Yksi kuuluisimmista lienee Mario Puzon Kummisetä, mutta muitakin on. Giovanni Falconen mainitsemasi teos on yksi mahdollisuus mutta muitakin on, katso vaikka http://www.helmet.fi ja laita aiheeksi mafia. Myös Michael Dibdinillä on kuuluisia teoksia aiheesta, Dibdinidtä on enemmän sivulla http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/dibdin.htm
Nimipäivää vietetään 6.2. Nikolauksen päivänä. Nimen lähtökohtana on kreikkalainen Nikolaos (nike = voitto, laos = kansa). Lisätietoa nimestä löytyy kirjasta: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Mikkelin kaupunginkirjastolla on käytössään Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannat sekä Etelä-Savon artikkelitietokanta. Tietoa tietokantojen käytöstä löytyy täältä: http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/structure/06_tiedonhaku/04_tietokannat
Tietokannat ovat kaikki viitetietokantoja, mikä tarkoittaa, että niiden kautta löytyy tietoa siitä, missä lehdessä tietty artikkeli on, mutta ei itse artikkelin tekstiä. Kannattaa kysyä lisää kirjastosta:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/docs/index
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi) on DVD-muodossa viisi Tauno Palon elokuvaa: Neiti talonmies, Kulkurin valssi, Niskavuori taistelee, Hilja - maitotyttö ja Niskavuoren Aarne. Kysymäsi elokuvat ovat kyllä kirjastojen kokoelmissa, mutta ainoastaan vhs-videokasetteina. Videokaseteilla on suuri määrä muitakin Tauno Palon tähdittämiä elokuvia.
Usein syynä siihen, ettei elokuva ole kirjastojen kokoelmissa, on se, ettei siihen ole saanut hankituksi lainausoikeuksia, jotka kirjasto tarvitsee ostaakseen elokuvan. Monesti elokuvaa taas ei ole lainkaan myytävänä. Selvitän kirjaston hankintaosastolta, mikä on kysymiesi elokuvien tilanne.
Käytettävissä olevista lähteistä ei tietoa löytynyt.
Caselius-suku - Caselius-släkten on kuitenkin perustettu 1988. Sukuneuvoston tuolloisia jäseniä löytyy sivulta
http://www.genealogia.fi/genos/29/29_54b.htm
Helsingin yliopiston kirjastot Helka tietokannasta löytyy seuraava teos:
Kirjavia kertomuksia Caselius- ja Lagermarck-suvuista / Aarno Tertti, saatavuus Museoviraston kirjasto, ei kotilainaan.
https://finna.fi
Voisiko kirjan Elli ollakin nimeltään Aino? Silloin kirja voisi olla Ella Treffnerin vuonna 1939 suomeksi ilmestynyt Aino, pikkuinen emäntä. Kirja on alunperin vironkielinen. Siitä on otettu useampiakin uusia painoksia. Kirjan tiedoissa on virheellisesti tekijän etunimenä H.
Kirjassa pikku-Aino hoitaa nukkeja, nallea ja kissaa, siivoaa ja tekee muitakin perheenemännän töitä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirja on Pasilan kirjavaraston ja Kallion kirjaston kokoelmissa. Kirja on vain käsikirjastossa, eli sitä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kaivattu lastenkirja on Kaarina Huhtisen Mitä tapahtui Velhosuolla (Sanoma, 1979).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä:
"Velhosuolla, piilossa mättäiden välissä ja vaivaiskoivujen alla nököttää harmaita, sammalkattoisia tupia. Niissä asuvat Velhosuon noidat.
Päivisin he nukkuvat, mutta öisin heillä on tapana istua hiilivalkean ympärillä kertomassa toisilleen vanhoja taruja tai ratsastaa luudillaan etsimässä sammakoita talven varalle. Kerran vuodessa he lentävät Kyöpelinvuorelle tanssimaan peikkojen kanssa. Kaikilla noidilla on vihreät yösilmät, jotka hehkuvat fosforista valoa.
Mutta kerran eräälle velhoäidille syntyy tytär, jonka silmät ovat harmaat ja joka valvoo päivät ja nukkuu yöt. Muut noidat eivät hyväksy häntä...
Mikään Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa ei näyttäisi viittaavan siihen, että Harrylla olisi jonkinlainen ennakkoaavistus yhdennentoista syntymäpäivänsä erityisestä merkityksestä. Syntymäpäivä tulee hänen mieleensä sattumalta, hän ei erikseen sitä ole sen kummemmin ajatellut tai siihen valmistautunut. Kirjan lause "Mutta ei kukaan silti yhtätoista joka päivä täytä" voidaan Harryn kannalta lukea yksinkertaisena toteamuksena siitä, että seuraava päivä olisi Harryn syntymäpäivä ja että hän täyttäisi 11 vuotta. Päivän erityisyys ennakolta on pelkkää tavanomaista syntymäpäivän erityisyyttä lapselle.
Kokonaan eri asia tietenkin on se, että Harryn täydellinen tietämättömyys omasta velhoudestaan on tarinan tässä vaiheessa merkittävä...
Kyseessä on Oskar Merikannon laulu "En barnsaga vid brasan", op. 82, nro 3 vuodelta 1914. Karl Asplundin sanat on suomentanut Ilta Koskimies nimellä "Lastentaru takkavalkealla". Aiheesta huolimatta kyseessä ei ole alun perin ollut varsinainen lastenlaulu, vaan yksinlauluksi tehty sävellys.
Laulun nuotit löytyvät monista kokoelmista, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 6 ja kokoelmista "Oskar Merikannon kauneimmat laulut" (Warner 1995), "Kauneimmat yksinlaulut 2" (Fazer 1977) ja "Kootut yksinlaulut 1" (Bells 2009). Näitä löytyy kirjastoista yleensä helposti.
Heikki Poroila
Kalasataman alueesta käytettiin vielä 2000-luvun alkupuolella työnimiä Sörnäistenranta–Hermanninranta sekä Itäranta. Nimistötoimikunta esitti Kalasatama-nimeä vuonna 2007.
Nimen taustalla on alueella ollut laaja teollisuusalue, jossa rautatie ja satamaliikenne kohtasivat 1860-luvulla.
Tiedot perustuvat Heleingin kaupungin Uutta Helsinkiä - sivustoon, joista löytyy myös lisää tietoa:
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/capella-takkari-ja-vinsentti-kalasataman-nimistoa
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/historia
Tulostaminen onnistuu Turun kaupunginkirjaston kaikissa muissa toimipisteissä paitsi kirjastoautoissa. Myös omatoimikirjastoissa voi tulostaa, mutta omatoimiaikana asiakkaan pitää muistaa tuoda mukanaan oma tulostuspaperi. Pääkirjastolla tulostaminen onnistuu kaikilla muilla osastoilla paitsi vastaanotossa sekä Saagassa ja Stoorissa (lasten ja nuorten osastot). Väritulostus ja A3-koossa tulostaminen onnistuvat kuitenkin vain uuden rakennuksen katukerroksen uutistorilla.
Kaupunginkirjaston asiakaskoneilla on verkkoyhteys ja yleisimmät toimisto-ohjelmat, joten niiltä pystyy tulostamaan myös omasta verkkosähköpostista, jos tulostettavat asiakirjat ovat yleisimmin käytetyissä...
Soka on rappaustyössä käytettävä väline, "n. 900-1200 mm pitkä latta, jonka toisessa reunassa on sinkkipelti". Sokalla tasataan ja poistetaan liika laasti. (Esko Mentu, Muuraa itse).
Reino Kavajan Muuraustyöt ohjeistaa pintarappauksen tekijää seuraavasti: "Laasti levitetään tasaiseksi kerrokseksi sokalla vetäen ja liika laasti poistetaan. Kun koko seinäpinta on käsitelty näin hienolaastilla, tarkistetaan pinnan suoruus metallisella linjarilla tms. ristiin vetämällä. Oikaisun jälkeen lyödään heti toinen kerros löysää hienolaastia, joka tasataan taas sokalla levittäen ja hierretään suoraksi isolla puupintaisella hierrinlaudalla. Tämä ensimmäinen hiertokerta suoristaa laastipinnan, mutta ei tee pintaa sileäksi. Pinta viimeistellään sileäksi...
Wikipedian Wikisanakirja sanoo tseh-sanan olevan interjektio eli huudahduspartikkeli:
https://en.wiktionary.org/wiki/tseh
Interjektion Tieteen termipankki määrittelee näin: "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun." Niitä käytetään lähinnä puheessa. Interjektioita ovat esimerkiksi ilmaukset huh, hui, yäk, kääk, oho ja nono.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:interjektio
Kielitoimiston sanakirja määrittelee tse-sanaa käytettävän eläinten-, varsinkin koirankutsusana:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tse?searchMode=all
Varsinaista syytä tai historiaa juuri tämän sanan käytölle koiran kutsumiseen emme valitettavasti löytäneet.
Sinulle nopein ja kätevin tapa löytää mainitsemiesi artistien tuotantoa on etsiä sitä pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta Plussasta,
löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi/ . Pääset tietokantaan myös
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivun kautta. Jos haluamasi aineisto löytyy ja se ei ole lainassa, voit soittaa kyseiseen kirjastoon ja varata aineiston joko sinne tai pyytää lähettämään lähikirjastoosi.
Seuraavassa uusimmat pääkaupunkiseudulta löytyvät mainitsemiltasi bändeiltä /artisteilta:
Filter: Title of record; Sneaker Pimps: Splinter; DJ Krush: Milight; Incubus: Make yourself.
Autojen historiasta löytyy aineistoa pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmasta http://www.libplussa.fi/ kirjoittamalla asiasanakenttään hakusanat: autot historia.
Hakutuloksesta löytyy esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Auton vuosisata
Kangasala, Mobilia, 1999
The encyclopedia of cars
Volume 1,2,3,4,5,6
Philadelphia, Chelsea House; cop. 1998
Glenning, Christer
Vuosisatamme autot
Buckley, Martin:
The world encyclopedia of cars the definitive guide to classic and contemporary cars from 1945 to the present day
Ineternetistä löytyi Googlen haulla http://www.google.com/ kirjoittamalla hakusanakenttään. cars history seuraavia linkkejä: http://www.ipl.org/exhibit/sloan/
http://www.classiccars.net/history.htm
http://www.yahooligans.com/...
Englanninkielistä materiaalia aiheesta on vaikea löytää. Seuraava teos käsittelee Suomen 1860-luvun nälkävuosia ja tartuntatauteja Suomessa. Turpeinen, Oiva; Nälkä vai tauti tappoi? : kauhunvuodet 1866-1868. Helsinki : SHS, 1986.
1800-luvun sosiaalihistoriaa Helsigissä (asiasanana myös taudit):
Narinkka. 1993 / [toimitus = redaktion = editing: Leena Saarela, Sinikka Vainio ja Päivikki Kallio]. [Helsinki] : Helsingin kaupunginmuseo, 1993.
Tautien historiaa:
Vuorinen, Heikki S.; Tautinen historia / Heikki S. Vuorinen. Tampere : Vastapaino, 2002. (Tautien ja epidemioiden vaiheet myös Suomessa)
Katso Arno Forsiuksen kirjoittamat artikkelit lääketieteen historiasta !!!
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/haklaa.html (Pääsivu)
Esim. Tuberkuloosi...
Tiedustelin asiaa Manga- ja animeyhdistyksen sihteeriltä Anne Laaksolta.
Hän suositteli sopiviksi aloitussarjoiksi Rumiko Takahashin sarjoja, Ranma 1/2 on suomennettukin. Romantiikasta Oh my Goddess -sarja käännetään pian. Enemmän action-puolelta voisi mainita jo suomennetun Dragon Ballin ja pian suomennettavan hieman koomisen One Piece -sarjan. Fluffysta voisi mainita esimerkkinä Fruit Basket –sarjan, jota ei ole saatavilla suomen kielellä.
Kaikkia yllämainittuja on saatavilla kirjastosta. Kysymääsi Pitaten–sarjaa ei vielä saa kirjastoista.
Japanilaisia sarjakuvia ei julkaista värillisinä.
Lisätietoja voit saada http://www.animeunioni.org
Tietoja perinteisistä suomalaisista esineistä voisit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista (kirjoja voit kysyä lähimmästä kirjastosta):
Sirelius, U. T.: Suomen kansanomaista kulttuuria : esineellisen kansatieteen tuloksia, osat 1-2. Helsinki, 1989.
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo, 1975 (3. p. 1983).
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta. Porvoo, 1974 (4. p. 1997).
Lisäksi Kirjastot.fi –palvelun Linkkikirjastoon on koottu hyviä linkkejä kansanperinteen verkkoaineistoihin osoitteessa http://www.kirkastot.fi/linkkikirjasto, luokassa 49. Suora osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#638.
Olisikohan kyse nyt sellaisesta käyttösääntöjen muutoksesta, joka on astunut voimaan 15.5. eli lainoja voi uusia vain kolme kertaa. Aiemminhan lainoja saattoi uusia viisikin kertaa.
Ainahan voit palauttaa aineiston kirjastoon ja lainata sen uudelleen, jos ko. aineistosta ei ole varausmaksuja. Myöhästymismaksuja ei valitettavasti saa anteeksi yksittäistapauksissa, jos uusiminen Helmetin kautta ei ole onnistunut.
Werner Nicolai Ekman s. 15.5.1893 Rantasalmella k.3.10.1968 Seinäjoella.Ekman kuului Flyktskytteklubbeniin Helsingissä sekä Seinäjoen Ampujiin ja hän oli perustamassa Seinäjoen Metsästäjät ry:tä.
Pariisin Olympialaisissa v. 1924 hän voitti haulikkoammunnan joukkuekilpailussa pronssia ja henkilökohtaisessa kilpailussa hän sijoittui 11.
PM- kisoissa Kristianiassa (nyk. Oslo) v.1922 ja v. 1931 hän oli kisaedustajana. (lähteessä ei mainintaa sijoituksesta)
http://www.nordicshootingregion.com/nsr-history.html
MM –kisoissa Helsingissä v.1937 Werner Ekman voitti haulikkoammunnan joukkuekilpailussa kultaa.
Lähde: Suuri olympiateos: Urheilukunniamme puolustajat / [tekstit ja toimitus:] Markku Siukonen : Jyväskylä, 2001.
