Kyseessä on tosiaan Isaac Asimovin vuonna 1941 kirjoittama novelli "Yö saapuu". Vuonna 1990 Asimov laajensi novellinsa romaaniksi apunaan kirjailija Robert Silverberg. Alkuperäisnovelli on sijoitettu romaanin keskivaiheille. Romaani löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lisäksi kirjastoista saa scifi-novellien kokoelmateosta "A science fiction omnibus" sekä "The science fiction hall of fame. Volume one : 1929-1964". Molemmista novelli löytyy englanniksi nimellä "Nightfall". Novellia voi etsiä myös suomenkielisistä kokoelmista, mutta valitettavasti niitä ei ole asiasanoitettu riittävästi, jotta pystyisin sanomaan, mistä sitä löytyy. Joka tapauksessa novelli löytyy yllä mainitusta romaanista "Yö saapuu".
Historiallisten rakkausromaanien kirjoittajista löytyy useita tarjokkaita. Löytyisiköhän kaivattu kirjailija tästä joukosta: Victoria Holt, Danielle Steel, Barbara Cartland, Georgette Heyer, Susan Howatch, Rosamunde Pilcher, Maeve Binchy, Jude Deveraux.
Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanalla
ikkunat löytyvät teokset liittyvät lähinnä ikkunoiden korjaukseen ja huoltoon sekä
ikkunoiden valintaan. Esimerkiksi:
Saarni, Risto: Ikkunan valintaopas, 1992
Ikkunaopas, 1985
RT-kortistosta löytyy ikkunoihin liittyvää tietoa. Esimerkiksi kirjassa SisäRYL2000 Talonrakennuksen sisätyöt löytyy tietoa ovi- ja ikkunatöistä. KTM:n yrityspalvelu julkaisee toimialaraportti sarjaa, josta löytyy mm. teos: Kari Aravuo: Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus.
Käsikirjastossamme on asiakkaiden käytössä Aleksi-tietokanta, josta on mahdollisuus etsiä lehtiartikkeleita. Ikkunoista löytyyi useita esim.
Lappalainen, Eero: Ikkunatehtaan kokoonpanonäkymiä,...
Seuraavassa luettelossa on muutamia Afrikan ja Aasian maiden kulttuureja ja uskontoja esitteleviä teoksia. Ne käsittelevät myös jossain määrin mystiikkaa ja noituutta. - Maailmankulttuurien aikakirja, Taikaratsu-satutapahtuma 5 - Kuuletko rummun kutsun?, Varto, Juha: Ihmisen tie 2 - " kolmas maailma", Itämaiden mytologia, Arvoituksellinen itä, Knappert, Jan: Taikaeläimiä ja pahoja henkiä, Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut.
Nimet Suni ja Sunikka pohjautuvat germaanisiin miehennimiin Sune, Sunneke, jotka sisältyvät niin skandinaaviseen kuin alasaksalaiseenkin henkilönnimistöön. Meille ne ovat voineet kulkeutua kauppavaikutusten myötä molemmita tahoilta ja siirtyä sukunimiimme isännimen tai talonnimen välityksellä. Vanhoja tietoja sukunimen tapaan käytetystä Suni -nimistä on Etelä-Karjalasta, Lounais-Suomesta ja Pohjanmaalta, ja samoilla seuduilla nimi on nykyisin käytössä sukunimenä. Esim. Hans Suni 1545 Jääski, Anders Sunj 1646. Vehmaan kihlakunnan tuomarina toimi 1423 Sone Sonson, Jääskelässä Sunila kylännimenä 1543 (vanhin talo nimeltään Suninen). Hailuodossa on tallennettu tieto nimestä Las Sunin 1562.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala:...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy cd-levyt Sakamoto:High heels-soundtrack sekä kokoelma The songs of Almodovar, jossa on kappaleita eri elokuvista. Näiden levyjen saatavuustietoja pääset katsomaan osoitteesta http://www.libplussa.fi
Tilastokeskusen Maailma numeroina -taulukkopakettiin http://tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/index.html on koottuna Excel-taulukkoon maittaisia rakennetietoja kaikista maailman valtioista. Maita on 241 ja teemoja yhteensä 248.
Jan Troell-elokuvat löytyvät vhs-videokasetilla (erikseen lainattavat videokasetit osa 1 ja osa 2) pääkaupunkiseudun kirjastoista www.helmet.fi seuraavasti nimellä Maastamuttajat 1 ja Maastamuuttajat 2 (Utvandrarna 1&2). Nämä elokuvat on tekstitetty suomeksi.
Nimestä Paajanen on 1500-luvun puolivälistä alkaen tietoja Savosta ja Karjalankannakselta. Savosta nimeä on levinnyt myös Pohjois-Pohjanmaalle. Nimen sisällöstä ei ole varmaa tietoa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.
Kiplingiltä on suomennettu yksi runoteos, ”Valkoisen miehen taakka”, johon on valikoitu vain nelisenkymmentä runoa alkuperäisestä teoksesta ”Rudyard Kipling’s Verse”. 1940, jossa on yli 700 runoa. Valitettavasti ”The Explorer” ei ole suomennettujen joukossa. Lisäksi Kiplingiltä löytyy suomeksi yksittäisiä runoja ja balladeita mm. teoksista ”Tämän runon haluaisin kuulla”.1986, ”Hallitse Britannia: englantilaista runoutta”. 1929, ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja”. 1933, ”Maailman runosydän”. 1998, mutta kyseistä runoa ei ole näidenkään joukossa. ”The Explorer” on melko pitkä runo ja netistä löytyvä pätkä siis vain pieni osa siitä, luultavasti epävirallinen käännös.
Kirjastosta löytyy useita Janis Joplinin levyjä. Voit hakea HelMetin musiikkihaulla Janis Joplinia ja rajata aineiston joko cd-levyksi tai kirjaksi, jolloin löydät myös elämäkertoja.
Kokoelmista esim. "Collections" vuodelta 2005 ja "The essential Janis Joplin" vuodelta 2003 ovat varmaan tutustumisen arvoisia.
Joplinin elämänvaiheisiin voit tutustua esim. teoksen "Janis Joplin: Paratiisin arvet" (Like 2000,2003) avulla.
Marjo Leinonen Janis Joplinina - kuulostaa tosi hyvältä!
Kyseessä on valkopäämerikotka (eng. ”bald eagle”, lat. ”Haliaeetus leucocephalus”), ja kuva on Yhdysvaltojen vaakuna. Vaakunasta löytyy lisätietoa Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_vaakuna.
Jos syvällisempi perehtyminen Yhdysvaltojen vaakunan historiaan kiinnostaa, aiheesta löytyy englanniksi virallinen laaja selostus osoitteesta http://www.state.gov/documents/organization/27807.pdf. Englanninkielisen Wikipedian puolelta löytyvät artikkelit vaakunasta osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Seal_of_the_United_States ja itse Yhdysvaltojen passista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_passport.
Papercut on itsepalvelutulostusohjelma, jolla voit tulostaa omatoimisesti.
Mobiilitulostuksessa voit tulostaa pdf-muotoisia tiedostoja omalta laitteeltasi, läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi. Lähetä tämän jälkeen tulostettavat tiedostosi osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Alla olevassa linkissä on ohje itsepalvelutulostuksen käyttöön, mutta ohjeet löytyvät myös itsepalvelutulostuskoneelta.
Itsepalvelutulostuksessa voit tulostaa ilmaiseksi viisi tulostetta kolmen kuukauden aikana. Sen yli menevät tulosteet maksavat 40 snt / sivu.
Kirjasto...
Nyrkkeilyvalmentaja Pekka Mäki sanoo, että pronssiottelun poisjättämiseen on päädytty terveydellisistä syistä.
– Pronssiottelussa kohtaisivat kaksi ottelunsa hävinnyttä nyrkkeilijää. Jos häviää semifinaalin tyrmäyksellä, tulee automaattisesti kilpailukielto, jolloin pronssiottelu jäisi nyrkkeilemättä, Mäki sanoo.
– Voisi tietysti ajatella niinkin, että oteltaisiin pronssista ja tyrmätty ei vain ottelisi. (Ilta-Sanomat 17.8.2016)
Käytäntöhän vaihtelee vähän lajeittain kun taekwondossa, judossa ja painissa kuitenkin otellaan pronssista. Käytännöt voivat vaihdella myös kisoittain kun esim. jalkapalloilun MM-kisoissa pelataan pronssista mutta EM-kisoissa ei.
Etsimäsi Vilijonkka on Tove Janssonin novellissa Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin (Filifjonkan som trodde på katastrofer). Novelli sisältyy teokseen Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Det osynliga barnet och andra berätteleser, 1962, suom. Laila Järvinen, useita painoksia).
Jansson, Tove: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1991)
http://www.kirjasampo.fi/
Nikinmäen omakotiyhdistys on julkaissut kirjan Nikinmäen historiikki (toimituskunta Markku Järvinen... et al, julkaisuvuosi 1997). Kuninkaanmäestä ei löydy omaa historiaa. Vantaan historiasta löytyy kirjoja luokasta 92.833 ja netistä Helsingin pitäjän vuosikirjojen bibliografia, http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/osa08.htm. Kuninkaantien historiasta on kirja Gardberg, C.J: Kuninkaantie (1991) ja Kuninkaan tie-Kongsvägen (1987) (tosin vain Espoon osalta).
Niilo Rauhalan runo Saarnamatka on kokoelmasta Lähellä pyhää aamua (1979). Runo on luettavissa myös antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla, 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi, 2000).
Pääkaupunkiseudun aineistorekistä (www.lib.hel/plussa) löytyy aiheesta aineistoa (käyttäen tarkennettua hakua ja asiasanoina tietotekniikka ja yhteiskunta).
Toinen mahdollisuus on käyttää asiasanaa tietoyhteiskunta, josta aineistoa löytyy todella runsaasti. Esimerkkeinä voisin mainita Kohtaamisyhteiskunta(Edita 1995) ja Näkökulmia tietoyhteiskuntaan (Gaudeamus, 1997).
Aleksi-tietokannasta löytyi jonkin verran viitteitä lehtiartikkeleihin asiasanoilla tietotekniikka & yhteiskunta, runsaasti viitteitä asiasanalla tietoyhteiskunta. Aleksi- tietokanta on ainakin virkailijakäytössä useimmissa Vantaan kirjastoissa.
Internetistä esim. Ihmemaan hakupalvelulla (www.fi) voi hakea yksinkertaisesti tietotekniikka ja yhteiskunta. Sieltä löytyy...
Suomenkielistä tiivistelmää tai juoniselostusta ei Internetistä löytynyt, mutta auttaisiko asiaa englanninkielinen tiivistelmä, joka sisältää mm. juoniselostuksen, henkilöt, teemat ja historiallista taustatietoa. Se löytyy osoitteesta
http://www.pinkmonkey.com/booknotes/monkeynotes/pmWarPeace01.asp
Virtuaalikirjastojen historiaa voit etsiä teoksista, joissa on käsitelty yleensä virtuaalikirjastoja. Voit tehdä aineistohaun kirjastotietokannassa asiasanalla virtuaalikirjastot. Aineiston joukosta löytyy eri ongelmiin keskittyviä teoksia, tässä muutama viite:
The virtual reference librarian's handbook / Anne Grodzins Lipow 2003
Tietoverkot ja kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (toim.) 2002
Kirjastot verkossa / toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula 1999
Tiedonhankinnan opas / Jyrki Halonen ; [kuvitus: Hajnalka Halonen] 1998
Tiedonhankintataidot korkeakouluopiskelussa / toim. Maria Forsman & Eeva Väyrynen 1998
Kuronen, Timo, Ranganathanin lait ja virtuaalikirjasto, 1996
Tiikerinloikka : kirjastot tiedon viidakossa /toim. Timo Kuronen...
