Seuraavissa kirjoissa käsitellään sosiaalihuollon ja -palveluiden arviointia:
Marjamäki, Pirjo: Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja riittävyys lokakuussa 1994 (Sosiaali- ja terveysministeriö, 1995) ; Syyrakki, Leena: Tuloksellisuuden arviointi sosiaalitoimessa (Jyväskylän kaupunki, 1993) ; Kuntalaisten arviot ja osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluihin (Univercity of Kuopio, 1997) ; Salmela, Tuula: Kuntalaiset ja sosiaalitoimi : palautetietoa asiakkaiden haastattelujen valossa (Espoon kaupunki, 1989) ; Paananen, Ilkka-Tapani: Sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön kohde, merkitys ja vaikutukset : pohdittavina arvioinnin kriteerit ja käytännöt (Helsingin kaupunki. Sosiaalivirasto, 1990) ; Näsänen, Merja: Arviointitutkimuksesta...
Peruskoulujen ja lukioiden opettajien kesäloma on palkallinen, jos heillä on vakituinen virka. Opettajilla on virallisesti yhtä pitkä kesäloma kuin muillakin kunta-alan työntekijöillä. Heidän vuosipalkkansa on jaettu tasan kaikille kuukausille, joten he saavat palkaa oppilaiden kesäloman ajalta, vaikka heidän oma lomansa on virallisesti lyhyempi.
Lisätietoja Opetttajien ammattiyhdistyksen sivuilta: https://www.oaj.fi/
Saat PIN-koodin mistä tahansa kirjaston toimipisteestä. Mikäli asiakastietoihisi on tallennettu sähköpostiosoite, voit saada PIN-koodin palautuslinkin sähköpostiisi OUTI-verkkokirjaston kirjautumisikkunan Unohditko PIN-koodisi -linkin kautta. PIN-koodia ei voi saada puhelimitse.
Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Aleksis Kivi on haudattu Tuusulan vanhalle hautausmaalle. Hänet haudattiin sinne 4.1.1873.
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/elama-ja-persoona/
https://kirjailijaliitto.fi/uutiset/aleksis-kiven-hautamuistomerkki-kun…
Perintökaaressa säädetään, että toisen kuoleman tahallisesti rikollisella teolla aihettanut menettää perintöoikeutensa. Samoin käy, jos on ollut osallisena tekoon. Omaa asemaansa perillisenä ei myöskään voi parantaa murhaamalla edellään olevan perillisen tai testamentin saajan.
Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=p…
Kyllä on käytössä. Helsingissä tulostaminen omalta laitteelta tapahtuu erillisen tulostuspalvelun kautta. Ensimmäisellä kerralla sinun tulee rekisteröityä osoitteessa: YSoft SAFEQ Self-Registration Portal (hel.fi)
Tässä lyhyt ohje, jos sinulla ei ole vielä tulostusprofiilia:
Valitse kohta Rekisteröi uusi tili ja täytä tiedot. Saat sähköpostitse tilin vahvistusilmoituksen. Klikkaa viestistä painiketta Aktivoi tili. Samassa viestissä on henkilökohtainen pin-koodi, jolla jatkossa aina vapautat tulosteet kirjastossa.
Omalta laitteelta tulostaessa sinun täytyy ensin kirjautua asiakastulostuspalveluun sähköpostiosoitteella ja salasanalla verkkosivulla: asiakastulostus.hel.fi/login. Lataat tulostustyöt sieltä ja painat Lähetä, jonka...
PIKI-verkkokirjasto toimii juuri näin: teet varauksen haluamastasi kirjastosta ja haluamastasi toimipisteestä. Jos esimerkiksi haluat varata Kangasalan pääkirjaston kirjan, voit valita, noudatko sen Kangasalan pääkirjastosta vai Kangasalan kirjastoautosta, mutta et voi valita noutopisteeksi jotakin Tampereen (tai muun kunnan) toimipistetta. Tampereen kaupunginkirjaston kortti käy kaikissa PIKI-kirjastoissa. Kun varattu aineisto saapuu, saat postissa ilmoituksen kotiin ja voit tulla noutamaan sen.
Taloyhtiöiden lakiasioissa kannattaa ottaa yhteyttä Suomen kiinteistöliittoon, joka on kiinteistönomistajien edunvalvoja. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kiinteistoliitto.fi/
Uni on Kaija Pakkasen kirjoittama lastenruno ja löytyy hänen kirjoistaan Huilu hilpeä, WSOY 1976 s. 17. ja
Leikkimökin runokoppa, Otava 1982 s. 80.
Sekä runokokoelmista Peukaloputti , Otava 2002 s. 102 ja
Pikku pegasos, Otava 1980 s. 273.
Runon alkusanat ovat Uni on piika pikkuinen.
Internetistä löytyy sivustoja, joilla opastetaan suomenkielisten nimien kääntämiseen japanin kielelle.
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.kanjikaveri.net/katakana/taulukot.php
Vastaaviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusanat: japanin kieli etunimet).
Kauko Lehtisestä on ilmestynyt vuonna 2007 Ulla Huhtamäen väitöskirja "Heittäydy vapauteen. Avatgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961-1965". Hänestä on myös näyttelyluetteloita nimillä Kauko Lehtinen, esim. Turun taidemuseon julkaisu 1/1995 ja Sara Hildenin museon julkaisema vuodelta 1983. Lehtinen on mukana myös julkaisussa "Maaliskuulaiset ja 60-luku", julk. Suomen taideyhdistys 1989. Wäinö Aaaltosen museoon (WAM) on tulossa Lehtisen näyttely 10.10.2008-11.1.2009.
Hänestä löytyy artikkeli myös Kansallisbiografiasta osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi
Kyllä.
Esim. Kirjasto Omenassa ja Tapiolan kirjastossa on tällainen cd: The Pulse of Africa : drums and rhythms from Senegal, Ghana, Mali, Congo, Botswana, Nigeria, Mozambique...
Sellon kirjastosta löytyy cd The Drummers of Burundi.
HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) voi etsiskellä lisää afrikkalaista musiikkia. Valitse etusivun yläpalkista musiikki. Laita hakusanoiksi rummut Afrikka perinnemusiikki. Valitse aineistoksi cd ja klikkaa hae. Sieltä saat listan. Laitan tähän mukaan valmiiksi kyseisen listan.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rummut**+afrikka+perinnemusiik…
Voit myös pyytää lisätietoja kirjastosi henkilökunnalta. Jos omassa lähikirjastossasi ei ole afrikkalaista musiikkia, voit tehdä varauksen muiden kirjastojen...
Visainen kysymys. Näin pieneen yksityiskohtaan kirjan sisällöstä ei pääse kiinni oikein minkään tietokannan kautta, tiedon löytyminen on lähinnä kirjan lukeneiden muistin varassa. Nyt kävi valitettavasti niin, että kukaan ei muistanut.
Vastaavanlaisiin tilanteisiin saattaisi apua tarjota Ritva Hapulin, Tuuli Åkermanin ja Leena Päivölän toimittama kirja Turku, kirjailijan kaupunki. Kirjassa kerrotaan nimenomaan niistä teoksista, joissa Turku on tapahtumapaikkana. Reijo Mäen Vares-dekkareista vastaavaa tietoa on koonnut Markku Haapio teokseen Vareksen Turku.
Kirjaston tietokannan kautta saa tietoa vuoden 2000 jälkeen julkaistun kaunokirjallisuuden tapahtumapaikoista, vaikkei aivan osoitetasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voit...
Kysymyksesi liittyy ymmärtääkseni suomeksi käännetyn kirjallisuuden syntaksin eli lauserakenteen tutkimukseen. Aihetta on tutkittu toistaiseksi todella vähän. Kirjassa Käännössuomeksi : tutkimuksia suomennosten kielestä (951-44-6231-9, Tampereen Yliopisto 2005) on Hanna Arosen artikkeli (s. 245-263), joka käsittelee parenteettisuutta eli lauseyhteydestä irrallisia lisäyksiä englannista suomeen käännetyissä akateemisissa teksteissä. Tämäkään ei ole täsmäosuma, sillä kohteena ovat akateemiset tekstit ja parenteeseihin sisältyy muillakin kuin sulkumerkeillä - esimerkiksi ajatusviivoilla - erotettuja virkkeen osia. Samaisesta artikkelista sekä sen lähdeluettelosta voit kuitenkin kenties päästä eteenpäin.
Tampereen yliopiston Humanika-...
Voisikohan kyse olla Susan Cooperin Pimeä nousee –sarjasta. Hevosenkengät esiintyvät sarjan toisessa osassa, nimeltään Pimeä nousee. Olkiukko on oikeastaan olkiakka ja se poltetaan kolmannessa osassa nimeltä Viheriä noita.
Susan Cooperin Pimeä nousee -sarjassa on kaikkiaan viisi osaa:
Yllä meren, alla kiven (WSOY, 1979)
Pimeä nousee (WSOY, 1979)
Viheriä noita (WSOY, 1980)
Kuningas Harmaa (WSOY, 1980)
Hopeapuu (WSOY, 1981)
Sarjan kirjoista on 2000-luvulla otettu uudet painokset.
Ravintola- ja gastronomista termistöä ranskasta suomeksi ja päinvastoin löytyy vaikkapa näistä sanastoista:
Pirkko Saikkonen, Termes culinaires : ravintolasanasto ranska-suomi, suomi ranska (Restamark, 2004)
Pirkko Saikkonen, Gastronominen sanasto : ranska-suomi-ranska (WSOY, 2002)
Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikön ylläpitämä Kielijelppi-sivusto opastaa viittaamaan nettisivuun lähteenä seuraavasti:
"Tekstin yhteyteen tuleva lähdeviite kirjataan muotoon: “Sivun otsikko”. Kielijelpin www-sivusto. < #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. Päivämäärä, jolloin sivua on käytetty lähteenä."
Eli tämä vastaukseni merkittäisiin näin:
“Lähdeviitteiden merkintä”. Kielijelpin www-sivusto.
< #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. 26.3.2015.
Amy Hestin kirjassa Vaihdetaan äitejä äiti kiukustuu.
Ulla Lehtosen kirjassa Aihepiirit aakkosissa on luettelo
kirjoista, joissa käsitellään aiheita viha ja kiukku.
Lisäksi Gunilla Bergströmin kirjassa Enkä! Mikko Mallikas sanoo
suututaan, tällä kertaa kuitenkin isä eikä äiti.
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää ja kehittää kirjastojen yhteisiä, kansallisia Linnea-tietokantoja. Linnea-palvelut löytyvät Internetistä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/linnea/ . Pääsivulta on linkki Linnea-palveluiden julkaisuihin, http://www.lib.helsinki.fi/linnea/julkaisut.html . Painettua materiaalia löytyy kuitenkin hyvin niukasti. Linnean käyttöoppaita yms. kannattaa tiedustella lähimmästä yliopistokirjastosta.
Useimmissa kirjastoissa on mahdollisuus käyttää artikkelitietokanta Aleksia, jonka alatietokannoista FINP (kotimaisten talouselämän alan lehtien tietokanta) ja TALI (tekniikan aikakauslehti-indeksi) löytyi muutamia artikkeleita Linneaan liittyen. Vapaatekstihaulla löytyivät mm. artikkelit "Linnea-verkko...
Kiinan viimeisestä keisarista löytyy omaelämäkerta Pu Ji: Viimeinen keisari: Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (1988).
