Kyseessä on tämä kirja:
Tekijä: Krauss, Ruth.
Alkuteos: I’ll be you and you be me
Nimeke: Minä olisin sinä ja sinä olisit minä/Ruth Krauss; kuv. Maurice Sendak; suom. Martti Qvist.
Julkaistu:[Hämeenlinna]: Karisto, [1956]
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä kirjastossa. Korttia haettaessa on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus ja allekirjoitettava lainaajatietolomake, jonka mukaan kortin hakija sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Lisätietoja Turun kaupunginkirjaston asiakkuudesta löytyy kirjaston internetsivuilta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=5096&culture=fi-FI&conte…
Voisiko kirjan Elli ollakin nimeltään Aino? Silloin kirja voisi olla Ella Treffnerin vuonna 1939 suomeksi ilmestynyt Aino, pikkuinen emäntä. Kirja on alunperin vironkielinen. Siitä on otettu useampiakin uusia painoksia. Kirjan tiedoissa on virheellisesti tekijän etunimenä H.
Kirjassa pikku-Aino hoitaa nukkeja, nallea ja kissaa, siivoaa ja tekee muitakin perheenemännän töitä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirja on Pasilan kirjavaraston ja Kallion kirjaston kokoelmissa. Kirja on vain käsikirjastossa, eli sitä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomennetun e-kirjallisuuden vähyyteen lienee useita syitä. Tärkeimpiä ovat luullakseni tekijänoikeudet ja raha.
Merkittävä osa suomennetuista klassikoista on julkaistu jo ennen e-kirjojen yleistymistä. Siksi käännösteoksia koskevissa kustannussopimuksissa ei ole annettu erikseen lupaa kirjojen julkaisemiseen e-kirjoina. Täysin vapaita julkaisuoikeuksia, jotka voisivat kattaa myös e-kirjat, ei ole luultavasti paljonkaan tehty. Vanhemmissa klassikoissa tekijänoikeudet ovat saattaneet jo vapautua, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, mutta käännöksissä myös suomentajan tekijänoikeudet ovat voimassa.
E-kirjojen julkaisuoikeuksista voisi toki sopia myös jälkikäteen kirjailijan ja suomentajan tai näiden perikuntien kanssa, mutta se...
Näin yksityiskohtaisessa erikoisalan kysymyksessä kannattaa varmaan ottaa yhteyttä ko. erikoisalan tietopalveluun, esim. Suomen Rautatiemuseoon http://www.bearware.net/rautatie/fi/default.asp
Rautatiemuseolla on mm. yli 10 000 nidettä käsittävä kirjasto. Seinäjoen seudun paikallishistorioista saattaa myös löytyä tietoa (esim. Alanen, Aulis J. : Seinäjoen historia 1. 1970). Internet-linkissä http://www.helsinki.fi/~kekallio/asemasta.htm on tietoa mm. Seinäjoen seudun rautatieliikenteen alkuvaiheista.
Verkosta ei näytä löytyvän suomalaisten kirjailijoiden salanimiluetteloa. Sen sijaan tänä vuonna on ilmestynyt laaja ja perusteellinen hakuteos : HIRVONEN, Maija : Salanimet ja nimimerkit. Kirjan sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Hei,
Aiheesta löytyi tällainen raportti: Uusitalo, Liisa ja Leskinen, Martti: kiinteistöjen huoltotoiminnan kehittäminen. Seurantatutkimus KIMI-kokeilusta.
Asuntohallistus, tutkimus- ja suunnitteluosasto, asuntotutkimuksia 9: 1993. Helsinki 1993. Kirjastoissa tätä ei näytä olevan, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Asuntohallitukseen. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kiinteistö
palvelukeskus http://www.kv.hel.fi/kiinteistopalvelu voi varmaan myös auttaa.
Teknisen korkeakoulun kirjastossa ( http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ )
on Jukka Voijolan neljä kirjaa KIMI: kiinteistötyön hallintajärjestelmä
1.Yleiset periaatteet 2.Tekniset työt 3.Kiinteistöjen ulkotyöt 4.KIMI-sanasto.
Kirjat ovat Suomen kiinteistöliiton kustantamia v. 1994....
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelmassa voit opiskella tradenomiksi. Tällä hetkellä opetus tapahtuu Raisiossa. Lisätietoja opetuksesta saat http://www.turkuamk.fi/ . Kirjastonhoitajaksi tai informaatikoksi pätevöittävät opinnot voi suorittaa myös Åbo Akademissa, yhteystiedot ohessa http://www.abo.fi/fak/esf/bii/index.htm
Turun kaupunginkirjastossa voi suorittaa opintoihin kuuluvan työharjoittelun.
Seuraavissa kirjoista löytyy kuvia eduskuntatalosta: Suomen eduskunta: tausta, toiminta, rakennus / kirjatoimikunta Erkki Pystynen... (1991) - paljon kuvia eduskuntatalosta, myös pohjapiirroksia. Eduskunnan itsensä julkaisemassa kirjasessa Suomen eduskunta (2.p. 2000) on muutamia kuvia. Liisa-Maria Hakalan kirjassa Taidetta eduskunnassa (1994) on paitsi taideteoskuvia, myös kuvia rakennuksesta. Muutama kuva on myös kirjoissa Oikeuden kuva, julkaisija Eduskunnan kirjasto ja Valtion taidemuseo (2000) ja Leena Nokela: Antiikkia minun makuuni, s. 87-96 (1997). Varastosta löytyy viehättävä Börje Sandbergin toimittama teos Suomen eduskuntatalo (1953), mutta se on kokonaan mustavalkoinen. Varmaankin tunnet kuvaamiseen liittyvät...
Kuvauksestasi minulle tulee mieleen ensimmäiseksi Akseli Gallen-Kallelan Afrikka-kirja. Ainakin osa tunnusmerkeistä sopii: kirja on alunperin julkaistu vuonna 1931 (toinen painos 1964), sivumäärä on 266, kooltaan se on jonkin verran pienempi kuin A4 ja tekstin lomassa olevat kuvat ovat mustavalkoiset - tosin niiden lisäksi kirjassa on myös 17 värillistä kuvaliitettä, joissa on Gallen-Kallelan maalauksia. Nidotun laitoksen kansien väriä en nyt pysty tarkistamaan, koska meillä täällä kirjastossa on vain sidottu laitos, jonka kannet ovat tyypillisen punaiset (kuten tuon ajan sidotuilla kirjoilla usein).
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa HelMet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ).
Saattaa tietysti kuitenkin...
Aira Samulinin elämästä kertovat teokset Soturi ja sunnuntailapsi (WSOY 1987) sekä Auringonpimennys (WSOY 1989) ovat ilmestyneet yhteisniteenä tänä vuonna. Kirjojen ajantasaisen saatavuuden voitte tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Tätä vastausta kirjoitettaessa uusinta painosta on mm. hyllyssä Tampereen pääkirjasto Metsossa, Lentävänniemen sekä Peltolammin kirjastossa.
Mikäli teillä on kirjastonkorttiinne hankittuna nelinumeroinen tunnusluku, voitte halutessanne tehdä varauksen PIKI-verkkokirjastomme kautta myös hyllyssä olevaan aineistoon ja saada etsimänne teoksen kuljettetuksi siihen kirjastoon, mikä on Teitä lähinnä.
Lisätietoa varauksen tekemisestä sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/...
Eppu Normaali -yhtyeestä on kirjoitettu historiikki:
Tiimalasin santaa : Eppu Normaalin tarina / Santtu Luoto (2000)
Mäntyharjun kirjastossa tätä kirjaa ei ole. Kysele kaukolainamahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Epuista kirjoitettuja lehtiartikkeleita löytyy Soundi-lehdestä. Lehdet ovat Mäntyharjun pääkirjastossa:
- Pantse Syrjä : "jos yrittää tehdä kaikki biisit kunnolla, niin väkisinkin joku onnistuu" (Soundi: 2012, nro 3, s. 22-27)
- Kuistillinen Eppuja (Soundi: 2011, nro 10, s. 90-94)
Yhtyeen virallisilla kotisivuilla ja Wikipediassa on paljon tietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eppu_Normaali
http://www.eppunormaali.fi/
Yleisradion Elävässä arkistossa on myös mm. Martti Syrjän henkilökuva vuodelta 1983 ja musiikkia 1980-luvulta:...
Kirjasarjan Navis Fennica: Suomen merenkulun historian osassa3 (WSOY, 1994) kerrotaan hinaajalaivastojen synnystä Kemiin. Vuonna 1893 oululaiset Bergbomin ja Snellmanin kauppahuoneet perustivat Trävaru Ab Kemin, josta 1916 tuli Ab Kemi Oy. Yhtiöllä oli useita sahoja Perämeren rannikolla ja hinaajat saivat nimen Kemi ja perään järjestysnumeron. Valtion metsäteollisuuslaitoksista muodostettiin vuonna 1932 Veitsiluotio Oy. Tämänkin yhtiön hinaajille annettiin yhtiön nimi ja perään numero.
Hinaaja nimi Hector kuului Haukiputaan Martinniemen sahalle,muita nimiä olivat Erkki, Kelo, Nils, Pomo ja Pölli. Myöhemmin kaikki yhtiön hinaajat saivat nimen Martti. Saha siirtyi aikoinaan Raahe Oy:lle ja lopulta monien yhtiöliitosten jälkeen Rauma-...
Sua ilman on Marino Marinin säveltämä ja alkuperäiseltä italiankieliseltä nimeltään Non ha´piu luce il mondo. Suomenkielisenä se löytyy edellämainitulla nimellä Sua ilman sekä myös nimellä
Jos lähdet. Kappaleen on levyttänyt useampikin artisti, mutta nuottina sitä ei löytynyt kovin monesta julkaisusta. Kuitenkin Kansalliskirjastosta se löytyy nimellä Jos lähdet (= Non ha´piu luce il mondo) ja se on sieltä kaukolainattavissa omaan kirjastoon.
Pentti Virrankosken teos Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit on kattava teos Pohjois-Amerikan intiaaneista, eri heimoista ja näiden tavoista ja kulttuurista.
Ihan vastaavaa teosta ei tietääkseni löydy Etelä- ja Keski-Amerikan intiaaneista. Täytyy siis hakea tietoa useammasta lähteestä. Näiden alueiden intiaanikulttuureja esitellään mm. teoksissa Muinaiset intiaanikulttuurit (inkat, mayat, asteekit) ja 1491: Amerikka ennen Kolumbusta.
Kysyit myös pohjoisen ja etelän intiaanikulttuurien eroista. Etelä-Amerikan intiaanit olivat saavuttaneet kehityksessään vaiheen, jota voidaan pitää korkeakultuurina. Niillä oli mm. järjestäytynyt hallinto, monimutkainen uskonto, eriytyneitä ammatteja, yhteiskuntaluokkia, taidetta ja arkkitehtuuria, julkisia...
Anni Polva on itse kirjoittanut kolme muistelmateosta:
Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus ja Elettiin kotirintamalla.
Hänestä löytyy lisäksi tietoja teoksista: Heitä luetaan. 1981 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 1999; näissä käsitellään "aikuiskirjailija" Polvaa. Nuortenkirjailijana häntä on esitelty teoksissa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1995 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. 1996. Kaikki nämä teokset, tai ainakin osa niistä, löytynevät useimmista kirjastoista.
Lisäksi Anni Polva on itse kertonut itsestään Infoplaneetan sivulla http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html
Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1985) selittää kylä-sanan alkuperän näin: "kylä, murteissa myös talo. Vogulien kül on talo. Samanlaisia sanoja on turkkilaistataarisissa kielissä. Tsuvassien kil ja kül on talo ja majatalo, osmanien gil koti, jakuuttien külä on eteinen, piha"
Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)"
Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla. Tarkennettu haku aiheilla "Etymologiset sanakirjat" ja "suomen kieli" tuottaa tämmöisen tuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28etymologiset%20sanakirjat%29%20d%...
Mediakortissa kerrotaan esimerkiksi yrityksen, lehden tai palvelun tuotteet, yhteystiedot, palvelut, hinnasto ja tekniset tiedot. Perinteisesti mediakortti on palvelut lehtien markkinointia, mutta nykyisin myös monet vain Internetissä palveluja tarjoavat yritykset käyttävät mediakorttia.
Tässä muutamia mediakortteja, jotka havainnollistavat kortin sisältöä ja käyttöä:
http://www.tamperefilmfestival.fi/2001/fin/mediakortti_internet.shtml
http://www.radiodei.fi/index.php?sid=3
Näistä voisit aloittaa: Isä ja tyttö: Riikka Alaharjan teos Tom Tom Tom (1998), Monika Fagerholmin Diiva (1998) - Lähiölapsi: Korhonen, Riku: Kahden ja yhden yön tarinoita (2003. Latvala, Riitta: Tytöt (2001). Lisää aiheista löytyy kotimaista kaunokirjallisuutta esim. Sanojen aika -kirjallisuushakemistosta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI. Myös Lapin kirjaston sivulta http://lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku voit hakea esim. sanoilla isät, tytöt, luokka 84.2 ja kirja. Tai sanoilla lähiöt, luokka 84.2, kirja. Täältä löytyy ulkomaistakin kaunokirjallisuutta.
Löysin Internetistä sivulta
http://www.geocities.com/sus7anna/esko.html
suomennetun version kyseisestä runosta. Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä että kyseinen runo on juuri Ann Landersin kirjoittama.
Sivulta http://www.wowzone.com/fprints.htm löytyy kolme erilaista englanninkielistä alkuperäisversiota runosta, ja missään niissä ei ole kirjoittajana Ann Landers.
Runon englanninkielinen versio on siis mitä luultavimmin nimeltään "Footprints on the sand".
Kyseessä on siis runo jonka alkuperä on mysteeri, mutta mitä yritetään aukottomasti selvittää ympäri maailman.
