheisipuu ja neljä muuta pienoisromaania, Kuka murhasi rouva Skrofin, Mies ja haave, Palava nuoruus, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni.
Muita praktikumtyöhösi sopivia tiedonlähteitä ovat esim. Waltarin Kirjailijan muistelmia (toim. Ritva Haavikko), Markku Envallin Suuri illusionisti. Tirkkonen, Marja-Liisa: Suomalaisia kulttuurikoteja.
On myös tehty opinnäyte, joka sivuaa aihettasi: Tuomi, Sanna-Marja: Mika Waltarin Helsinki-trilogian ainekset, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, kotimainen kirjallisuus
Aihetta käsittelevät myös seuraavat artikkelit: Arohonka, Anssi: Kirjojen ja...
Itkemistä kontrolloi parasympaattinen hermosto. Hermosto lähettää impulsseja sekä kyynelkanaviin että suuta ympäröiviin pieniin lihaksiin, mistä johtuu myös alahuulen tai leuan väpätys.
Lähteitä ja lisätietoa:
Jani Kaaro: Kun tunteet kuohuvat, itku rauhoittaa. Tiede-lehti 3/2004.
Mandy Oaklander: The science of crying. https://time.com/4254089/science-crying/. Viitattu 24.6.2019.
Steve Parker: Ihmiskeho : ensyklopedia. Readme.fi, 2014.
Heidi Vierimaa: Keho : anatomia ja fysiologia. WSOY, 2010.
ja hieman epätieteellisempi lähde, Reddit-keskustelufoorumi:
https://www.reddit.com/r/explainlikeimfive/comments/4iwszt/eli5_why_does_your_lip_quiver_before_you_cry/
Sari Nurmenrinta selvitti pro gradu -tutkielmassaan Vaahteramäen Eemeli -kirjojen suomennoksia. Elokuva on toki aina oma teoksensa, mutta samoja henkilöhahmoja löyty tutkielman taulukosta 2 (tabell 2). Lillklossan on suomeksi Pulikka ja Vibergskan on Monoska.
Elokuvassa (Emil och griseknoen / Eemeli ja Possuressu) on kolme godtemplare-hahmoa, joka on kirjassa suomennettu raittiuden ystäviksi. Sivurooleista Kråkstorparn ja Bastefallarn -roolinimiä ei ole käännetty elokuvan Suomessa nähtyyn versioon, mutta nimet viitannevat hahmojen kotikyliin. Tutkielman paikannimiluettelossa (taulukko 3) Kråkstorp on suomeksi Varismaa. Bastefall-kylälle on kaksikin eri suomennosta, Torikko ja Niirala.
Eemelin kootut metkut -kirja.
Ylen kuningaskuluttaja-verkkosivustolla annetaan ohjeita sähköturvalliseen kotiin. Jatkojohdoista artikkelissa todetaan: "Yksinkertaisin ohje on laittaa suojamaadoittamaton jatkojohto suojamaadoittamattomaan pistorasiaan ja suojamaadoitettu jatkojohto suojamaadoitettuun pistorasiaan. Suojamaadoitettu pistotulppa tosin sopii myös suojamaadoittamattomaan pistorasiaan. Mutta silloin jatkojohdon suojamaadoitus katkeaa pistorasiaan eikä yllä siihen liitettyihin laitteisiin."
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/27/johdot-jarkevammin-10-vinkkia-…
Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n verkkosivuilla voi lähettää kysymyksen kysy sähköstä -palveluun. He osannevat antaa varmimman vastauksen kysymykseesi. ...
Saat varmaan parhaiten tietoa asiasta ottamalla yhteyttä kirjastoalan koulutusta järjestäviin tahoihin, esimerkkinä mainitsemasi Tampereen yliopisto avoin.tau@tuni.fi, puhelimitse 0294 520 200 tai Seinäjoen ammattikorkeakoulu https://www.seamk.fi/kaikki-koulutukset/tradenomi-amk-kirjasto-ja-tieto….
Saatte Helsingin lainausoikeuden ja kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen (passi, eu-maiden henkilötodistus, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti, Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti)ja ilmoittamalla osoitteenne. Teidän ei tarvitse olla Helsingissä kirjoilla, eikä Teillä tarvitse olla vakinaista osoitetta Helsingissä.
Helsingin kaupunginkirjastosta saatu kirjastokortti oikeuttaa lainaamiseen myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa kunkin kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti.
