Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan nimistä Pauna, Paunonen ja Paunu: Paunaa on arveltu maastosanaksi 'lammikko, lätäkkö, suvanto vedessä, maakuoppa, syvennys', Paunoseen sisältynee Urbanus-nimen kansankielinen asu, Paunu on hämäläis-satakuntalainen talon- ja sukunimi.
Vastaavat tiedot löytyvät myös Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (v.1988)
Kyselin asiaa kollegoilta, jotka ovat tehneet paljon kirjavinkkausta lapsille ja nuorille. He sanoivat, että mitään virallista luokitusta Harry Potterin sopivuudesta ei ole olemassakaan. Heidän mukaansa lukumieltymykset ovat hyvin yksilöllisiä, joten on vaikea ylipäätään sanoa jotakin täsmällistä ikäryhmää kirjojen kohdalla. He myös totesivat, että esimerkiksi elokuvien kohdalla ikäsuositukset ovat helpompia, koska elokuvat voivat helpommin tehdä liian jännittävän vaikutuksen liian nuoreen lapseen kuvavyöryllään. Kirja taas on helpompi jättää kesken, jos se on liian paksu tai tylsä tai jännittävä. Näin kirjojen kohdalla itse kokeileminen on melko turvallista.
Kirjaston kirjoille määritellään kirjastossa yksi pääluokka, jonka perusteella kirjat ovat hyllyssä. Sen lisäksi voidaan lisätä lisäluokkia, joiden avulla ne tulevat luokalla haettaessa aineistorekisteristä esille.
Yleisissä kirjastoissa käytetään kymmenluokitusjärjestelmää (YKL), jossa mm. tuossa 99.1-luokassa on elämäkerroiksi luokitellut kirjat. Elämäkerroissa on puhtaasti elämäkerralliset teokset, mutta teosten sisältö saattaa olla lähellä esim. kaunokirjallisuutta. Silloin voidaan käyttää lisäluokkia. Tässä kirjassa on lisäluokkana kirjallisuudentutkimuksen luokka 86.95.
UDK-luokitusta käyttävät tieteelliset kirjastot, ja tässä nimenomaisessa kirjassa proosakirjallisuuden UDK-luokkaa 895 -3 on käytetty esim. tieteellisten...
Olet oikeassa. Käräjäoikeuden ratkaisu on julkinen, jollei tuomioistuin määrää sitä joltakin osin pidettäväksi salassa. (Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 30.3.2007/370 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070370). Esitutkintamateriaali on kuitenkin salassa pidettävää materiaalia siihen asti kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621).
Julkisuuslain mukaan ”pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava...
Laulu on peräisin Suomen nuorison laulukirjasta (toimittavat P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen), jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901. Kirjan saa lainaan Tikkurilan musiikkivarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20nuorison%20lauluki…
Laulun sanat löytyvät myös Marttojen laulukirjasta. Tämä Suomalaisen Marttaliiton toimittaman kirjan ensimmäisen painoksen (vuodelta 1931) laulut löytyvät verkostakin Internet Archive -sivustolta. Kysymäsi laulun nimi on Aate pyhä ja kallis, ja se on kirjan laulu numero 82:
https://archive.org/stream/MarttojenLaulukirja/MarttojenLaulukirja_djvu…
Tämä Paavo Sarkkaman säveltämä ja sanoittama kolmiosainen lasten laulunäytelmä Pienet sydämet on harvinaista kyllä julkaistu sekä nuottina, äänitteenä että videotallenteena, jotka kaikki löytyvät HelMet-kokoelmasta. Laitan tähän alle valmiit linkit kuhunkin tallennemuotoon:
Nuotti http://luettelo.helmet.fi/record=b1497022~S9*fin CD-levy http://luettelo.helmet.fi/record=b1497023~S9*fin VHS-kasetti http://luettelo.helmet.fi/record=b1083167~S9*fin
Heikki Poroila
Kukkamaalaukset olivat erityisen suosittuja Hollannissa 1600-1700-l:lla. Tuon ajan maalareita ovat esim. Ambrosius Bosschaert (1573–1621), Dirck de Bray (1635–1694), Rachel Ruysch (1664–1750) ja Jan van Os (1744–1808).
1800-1900-l:lla kukkia ovat maalanneet mm. Claude Monet (1840–1926), Georgia O'Keeffe (1887–1986) ja Emil Nolde (1867–1956).
2000-l:n kukamaalareista mainittakoon vielä Alex Katz (s. 1927), Marc Quinn (s. 1964) ja Petra Cortright (s. 1986)
Kotimaisia kukkia maalanneita taiteilijoita ovat esim. Ester Helenius (1875–1955), Greta Schalin (1897–1993), Heikki Marila (s. 1966), Johanna Oras (s. 1970) ja Nanna Susi (s. 1967).
Gabriella on johdettu hepreankielisestä miehennimestä Gabriel, joka merkitsee 'Jumala on voimakas' tai 'Jumalan taistelija'. Raamatussa Gabriel on myös arkkienkelin nimi.
Erika ja Eerika ovat Erikin sisarnimiä. Erik on muinaisskandinaavinen nimi ja tarkoittaa yksin hallitsevaa. Erik oli suosittu Ruotsin ja Tanskan kuninkaiden nimenä ja Suomeen nimi tuli ruotsalaisen ristiretkeilijä Erik Pyhän mukana 1150-luvulla. Erika oli Ruotsissa erityisen suosittu nimi 1980-90-luvuilla ja Suomessa vähän myöhemmin 1990-luvulla. 2000-luvulla yleiseksi tuli nimen suomalaistettu muoto Eerika.
Tilastotietoja etunimien tarkoista lukumääristä löytyy Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/...
Tässä esimerkkejä tivoli- ja huvipuistoaiheisesta kirjallisuudesta:
Hirn, Sven: Kaiken kansan huvit--tivolitoimintaamme 1800-luvulla / Sven Hirn. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hki, 1986
Jäppinen, Jussi: Päivä Linnanmäellä--A day at Linnanmäki / [kuvat, kuvatekstit ja taitto = photographs, captions and layout Jussi Jäppinen], [English translation Michael Wynne-Ellis].Otava, Helsingissä, 1990
Holopainen, Eeva-Kaarina: Linnanmäki 50 / Eeva-Kaarina Holopainen, [översättning = translation: Marianne Saarela, Marianne Saari]. Lasten päivän säätiö, [Helsinki], 2000
Mattila-Lahtinen, Lotta: Tivoliyhteisö Sariola--erään ammattiryhmän rakenne ja toiminta vuosina 1888-1978--Funfair Community Sariola--the structure and operation of a...
Kirjojen korjauksesta löytyy tietoa mm. näistä teoksista:
Moilanen, Tuula. Kirjansidonnan opas. 1997.
Riberholt, K. Käsikirjansidonta. 1986.
Tainio, Kalevi. Sidoskorjausopas. 1988.
Eräpuu, Tiina. Kirjansidontaa omin käsin: opaskirja. 2001.
Lisää teoksia löydät kirjaston aineistotietokannasta, esim. Seinäjoen, Nurmon ja Kuortaneen yhteisestä Seitti- tietokannasta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 asiasanalla kirjasidonta tai yhdistämällä kahta asiasanaa kirjallisuus ja korjaus.
Internetistä löytyy kirjan korjauksesta mm. A Simple Book Repair Manual http://www.dartmouth.edu/~preserve/repair/repairindex.htm
Helena Åhmanin väitöskirja, Oman mielen johtaminen - näkemyksiä ja kokemuksia yksilön menestymisestä postmodernissa organisaatiossa (Teknillinen korkeakoulu, 2003), kuuluu useiden yliopistokirjastojen kokoelmiin. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät LINDAsta - yliopistokirjastojen yhteistietokannasta, jota voi käyttää maksutta kirjastoissa ( http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/LINDA.htm ).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi mm. seuraavanlaisia julkaisuja, joissa on varmaan tietoa vanhan ajan merimieselämästä:
Snellman, Kai: Purjelaivoilla isoisäni matkassa : Albert Herman Snellman 1828-1904. Raahen museon julkaisuja ; [7]. Raahen kaupunki, 1994.
Simola, Olavi: Loch Linnhen vanavesi : erään suomalaisen valtameripurjehtijan vaiheet vuosina 1898-1933. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
Kaukiainen, Yrjö: Laiva Toivo, Oulu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.
Korpela, Paavo: Merisaappaat ja seelipussi : purjelaivoilla maailman merillä. Pohjoinen, 1972.
Nämä kirjat löytyivät sanahaulla. Hakusanoiksi voi laittaa esim. merimie** and historia** tai merimie** and elämä**(...
Alkoholilain mukaan anniskeluluvat myöntää lupaviranomainen, joka on Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus. Kannattaa kysyä asiaa heiltä. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.sttv.fi/
Heidän sivuiltaan löytyy myös lakitietoa anniskeluasioista:
http://www.sttv.fi/alkoholi_frameset.htm
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on suomennettu varsin paljon viime vuosina, joten suomenkielistä luettavaa löytyy runsaasti.
Adams, Fred: Elämää multiversumissa (Like, 2004)
Bryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikesta (WSOY 2005)
Ganten, Detlev: Luonto, tiede ja elämä : kaikki, mitä tulee tietää (Ajatus 2007)
Krauss, Lawrence M.: Atomi : matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen (Terra cognita, 2002)
Ward, Peter D.: Tuntematon elämä : vieraan elämän synteesi ja Nasan tutkimukset maanulkoisesta elämästä (Ursa 2006)
Lehtiartikkeleita:
Palmgren, Gorm: Elämän aineksia avaruudesta (Tieteen kuvalehti 5/2007)
Palmgren, Gorm: Elämän resepti : kaikki ainekset tiedossa - tekotapa tuntematon (Tieteen kuvalehti 13/2005)...
Runo La Llorona on Luis Martzin kirjoittama (ei pidä sekoittaa englannin kielen professori Louis L. Martziin). Se löytyy suomennettuna Helena Lemisen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian esittävän taiteen koulutusohjelman opinnäytetyöstä Nainen joka synnytti itsensä : Frida Kahlo peilinä ja inspiraation lähteenä (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37279/stadia-1207127999-2.pd… ). Opinnäytetyön liitteenä on Lemisen kirjoittaman näytelmän "Frida Kahlo – rakkaus ja rohkeus" käsikirjoitus. Pdf-tiedoston sivulla 78, näytelmän kohtauksessa nro 17 ”Siivet”, Frida laulaa kyseisen runon. Käsikirjoituksessa on runon sekä espanjan- että suomenkielinen teksti.
Mm. näistä lehdistä löydät rakennuspiirustuksia pihattoihin:
Pyöreät pylväät kannattavat pihaton
Käytännön maamies 2010, nro 4, sivut 42-45.
Ensimmäinen teollinen mastorakenne lypsykarjapihattoon
Käytännön maamies 2007, nro 3, sivut 42-48.
Ennakkoluuloton emolehmänpihatto: jaloittelupiha säästää rakennusneliöitä
Käytännön maamies 2005, nro 14, sivut 42-47.
Piirustukset ovat lehdissä erillisinä liitteinä, mutta niitä käsittelevät artikkelit löydät edellä mainituilta sivuilta.
Bonusten eli vahinkohistorian siirtämisestä kannattaa kysyä omalta vakuutusyhtiöltä, koska käytännöt voivat vaihdella. Esimerkiksi Lähivakuutuksen Liikennevakuutusoppaassa http://www.lahivakuutus.fi/FI/autoliikkeet/Liikennevakuutusopas/Bonusja… todetaan, että vahinkohistorian voi siirtää ainoastaan käytöltään ja laadultaan samanlaisten ajoneuvojen liikennevakuutusten kesken. Toisin sanoen bonusten siirtäminen luvanvaraisen ja yksityiskäyttöisen ajoneuvon välillä ei onnistuisi.
Kari Levola on kirjoittanut monista eri aiheista ; yleisteemaa ei voi määritellä. Kari Levolasta ja hänen kirjoistaan löytyy tietoja esim.
tältä sivustolta
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Kari Levolan sähköpostiosoite ei ole välttämättä julkinen. Voit ottaa yhteyttä hänen kirjojen kustantajaansa Tammeen.
Kysymyksestäsi ei selvinnyt, millä paikkakunnalla asut, mutta hain aineistoa aiheeseesi pääkaupunkiseudun aineistohausta Plussasta. Sitä kautta löytyivät teokset Benner, Asiantuntijuus hoitotyössä (1999) ja Oksanen, Asiantuntijuudesta perioperatiivisessa hoitotyössä Marian sairaalan leikkausosastolla (1999) sekä Hoitotyön vuosikirja 1996 (väestö ja hoitotyön asiaantuntijuus). Niiden lisäksi sinun kannattaisi etsiä tietoa Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannasta, jonne on kerätty artikkeliviitteitä suomalaisista lääketieteellisistä julkaisuista. Lisäksi siellä on tiedot suomalaisista lääketieteellisistä väitöskirjoista. Hakemalla asiasanalla asiantuntijuus löytyi 10 viitettä. Terveystieteiden keskuskirjaston internetosoite on...
