Suomen kielen tutkijan Lari Kotilaisen mukaan tämä pitää paikkansa. Hän kertoo Suomen PEN -sivustolla näin:
"Maailmassa on kuudesta kahdeksaan tuhatta kieltä. Suurin osa niistä on huomattavasti suomea pienempiä. Neljällä viidesosalla kielistä on alle satatuhatta puhujaa."
Alla linkki tälle sivulle ja myös häneen blogiinsa suomensuojelija, sekä Wikipedia-artikkeliin maailman kielistä ja niiden puhujien lukumääristä:
https://www.suomenpen.fi/lari-kotilainen-pienten-kielten-puhujat/
http://www.suomensuojelija.fi/2017/01/100-faktaa-suomen-kielesta/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielist%C3%A4_puhujam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n_perusteella
1900-luvun kirjailijoista löytyy kirjastoista runsaasti tietoa niin painetussa muodossa, eli kirjoista, kuin Internetistäkin. Tietoja kirjailijoista voit etsiä eri hakuteoksista tai määrätystä kirjailijasta tehdyistä tutkimuksista. Kaikista kirjailijoista ei kuitenkaan ole tehty laajoja tutkimuksia eikä näistä kirjailijoista siksi löydy yksittäisiä monografioita.
1900-luvun suomalaisia kirjailijoita käsitteleviä hakuteoksia ovat mm.
- Suomen kirjallisuus 5 ja 6 (ilmestyneet jo 1960-luvulla, joten eivät käsittele vuosisadan lopun kirjailijoita, mutta vanhempia kirjailijoita ja heidän tuotantoaan käsitellessään ovat erinomaisia)
- Suomen kirjallisuushistoria 2. Järkiuskosta vaistojen kapinaan (käsittelee 1870-1940-l.)
- Suomen...
Kyseessä on varmaan Lapin runoilijan V.E.(Vilho Edvard) Törmäsen (1886-1967) runo, joka on tullut tunnetuksi Yrjö Kilpisen säveltämänä lauluna. En löytänyt runosta kuin alkusanat "Hillankukka, hillankukka, miksi täällä tyttö rukka", mutta kokonaisuudessaan sen pitäisi löytyä Törmäsen teoksesta Tunturilauluja (vuoden 1925 painos!) ja Kilpisen laulukokoelmasta Tunturilauluja : Op53 ; Sanat kirjoitti V.E. Törmänen. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Tiedustelin asiaa Manga- ja animeyhdistyksen sihteeriltä Anne Laaksolta.
Hän suositteli sopiviksi aloitussarjoiksi Rumiko Takahashin sarjoja, Ranma 1/2 on suomennettukin. Romantiikasta Oh my Goddess -sarja käännetään pian. Enemmän action-puolelta voisi mainita jo suomennetun Dragon Ballin ja pian suomennettavan hieman koomisen One Piece -sarjan. Fluffysta voisi mainita esimerkkinä Fruit Basket –sarjan, jota ei ole saatavilla suomen kielellä.
Kaikkia yllämainittuja on saatavilla kirjastosta. Kysymääsi Pitaten–sarjaa ei vielä saa kirjastoista.
Japanilaisia sarjakuvia ei julkaista värillisinä.
Lisätietoja voit saada http://www.animeunioni.org
Erkki Korkaman kirja on todellakin ainoa varsinainen painettu historiikki Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjaston kotiseutukokoelmassa on Soini Mujon käsikirjoitus Piirteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vaiheista (1937). Teoksessa Ryssänkirkosta tieteen temppeliksi : Tampereen yliopiston täydennyskoulutusta Hämeenlinnassa 10 vuoden ajan kerrotaan lyhyesti vanhasta kirjastotalosta, jossa kaupunginkirjasto toimi vuosina 1924-1983. Kotiseutukokoelmassa on myös muutamia opinnäyte- ja projektitöitä, joissa on käsitelty Hämeenlinnan kirjastoa ja sen palveluita eri näkökulmista. Kaikki nämä saat Web-Origon (http://hameenlinna.kirjas.to/) tarkennetussa haussa esille kirjoittamalla asiasana-kenttään hakusanaksi Hämeenlinnan...
Victor Hugon kirjoittama runo” Les Djinns” sisältyy teokseen Les Orientales, jota ei ole suomennettu Suomen Kansallisbibliografian eli Fennican mukaan https://finna.fi
Les Djinns-runon suomennusta ei löytynyt myöskään internetissä julkaistuista Kuusankosken
runotietokannasta http://www.kirjasto.sci.fi/runohaku/ eikä Baabelin runouskirjastosta http://tuli-savu.nihil.fi/baabel/baabel.php.
Internetistä löytyy Martti-Tapio Kuuskosken kirjoittama Yleisen kirjallisuustieteen lisesensiaatintutkielma ”Tanssi Möbiuksen Renkaalla : Alain Robbe-Grillet’n romaani Djinn ja kirjallisuuden välitila”. Tutkielmassa etsitään kadonnutta todellisuutta Robbe-Grillet romaanista ”Djinn”, mutta Kuuskosken tutkielmassa sivutaan myös Victor Hugon runoa "Les Djinns...
Alla kirjan tiedot . Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun HelMet –tietokannasta ja sen voi varata mikäli on HelMet –kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. HelMet –tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Viisikielisen kanteleen ohjelmistoa. 1 / toim. Hannu Saha
Kaustinen : Kansanmusiikki-instituutti, 1983
1 sävelmäkokoelma (47 s.) : kuv. ; 25 cm
SARJA Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja, ISSN 0355-9270 ; 10
951-95410-6-3 (nid.)
Mikäli ei asu pääkaupunkiseudulla, kirjasto voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta tai verkko-osoitteessa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi) on DVD-muodossa viisi Tauno Palon elokuvaa: Neiti talonmies, Kulkurin valssi, Niskavuori taistelee, Hilja - maitotyttö ja Niskavuoren Aarne. Kysymäsi elokuvat ovat kyllä kirjastojen kokoelmissa, mutta ainoastaan vhs-videokasetteina. Videokaseteilla on suuri määrä muitakin Tauno Palon tähdittämiä elokuvia.
Usein syynä siihen, ettei elokuva ole kirjastojen kokoelmissa, on se, ettei siihen ole saanut hankituksi lainausoikeuksia, jotka kirjasto tarvitsee ostaakseen elokuvan. Monesti elokuvaa taas ei ole lainkaan myytävänä. Selvitän kirjaston hankintaosastolta, mikä on kysymiesi elokuvien tilanne.
HelMet-kirjastoissa ei ole Heiskaset-sukukirjaa, mutta Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa on. Kirjasto on kaikille avoin ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.genealogia.fi/kirjasto.html.
HelMet-kirjastoista löytyy teos Heiskasten sukuseura ry 1960-2010, toimittanut Hannu Heiskanen, julkaistu 2010. Tämä teos on mahdollista tilata Tikkurilan kirjastoon.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet...
Hyvä lähdeteos Agatha Christien elämään on hänen itse kirjoittamansa omaelämäkerta 'Vanha, hyvä aikani' (1978, ISBN 951-0-08873-0). Muita elämäkertoja (kaikki nämä löytyvät Plussasta):
Rivière, Francois. 1997. In the Footsteps of Agatha Christie. ISBN 009-185-212-9.
Robyns, Gwen. 1979. The mystery of Agatha Christie. ISBN 0-14-005228-3.
Muuta Christie-kirjallisuutta (kaikki nämä löytyvät pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta):
Sjöblom, Simo. 1999. Agatha Christie -bibliografia 1927-1998. ISBN 952-444-169-1.
Fido, Martin. 1999. The World of Agatha Christie - the Facts and Fiction behind the World's greatest Crime Writer. ISBN 1-85868-742-X.
Sova, Dawn B. 1996. Agatha Christie A to Z - the Essential Reference to her Life and Writings....
Näyttää museokuoriaisen toukalta. Yleensä toukkia on sisätiloissa vain muutamia. Niitä saattaa tulla sisälle talvehtimaan, jos esim. linnunpesiä on lähellä hormia tai muita vastaavia kulkuväyliä. Jos kuoriaisia löytyy niin kannattaa pakastaa / puhdistaa kaikki mahdolliset hyönteis- tai eläinkokoelmat.
Lähteet:
Museokuoriainen - Hyönteismaailma (hyonteismaailma.fi)
Kodin tuholaiset | Helsingin kaupunki
Suomen Lajitietokeskus
Omatoimikirjastoiksi kutsutaan kirjastoja, joihin on asennettu asiakkaiden omatoimikäytön mahdollistava järjestelmä. Näitä kirjastoja voit käyttää myös silloin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla.
Kaikilla Helmet-kirjastoilla on yhteiset omatoimikirjastojen käyttösäännöt 1.11.2023 alkaen. Omatoimikirjastoja voivat käyttää kirjaston asiakkaat, jotka ovat hyväksyneet omatoimikirjastojen käyttösäännöt ja rekisteröityneet omatoimikirjaston käyttäjiksi. Rekisteröitynyt Helmet-kirjaston asiakas pääsee omatoimikirjastoihin sisään omalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla.
Omatoimisen käytön aikana kirjastossa ei ole henkilökuntaa, mutta tiloja valvotaan teknisesti muun muassa kameroin. Yleensä omatoimikirjastossa voi lainata,...
Patrick Taylorin Irlantilainen maalaislääkäri -sarjaa on tällä hetkellä saatavilla suomeksi ainoastaan maksullisissa e-kirjapalveluissa (BookBeat ja Storytell), koska se on ilmestynyt BookBeatin kustantamana e-kirjana ja äänikirjana. Sarjan ensimmäinen osa on julkaistu suomeksi em. palveluissa vuonna 2023, mutta englanninkielinen alkuperäisteos on julkaistu jo vuonna 2000. Englanninkielisenä sarjan teoksia on joissain kirjastoissa. LähteetBookBeat: Irlantilainen maalaislääkäri: https://www.bookbeat.com/fi/book/irlantilainen-maalaislaakari-1183356Wikipedia: Irish Country series: https://en.wikipedia.org/wiki/Irish_Country_series
Saat esitelmän kokoon jo varmasti tästä yhdestä linkistä:
http://www.maurikunnas.net
Sivuilla on hyvät tiedot kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
Kustantaja Otavan sivulta http://www.otava.fi/default.cfm kohdasta kirjailijat löytyy Mauri Kunnaksesta myös tietoa.
Kirjaston kokoelmista haluamiasi kirjoja kyllä löytyy, mutta jos keräät kirjoja itsellesi kirjaston kirjoista ei ole paljon apua. Kirpputorit ja antikvariaatit ovat varmasti niitä paikkoja joista kirjoja voisit löytää. Oletko jo kokeillut nettihuutokauppaa? Osoitteessa http://www.huuto.net on tällä hetkellä kaksi Merri Vikin Lotta-kirjaa myynnissä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Lotta-kirja valikoimaa pääset katsomaan tästä linkistä: http://www.helmet.fi
Runon kirjoittaja on Uuno Kailas; runon nimi on Pallokentällä. Se on painettuna esim. teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla (1978); myös: Kootut runot / Uuno Kailas (1977).
Bandoneon on saksalaisen Heinrich Bandin (1821-60) v. 1846 suunnittelema vetoharmonikka, jonka näppäimistö on soittimen molemmilla puolilla. Soitin on joko 4- tai 8-kulmainen ja sitä on käytetty suosittuna tangosoittimena 1900-luvun alusta alkaen Argentiinassa, Uruguayssa sekä Brasiliassa, jonne se tuli siirtolaisten mukana. Argentiinalainen Astor Piazzolla (1921-92) on tunnetuimpia bandoneonisteja, muita tunnettuja taiteilijoita on Luis di Matteo ja Juan Jose Mosalini. Lisää aiheesta voi lukea seuraavilta internet-sivuilta http://www.ksanti.net/free-reed/history/bandoneon.html
http://www.cyber-tango.com/art.html http://users.skynet.be/jan.doumen/BAND/INDEX.HTM
Mikäli kyseessä on aikuisten nuottikirja niin silloin joutuu maksamaan varausmaksun. Mutta mikäli sama teos löytyy myös lasten puolelta niin silloin varausmaksua ei tarvitse maksaa.
