Suomen murteiden sanakirjasta (Edita, 1997, osa 5) löytyy määritelmä sanalle ”juutina”. Kyseessä on siis lievä voimasana, jota on käytetty Laihialla ja Karijoella. Löytyy myös sana ”juuti”, joka on myös lievä voima-, vahvistus- ja haukkumasana, joka on tunnettu lounaismurteissa. Myös Kerttu Karhun Eheroon taharoon –murresanakirjassa mainitaan sana ”juutina” lievänä kirosanana.
Murresanakirjoissa Isojoelta ja Jalasjärveltä mainitaan muodossa jukelin tähäre, lievä voimasana (vrt.jutina) Esimerkiksi: ”Sitte sitä pellavaa piti olla joka vuosi niin jukelin tähäre kylyvös.” Salme Henell: Oottako träillä? Jalasjärven murresanakirja (2005)
Timo Nurmen Gummeruksen Suuri suomen kielen sanakirja (1998) tuntee samantapaiset lievät kirosanat...
Luulisin, että kyseessä on nuortenkirja nimeltä Susimetsän salat, joka on kirjan takakannen mukaan "henkeäsalpaavan jännittävä aikaseikkailu". Tapahtumat liikkuvat 1300-luvulla. Kirja on saatavilla useista kirjastoista.
Olisikohan lukemasi ollut Grimmin veljesten satu Kaksitoista tanssivaa prinsessaa? Sadussa kuninkaan 12 kaunista tytärtä, prinsessaa, karkaa öisin isältään salaa tanssimaan. Prinsessat kulkevat hopea-, kulta- ja timanttipuita kasvavien metsien läpi. Sadusta on eri kuvittajien versioita. Erityisesti Errol Le Cainin kuvittamassa kirjassa eri jalokivipuiden väritys värjää myös metsässä kulkevat prinsessat.
Emme löytäneet Digital Editions –lukuohjelmasta tapaa, jolla muistiinpanot voisi tulostaa. Tulostuspainike on aktiivinen sen mukaan, onko tulostus ylipäätään sallittua. Kun tulostimme sivun, johon olimme tehneet muistiinpanoja, muistiinpanot eivät tulostuneet.
Muistiinpanot säilyvät laina-ajan, mutta häviävät kun laina palautetaan tai palautuu. Toisin sanoen seuraavat lainaajat eivät näe kommenttejasi ja alleviivauksiasi.
Kyseessä on tämä kirja:
Tekijä: Krauss, Ruth.
Alkuteos: I’ll be you and you be me
Nimeke: Minä olisin sinä ja sinä olisit minä/Ruth Krauss; kuv. Maurice Sendak; suom. Martti Qvist.
Julkaistu:[Hämeenlinna]: Karisto, [1956]
Käytännössä pimennysmääräyksiä purettiin vähitellen.
Puolustusvoimien ylipäällikön (presidentin) julistus 30.9.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 3.10. Vaasan, Kuopion, Mikkelin ja Hämeen lääneissä. Muissa lääneissä asiasta sai määrätä is. (ilmasuojelu?) komentaja. (Suomen asetuskokoelma 689/1944)
Uusi vastaava julistus 23.10.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 24.10. alkaen Viipurin, Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Oulun läänin ja Ahvenanmaan maakunnan alueella. Sotavalaistusta koskevat määräykset jäivät edelleen voimaan Lapin läänin alueella. (Suomen asetuskokoelma 744/1944)
Vaikeata on sanoa, onko vapautta ruvettu välittömästi täysimääräisesti käyttämään kaikilla paikkakunnilla.
Eduskunnan puhemiehen oikean käden puolella olevassa aitiossa istuu eduskunnan virkamiehiä, mm. täysistunnon tulkki ja istuntojärjestelmän päivittäjä, jotka avustavat täysistuntotyössä.
Teoksia ”Kaksi liikaa” ja ”Apua, minua pidetään vankina” on lainattavissa HelMet-kirjastoista, ja jos niitä ei satu olemaan lähikirjastossasi, voit tehdä niistä varauksen. Tarkemman saatavuuden voit katsoa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä kunkin teoksen nimellä. Kirjat ”Olen palkattu murhaaja”, ”Kohti kuolemaa”, ”Nyt on aika kuolla”, ”Pankaa Parker lautoihin”, ”Minä olen Parker”, ”Maffia” ja ”Täyskäsi” ovat puolestaan vain Kallion kirjaston dekkarikirjastossa, josta niitä saa lukusalilainaan eli kirjastossa luettaviksi muttei kotilainaan.
”Loukku”, ”Sopimus”, ”Panssariauto” ja ”Taidekaappaus” ovat ongelmallisempia, koska niitä ei näytä löytyvän edes dekkarikirjastosta. Pääkaupunkiseudun ulkopuoleltakaan...
Valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta saimme vinkin, että etsimäsi kirja voisi olla Pieniä unitarinoita (Kirjalito, 1984). Kirjastossamme ei sitä ole, joten en voi tarkistaa asiaa, mutta kollegan mukaan teoksessa esiintyisi ainakin Puutarhatonttu Oskari.
Myöskään Joensuun seutukirjaston kokoelmissa teosta ei näytä olevan, mutta kannattaa kysyä kaukolainausmahdollisuutta! Myöskin antikvariaateista kannattaa kysellä, ainakin netistä löytyi haulla tällainen: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=901578
Eppu Normaali -yhtyeestä on kirjoitettu historiikki:
Tiimalasin santaa : Eppu Normaalin tarina / Santtu Luoto (2000)
Mäntyharjun kirjastossa tätä kirjaa ei ole. Kysele kaukolainamahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Epuista kirjoitettuja lehtiartikkeleita löytyy Soundi-lehdestä. Lehdet ovat Mäntyharjun pääkirjastossa:
- Pantse Syrjä : "jos yrittää tehdä kaikki biisit kunnolla, niin väkisinkin joku onnistuu" (Soundi: 2012, nro 3, s. 22-27)
- Kuistillinen Eppuja (Soundi: 2011, nro 10, s. 90-94)
Yhtyeen virallisilla kotisivuilla ja Wikipediassa on paljon tietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eppu_Normaali
http://www.eppunormaali.fi/
Yleisradion Elävässä arkistossa on myös mm. Martti Syrjän henkilökuva vuodelta 1983 ja musiikkia 1980-luvulta:...
HelMet-verkkosivustolla on kirjallisuuteen liittyviä tietokantoja, joista muun muassa Contemporary authors sisältää tietoja 120000 yhdysvaltalaisesta ja kansainvälisestä kirjailijasta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Tietokannat/Kirjallisuus(812) Suomalaisia kirjailijoita voi etsiä SKS:n kirjailijatietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/matr/haku.php
Mike Horwoodista ei löydy tietoja kummastakaan tietokannasta. Hän on englantilainen opettaja, joka muutti Suomeen vuonna 1985. Hän opettaa englantia muun muassa Tampereen yliopistossa ja Työväenopistossa. Tässä muutama Internetistä löytämäni linkki Horwoodista:
Tamperelainen 24.6.2011 http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/59896-mikelle-maistuu-hirvenliha
KMP-Engineerin OY:n uutistiedote...
1) Laulun pätkän alkuperä ei selvinnyt. Jospa joku lukijoistamme tunnistaisi sen?
2) Vuonna 2003 Seppo Kolehmainen oli vieraana Petteri Väänäsen toimittamassa Hyvän päivän jatkot -ohjelmassa (20.7.2003) ja lausui siinä isänsä jäämistöstä löytämänsä, julkaisemattoman Kalle Väänäsen runon "Maalaiskylän idylli". Muuten runo meni kuten kysyjä sanoo, mutta ennen sitä alku kuului (kuuntelun perusteella): "Renki makkoo aitassa ja välliin kylykee kiäntää, illaks syöty kokkeljpiimä sillon tällö iäntää."
3) Tällainen elokuva on lähetetty 1980-luvun lopulla: CINTEC IN ZORI (Soitto aamunkoitteessa, A Song at Dawn). Lähetetty 9.12.1989 klo 22:08 TV2. Kesto 138 min 27 sek. Ohjaaja Dinu Tanase. Meidän tietojemme mukaan elokuva vuodelta 1987, IMDB sanoo...
Kysymyksestäsi oletan, että sulhasesi on Suomen kansalainen. Kehottaisin ottamaan yhteyttä Yhdysvaltain Suomen konsulaattiin, jonka yhteystiedot ovat:
Consulate General of Finland, New York, NY
866 United Nations Plaza, Suite 250, New York NY, 10017
tel. (212)750 4400, fax (212) 750 4418
e-mail: finconny@ix.netcom.com
website: www.finlandnyc.org
Konsulaatin internet-sivut löytyvät osoitteesta:
http://www.finlandnyc.org/frkons.html
Konsulaatissa osataan varmasti kertoa tarkemmin jatkotoimenpiteestä, mutta lain mukaan:
"Jos passin antaa edustusto tahi 5 §:ssä tarkoitettu poliisilaitos tai nimismies, kotipaikan poliisilta on hankittava lausunto hakijan esteettömyydestä."
Kiva kun vinkkasit genren englanninkielisen nimen. Löysin sillä lista suosituista Dark academia kirjoista https://www.goodreads.com/shelf/show/dark-academia
Kirjailijoiden teoksia on muutamia suomennettu:
Marisha Pessl: Yönäytös (elokuvallisesti etenevä kirja sijoittuu myös elokuvan maailmaan)
Eleanor Catton: Harjoitukset (katsaus nuorten taideopiskelijoiden kyyniseen maailmaan)
Joanne Harris: Herrasmiehiä ja huijareita (Poikakoulun menneisyydestä nousee murhaava kostaja)
Libba Bray: Kauhun ja kauneuden valtakunta (Kauhuromantiikkaa sisäoppilaitoksessa)
Evelyn Waugh: Mennyt maailma : kapteeni Charles Ryderin hengelliset ja maalliset muistelmat (Aatelisperheen elämän charmia ja dekadenssia...
Maa, multa, maaperän pintakerros on maaperän orgaaninen eli eloperäinen aines, mineraalien ja humuksen seos. Humusta (humus eli mullas) syntyy kun lahottajabakteerit ja sienet hajottavat kasvi- ja eläinperäistä jätettä. Maassa elää myös lukuisia hyönteisiä ja nilviäisiä. Maa on kokonainen ekosysteemi pienoiskoossa. Se sitoo ja varastoi ravinteita, joita kasvit käyttävät hyväkseen. Kasvit imevät juurillaan maasta vettä ja ravinteita. Yhteyttämisessä kasvit imevät hiilidioksidia ilmakehästä. Juurien kautta maahan vapautuu yhteyttämisessä syntyneitä sokereita ja aminohappoja. Tämä edistää maaperän orgaanisen aineksen hajoamista, jossa vapautuu kasvien tarvitsemia mineraaliravinteita. Osa hiilestä muuntuu pysyviksi orgaanisiksi...
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella. Vastausta ei siis kannatta pitää ammattilaisen tulkintana asiasta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus ”määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna” (2 §). Kirjan videoitu lukeminen tulkitaan teoksen muunnelmaksi, joten videon julkaiseminen vaatii tekijän tai tekijöiden lupaa. Vaikka tuollaiset kirjat ovat tekstimäärältään lyhyitä, se ei vaikuta asiaan, sillä oikeuskäytännössä teoksen ei tarvitse olla kovinkaan pitkä tai erikoinen ylittääkseen ns. teoskynnyksen eli ollakseen riittävän omaperäinen, jotta saisi lain suojaa.
Tarvitset siis lain...
Ohessa esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä teoksista:
Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005)
Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006)
Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006)
Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku Talas ; suomennokset Oili...
Kielitoimiston ohjepankin mukaan henkilönnimeä lyhennettäessä merkitään piste nimen alkukirjaimien jälkeen. Pisteen perään tulee välilyönti ennen seuraavaa sanaa tai kirjainta. Kun lyhennettyä nimeä taivutetaan, lisätään alkukirjaimen perään kaksoispiste ja taivutuspääte. Alkukirjaimen perässä olevaa pistettä ei tällöin merkitä. Kun lyhennetyn nimen perässä on esimerkiksi pilkku tai huutomerkki, myös lyhenteen piste merkitään näkyviin.Joskus henkilöstä saatetaan käyttää nimimerkin tai lempinimen kaltaisesti nimikirjaimia, ja tällöin kirjaimet kirjoitetaan useimmiten yhteen ilman pisteitä. Tunnetuin suomalainen esimerkki lienee prsidentti Urho Kaleva Kekkosesta käytetty lyhenne UKK.Lähde: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/...
Vantaan kaupunginkirjastoon voi päästä kesätöihin kirjastovirkailijan tehtäviin (lainausta,palautusta,hyllytystä) 1 kuukauden ajaksi, jos on vantaalainen koululainen tai opiskelija. Tietotekniikan tuntemus katsotaan eduksi. Hakuaika on keväisin n. maaliskuussa. Kaupungin yhteispalvelupisteistä saa hakulomakkeita.
Kirjastonhoitajan tehtäviin (tietopalvelu,aineiston valinta,kokoelmien hoito jne.) vaaditaan alan korkeakouluopintoja. Viime vuosina ei kirjastonhoitajille ole Vantaalla juurikaan otettu kesälomasijaisia.
