Sähkölaitteiden turvallisuudesta voit etsiä lisätietoa esim. seuraavilta Turvatekniikan sivuilta
http://www.edilex.fi/tukes/
Sieltä löytyy säädöksiä ja hallituksen esityksiä sähköturvallisuudesta.
TUKESin sivuilla on myös mahdollisuus kysyä ja antaa palautetta http://www.tukes.fi/
Sivulla on kysymyksiä ja vastauksia -osio jossa he ilmoittavat:
"Olemme koonneet tähän TUKESilta usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Kysymyksiä voit lähettää sähköisellä palautelomakkeellamme. Vastaukset ovat TUKESin käsityksiä lainsäädännön asianmukaisesta tulkinnasta. Vastaukset eivät ole juridisesti sitovia."
Palautelomake löytyy TUKESin etusivulta.
Lisäksi voit kysyä sähköstä osoitteesta
http://www.sahkoturva.info/index.php?id=278...
Pablo Nerudan runon suomennos Alturas de Machu Picchu löytyy kokoelmasta Kello 0: Latinalaisen Amerikan runoja ja runoelmia / toimittanut ja suomentanut Pentti Saaritsa ; piirrokset ja typografia Urpo Huhtanen, Porvoo: WSOY, 1969, 2.p. 1971.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=neruda+kello+0&m=&l=&Da=&Db=&b… . Rikhardinkadun kirjastossa kirja on tällä hetkellä saatavilla.
Laulu on ainakin kahdella levyllä:
- Hip hoi, musisoi / sovitukset ja tuotanto: Matti Kontio (sekä cd-levynä että kasettina)
- Hei vaan : Margareta Voipion lastenlauluja (vain kasettina)
Ulvilan kirjastossa kumpaakaan ei ole, mutta oman kirjaston kautta ne voi saada kaukolainaksi.
Hei!
Voisikohan kyseessä olla Anna-Maija Raittilan runo Sokea?
Se alkaa seuraavasti:
-Ei ole siipiä, ei ole enkeleitä.
-Miksi uskoisin - siksikö vain, kun en näe!
-Mitä silmistä sumentuneista näistä,
-mitä siivettömistä olkapäistä!
-Siksikö vain en uskoisi, kun en näe?
Runo löytyy ainakin teoksesta Rakkaudellasi hellytät: uskonnollisia ja muita elämänkatsomuksellisia runoja.
Kirjaneliö 1980
Uudelleenkouluttautumisesta löytyy kirjastosta vain vähän yleisluontoista kirjallisuutta, tietokannasta löytyvät kirjat keskittyvät yksittäisten alojen työntekijöiden (esim. tanssijoiden) uudelleenkoulutusmahdollisuuksiin. Asiasanalla ”ammatinvaihto” kirjastosta löytyy yksi teos, vuonna 2009 ilmestynyt ”Elämänmuutos! : hyppy uudelle uralle”. Teoksessa on kerrottu 15 uranvaihtajan kokemukset ammatinvaihdosta. Sen sijaan aikuiskoulutuksesta kirjallisuutta löytyy enemmän. Teoksia voi selata kirjaston verkkotietokannassa osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ , asiasanalla aikuiskoulutus. Esim. teoksessa Kokkinen, Annemari: Aikuisen oppijan kirja (2008) sivutaan myös uudelleenkouluttautumista ja uranvaihtoa. Opetushallitus on julkaissut...
Haluatko lahjoittaa vai myydä levyjäsi kirjastoon? Lahjoja kannattaa tarjota lähikirjastoon, jokainen kirjasto päättää itse, tarvitseeko lahjoitusta kokoelmaansa.
Myös myytävän aineiston hankinnasta jokainen kunnankirjasto tai kirjastokimppa päättää itsenäisesti. Voit halutessasi saada kunnankirjastojen yhteystiedot Excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Pääsääntöisesti kirjastot hankkivat aineistonsa tiettyjen, kilpailutettujen sopimushankkijoiden kautta. BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voit myös mainostaa levyäsi Kirjastot-fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla:
http...
Hei,
Suomessa oli vuonna 2011 (pois lukien Ahvenamaa) 836 yleistä kirjastoa. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tilastovertailu yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2010-2011 (pdf) http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tilastot/liitte…
Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston 2009 mukaan Suomen työllisessä työvoimassa oli 31.12.2009 yhteensä 29 308 peruskoulun ja lukion lehtoria ja tuntiopettajaa. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto, Tietokantataulukot, Työllinen työvoima ammattiryhmän, sukupuolen ja iän mukaan 2006-2009 http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/Vrm/tyokay/tyokay_fi.asp
Suomessa 81 % kotitalouksista oli internetyhteys vuonna 2010. Tilastokeskuksen teito- ja viestintätekiniikan käyttö tilastoa ei...
Laulun sanat löytyvät Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta (WSOY 17. p. 1961)
Aukee uusi latu,
alkaa vieras tie
- mihin kauas satu outo meidät vie?
Emme vielä tiedä
mikä odottaa.
Latu saattaa viedä
kauas vuorten taa.
Ehkä tiemme
johtaa synkkiin korpihin.
Ehkä latu hohtaa
kirkkain tähtösin.
Emme eksy, pelkää,
kerran kotihin
aavintakin selkää
vie Isä armahin.
Tarkkaa tietoa Suomessa asuvista ja hengissä olevista Jenna-nimisistä ei ole tarkkaa tietoa saatavilla, mutta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jenna-nimisiä on väestötietojärjestelmässä noin 11 647. Luultavasti heistä suurin osa asuu Suomessa ja on myös vielä hengissä, sillä suurin osa on annettu 1980-luvulta alkaen, ja sitä varhaisempia Jennoja on vain muutamia kymmeniä.
Aiheesi on kovin laaja ja siitä löytyy paljon kirjallisuutta ja myös tietoa internetistä.
Olen koonnut tähän uusimpia aiheeseen liittyviä teoksia:
Milner, Annalisa : S@hköposti : Internet (2000)
Järvinen, Petteri : Sinulle on sähköpostia : sähköpostin tehokäyttö (2000)
Kopomaa, Timo : Kännykkäyhteiskunnan synty : tihentyvä arki, tiivistyvä kaupunki (2000)
Temonen, Ritva: Inhimillisyyden renessanssi (1999)
Lantto, Eeva : Sähköinen asiointi hallinnossa erityisesti sähköisen allekirjoituksen ja yksityisyyden suojan kannalta (1999)
Alasilta, Anja: Verkkoajan viestintä (2000)
Yksityisyyttä suojaavat palvelut verkkoviestinnässä (1999)
Virikkeitä viestintävalmiuksien arviointiin (2000)
Leer, Anne : Welcome to the wired world (2000)
Pöri,...
Ihmisen elinpäiville ei ole mitään tarkkaa rajaa. Yleisesti maailman vanhempana ihmisenä on mainittu ranskalainen Jeanne Calment (1875–1997), joka eli 122 vuotta ja 164 vuorokautta. Mekaanisesti laskettuna siitä tulisi 44 694 päivää, mutta karkauspäivät lisäävät jonkin verran määrää. Luku on enemmänkin antamaan suuntaa, kuinka monta päivää vanhimmiksi eläneet ihmiset ovat olleet elossa.
On myös mahdollista, että vieläkin vanhempia ihmisiä on elänyt, mutta heistä ei ole luotettavia tietoja. Saattaa olla, että lääketieteen kehittyessä tulevaisuudessa ihmiset elävät vieläkin vanhemmiksi kuin Calment, joten hänen elinikänsä ei ole mikään ihmisen korkein mahdollinen elinikä.
Maailman vanhimmista ihmisistä löytyy tietoa Wikipedian...
Juuri tuollaista sanaluettelokirjaa loppusointujen mukaan en tiedä.
Erilaisia oppaita runoilijoille kyllä löytyy, esim. Risto Ahdin RunoAapinen. Sanasato 2002.
On myös kirjallisuutta metriikasta yleensä, esim. Leino, Pentti: Kieli, runo ja mitta. SKS 1982 ja Sadeniemi, Matti: Metriikkamme perusteet ja sovellutusta. SKS 1949.
Mahtaisiko apua olla Suomen kielen käänteissanakirjasta?
Sellainen on ilmestynyt Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana 1972. Siinä kielemme sanoja on lueteltu käänteisessä järjestyksessä, siis loppukirjaimen mukaan, toisin kuin esim. Nykysuomen sanakirjassa.
Tulevien kirjojen lukumäärästä ei liene tietoa.
Thomas Brezinan kirjoittaman Seitsemän tassua ja Penny -sarjaa on nyt ilmestynyt 20 kpl.
Numero 20 "Heikomman puolella" on vasta tilattu Kajaanin kaupunginkirjastoon, joten sitä ei ihan vielä voi lainata.
Lisää tietoa Thomas Brezinan kirjoista löytyy hänen saksankielisiltä sivuiltaan:
www.thomasbrezina.com
Animorphs -sarjan kirjoittaja on Katherine Applegate. Animorphs-sarjaa on Kajaanin kirjastossa 21. Sarjalla on omat kotisivut osoitteessa:
http://www.scholastic.com/animorphs/books/animorphography/index.htm
siellä esitellään nyt kirjaa numero 54!
Myös aiempia aiheisiin liittyviä vastauksia löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/...
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoja näistä kirjailijoista netistä. Olen käynyt läpi erilaisia kirjallisuustietokantoja tuloksetta. Maria Autiosta löytyi lyhyt esittely Kariston sivuilta.
Kenraali Arno Antero Sihvo syntyi 30.12.1922 Käkisalmella ja kuoli 301.1991.
Hänen isänsä oli kenraalimajuri Johannes "Jussi" Sihvo ja äitinsä Martta Ryynänen.
Jussi Sihvon vanhemmat puolestaan olivat kansakoulunopettaja Antti Adolf Sihvo ja Minna Elisabeth o.s. Nyman.
'Sacaron' on taivutusmuoto (preteriti) espanjan verbistä 'sacar' eli poistaa ; saada, saavuttaa ; ottaa, tehdä
( http://fi.wiktionary.org/wiki/sacar ) . Esim.'Lo sacaron del equipo' = hänet poistettiin joukkueesta ;
'Me sacaron una muela' = Minulta vedettiin hammas. Taivutustaulukko ja lisätietoa (englanniksi):
http://www.freshdictionary.com/index.php/Sacar .
Brasiliassa, Mato Grosson alueella näyttäisi myös olevan paikka nimeltä Sacaron. Paikalla on toinenkin nimi, Iguatemi.
http://www.tageo.com/index-e-br-v-11-d-m910973.htm .
Asiaa on tiedusteltu syntyperäiseltä espanjan puhujalta, mutta hänenkään tiedossaan ei ole, että sanalla sinänsä olisi jokin oma erityinen merkitys.
Tässä muutamia linkkiehdotuksia aiheeseesi:
http://utain.uta.fi/2007s/10/40750.html
Utain artikkeli "Haista brändi". Sivun alareunassa on muutama muu mielenkiintoinen linkki aiheesta.
http://www.scentia.fi/index.html
Scentia maahantuo amerikkalaisen ScentAirin tuotteita. Sivuilla on linkki HBL:n artikkeliin tuoksubärndäyksestä (HBL 6.1.2009)ja Radio YLEn haastattelu tuoksumarkkinoinnista.
Katso myös nämä artikkelit:
http://www.talouselama.fi/uutiset/article167987.ece
http://www.m-cult.net/mediumi/article.html?id=40
Hae itse lisää aiheesta (esim. Google ja muut hakukoneet)sanoilla: tuoksubrändäys, tuoksumarkkinointi, emotional marketing, sensory branding, ambient design.
Kirjoja aiheesta olikin vaikeampi löytää. Kannattaisikohan vilkaista...
Helsingin kaupungintalo on historiansa aikana vaihtanut väriä moneen kertaan. Alkuperäinen Engelin valitsema väri oli keltainen. Tämän jälkeen se on ollut valkoinen, vaaleanruskea, rosa, vaaleankeltainen, harmaa ja vaaleansininen. Vaaleansiniseksi se maalattiin vuonna 1970 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä. Haalistunut väri maalattiin uudelleen vaaleansiniseksi vuonna 1998. Kaupunginmuseo ja museovirasto katsoivat tuolloin, että julkisivun väri oli valittava edellisinä vuosikymmeninä käytettyjen - harmaan, sinisen tai siniharmaan - joukosta. Katsottiin, että keltaiseen oli vaikea palata, koska ympäristö oli muuttunut Engelin ajoista.
Myös talon käyttötarkoitus on vaihdellut: kaupungintalo on ollut hotellina, ravintolana,...
HelMet-kirjastojen lainoja voi uusia soittamalla mihin tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/, kun klikkaat haluamasi kirjaston kohdalla linkkiä ”Yhteystiedot”. Uusimista varten tarvitaan kirjastokortin numero.
Lainoja voi uusia myös Internetin kautta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi, jos lomapaikassa on nettiyhteys. Uusimiseen Internetin kautta tarvitaan kirjastokortin numero ja siihen nelinumeroinen pin-koodi. Pin-koodin saa tarvittaessa hankittua mistä tahansa HelMet-kirjastosta, kunhan varaa mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Uusiminen...
Otavan mukaan The Son of Neptune - kirjan suomennos Merenjumalan poika menee painoon heinäkuussa, joten kauppoihin se kuulemma ilmestynee todennäköisesti elokuussa. Se on kuitenkin merkitty vasta ensi syksynä ilmestyviin kirjoihin, joten tarkempi ilmestymisaika selviää vasta huhtikuussa. Kirjastoihin kirja tulee hiukan viiveellä.
