Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta löytyi pari teosta, jotka kertovat elämästä Neuvosto-Eestissä. Ne ovat: Laigna, Karl: Tietoja Neuvosto-Eestistä. Osuuskunta Vastavoima, 1987 ja Vaino, Karl: Neuvoto-Eesti eilen, tänään, huomenna, 1981.
Lisäksi löytyi Aleksi-lehtitietokannasta seuraavat artikkelit: Larmola, Yrjö: Millaista oli elämä Neuvosto-Virossa, Kanava, 1994/7 (s.395-398); Kalajoki, Atte: Kaltio ajan hermolla 1965: Toivo Kuldsepp muistelee sillanrakentamista yli Suomenlahden, Kaltio, 1993/6 (s.170-171) ja Virkkunen Sakari: Pysähtynyt baletti: Martti ja Aune Simojoen matka Neuvosto-Viroon ja mitä siitä seurasi, Suomen kuvalehti, 1992/7 (s.32-33).
Viron nykypäivästä saa tietoa esimerkiksi Plussa-aineistohausta...
Markku Aron levyttämät kappaleet löydät Suomen äänitearkiston sivuilta (http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/) valikoimalla sivukehyksestä Kevyen musiikin kappaleet ja kohdasta esittäjät A-kirjaimen, jolloin löydät Markku Aron. Listasta ei löydy kappaletta, jonka nimessä esiintyisi sana suru, mutta vastaavia kylläkin. Ehkä tunnistat etsimäsi, kun selaat kappaleita. Voit myös samassa osoitteessa käydä läpi kappaleita, joiden nimessä sana suru esiintyy.
Netistä osoitteesta http://sivut.koti.tpo.fi/shilden/ löytyvät hyvät Sierra Cosworth -sivut linkkeineen ja kirjallisuus- ja lehtiartikkeliviitteineen.
Lisäksi seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
Tekniikan maailma 1991, nro 2 s.18-29, Tuulilasi 1990, nro 8, s.65, Tekniikan maailma 1990, nro 20, s.86-87, Tekniikan maailma 1988, nro 13,s.28-33, Tuulilasi 1988, nro 8, s.24-32. Lehtiä voit kysyä Helsingin pääkirjastosta.
Kirjoja joissa autismi tai aspergerin syndrooma ovat mukana löytyi harvakseltaan, mutta toivottavasti seuraava lista auttaa alkuun ja ehkäpä kommenteissa tulee lisää vinkkejä:
Hulme, Keri : Mauriora
Kärkkäinen, Kata : Minä ja Morrison
Hedges, Peter : Gilbert Grape
Thompson, Jim : Jumalan nimeen
Berman, Sabina : Nainen joka sukelsi maailman sydämeen
Bauer, Belinda : Ruumis nro 19
Lampela, Anja : Lankarullatyttö
Terttu Koivisto
Riihimäen kaupunginkirjasto
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan voit juhlia nimipäivääsi heinäkuun yhdeksäntenä päivänä yhdessä Nannan, Nannyn ja Nannin kanssa. Siinä kerrotaan myös teidän kaikkien nimen alkuperästä. Kustaa Vilkunan kirja Etunimet vahvistaa päivämäärän, vaikka siinä on käytetty nimesi tavallisempaa kirjoitustapaa Nanna.
Veistos on Armas Hutrin tekemä Sortavalan seminaarin muistomerkki vuodelta 1965 ja sen nimi on Tiedon lähteellä. Sen tarkka sijainti on JOensuussa Länsikadun varrella, Kuopiontien ja Tulliportinkadun välissä sijaitsevassa puistossa. Veistoksesta löytyy lisää tietoa Joensuun taidemuseon sivulta
http://taidemuseo.jns.fi/veistokset/index1.php?gal=1&pic=38
Niko on lyhennetty muoto Nikolauksesta. Niko on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Nikolauksen rinnakkainen muoto Nicolaus löytyy Uudesta testamentista. Suomessa Nikolaus on mainittu jo vuonna 1488 Missale Aboensessa ja almanakassa nimi on ollut alusta alkaen eli vuodesta 1705.
Jesse on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995 alkaen, Nimi on Iisain kreikkalainen muoto. Iisai on Raamatussa kuningas Daavidin isä.
Jaana on lyhennys Marjaanasta; nimi on ollut almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Marjaanan alkuperä juontaa Maria-nimeen, joka on muunnoksineen suosituimpia nimiä kristityssä maailmassa. Lisää tietoa etunimistä voi hakea esim. kirjasta Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Myös tämän palvelun arkistosta löytyy...
Kirja on nimeltään "Kaksi vanhaa naista. Alaskan intiaanien legenda petoksesta, rohkeudesta ja selviytymisestä". Kirjoittaja on Velma Wallis. (1994) Sivuja on 113. Kirjaa on useissa Kouvolan kirjastoisssa sekä muissa Kymenlaakson kirjastoissa.
Ari Sainio on kirjoittanut selkokirjoja ja muokannut tavallisia kirjoja selkokielelle. Valitettavasti hänestä ei löydy kovin paljon tietoa. Laajin selostus Sainiosta lienee osoitteesta http://yle.fi/selkouutiset/index.php?7805 löytyvä Selkouutisten haastattelu. Hiukan tietoja on myös Sainion saamaa palkintoa koskevassa uutisessa, jonka voi lukea osoitteesta http://www.sivistys.net/uutiset/28_10__ari_sainio_palkittiin_selkokirjo…. Kehitysvammaliiton ”Ketju”-lehdessä on ilmestynyt pari Sainiota koskevaa artikkelia numeroissa 5/1990 ja 6/2003, mutta niissä ei ole ehkä kovin paljon uutta tietoa, eikä noita lehtiä ole HelMet-kirjastoissa.
Satuja ja lyhyitä kertomuksia 9-vuotiaalle löytyy runsaasti!
Ohessa muutamia suosituksia erityyppisistä saduista.
Huumoria ja vauhtia:
Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä,, 2008
Margaret Mahy: Krokotiilin vauhtiparaati, 1987
Roald Dahl: Suunnattoman suuri Krokotiili, 2006
Päivi Alasalmi: Turhamainen aasi,
Teemu Saarinen: Konstaapeli Pamppu, 2003 2009
Viisautta ja pohdintaa:
Sylvia Plath: Salaperäinen puku, 1996
Maria Vuorio: Kuningattaren viitta ja muita kiperiä kysymyksiä, 2011
Tove Jansson: Näkymätön lapsi
Klassisia tarinoita:
Arthur-kuninkaan tarinoita (Kuningas Arthur ja Pyöreän Pöydän Ritarit), 1981
Ihanaa prinsessamaailmaa:
James Riordan: Maailman kauneimmat balettisadut, 1986
Lapin noitia ja muuta hurjaa:
Eeva-Liisa Kinnunen:...
Laulu on vanha vienankarjalainen itkusävelmä. Se on Uhtuan alueelta, joka on taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tietoa sävelmästä ja runosta löytyy Kulttuurisampo-portaalista:
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkult…
Karjalan kieli, tai nykyään puhutaan myös karjalan kielistä, on suomen kielen sukukieli. Uhtuan murre kuuluu varsinaiskarjalan murrealueeseen. Lisää tietoa karjalan kielistä mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?s=174
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan yhteisön kortilla lainaamisesta näin:
”Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla.”:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Yhteisön kortilla saa lainata samoin säännöin kuin yksityishenkilön kortillakin kaikkea aineistoa, myös elokuvia. Elokuvien esittämistä taas säätelee tekijänoikeuslaki. Elokuvien julkiseen esittämiseen esim. koulussa tarvitaan lupa. Tietoa elokuvan esittämisestä koulussa löytyy esimerkiksi Koulukinon sivuilta:
http://www.koulukino.fi/index.php?id=931
Tekijänoikeudet rajoittavat kirjastoihin hankittavien elokuvien ostamista.
Kirjastot voivat hankkia ainoastaan sellaisia elokuvia, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus ja joista on maksettu tekijänoikeusmaksuja. Tämän vuoksi kirjastot eivät myöskään ota vastaan elokuvia lahjoituksina.
Helsingin seudun kirjastoissa /Helmet www.helmet.fi on olemassa IndieFlix-elokuvapalvelu. Tätä palvelua tarvitset Helsingin seudun kirjastojen kirjastokortin ja salasanan.
Helsingin kaupunginkirjasto ostaa kirjat kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta. Suomenkieliset uutuudet tilataan tavallisesti jo ennen niiden ilmestymistä kustantajien ennakkotietojen perusteella. Myös asiakkaat voivat tehdä hankintaehdotuksia.
Kirjastolla on hankintasopimus jonkin kirjakaupan kanssa, ja pääosa suomenkielisistä kirjoista ostetaan tästä sopimuskirjakaupasta. Ruotsin- ja vieraskielisiä kirjoja hankitaan usealta eri toimittajalta. Omakustanteita ym. ostetaan joskus suoraan julkaisijoilta, elleivät ne ole kirjakaupan kautta saatavilla ja ne muuten arvioidaan kirjastolle tarpeellisiksi.
Cd-levyt hankitaan osittain BTJ Kirjastopalvelu Oy:n kautta, osittain musiikkiliikkeistä ja muilta toimittajilta.
Videot ja cd-romit...
Väkiluvultaan maailman suurimman rakennuksen löytämistä hankaloittaa se, että monet kaikkein suurimmista asuinyksiköistä ovat useista toisiinsa liittyvistä rakennuksista koostuvia komplekseja. Yksittäisistä rakennuksista suurimpien joukkoon kuuluvat Edifício Copan São Paulossa, Brasiliassa (n. 5 000 asukasta), Chungking Mansions Hong Kongissa (n. 4 000 asukasta), Sillon de Bretagne Nantesissa, Ranskassa (n. 3 500 asukasta) ja Ponte City Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa (n. 3 000 asukasta). Niin kuin tavallista on, näistä kaikista rakennuksista osa on myös liike- ja toimistokäytössä.
Suurimpien rakennuskompleksien joukossa mielenkiintoinen kuriositeetti on kahdesta rakennuksesta koostuva n. 6 000 asukkaan Le Lignon Vernierin kaupungissa...
Parhaiten tarkoitukseen sopivat teokset: Guinness-kronikka: 1900-luku. HM 1998 (kirjassa käsitellään sekä Suomen että koko maailman historiaa) ja
Puoli vuosisataa: MMM juhlakirja. O 1999 (tämä käsittelee lyhyesti Suomen historiaa 1950-90 -luvuilla).
Laajemmista historia-sarjoista Grimbergin Kansojen historia päättyy vuoteen 1977 ja Otavan suuri maailmanhistoria 1980-luvun puoliväliin.
Thomas Brezinan saksankieliset kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.thomasbrezina.com josta löytyy tietoa kirjailijasta itsestään ja hänen kirjoistaan. Valitettavasti hänestä ei löydy suomenkielistä sivustoa.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Seitsemän tassua ja Penny -sarjan lisäksi suomennetut sarjat Neljän keikka ja Tiger Team.
Yleisistä kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen esimerkiksi seuraava väitöskirja:
Laukkanen, Pia: Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista (väitösk. Jyväskylän yliopisto, 1998). HelMet-aineistohausta löytyy lisää aineistoa käyttämällä sanahakua ja hakusanoina esimerkiksi vanhukset selviyt** tai vanhukset toimin**, käyttäen katkaisumerkkejä.
Yliopistokirjastoista löytyy esimerkiksi Pirkko Kasasen Ikäihmisten kotona asumisen edellytykset - itsenäisen asumisen malli avuksi asumisen muutostöiden suunnitteluun (Työtehoseura, 2004).
Lehdessä Vanhustenhuollon uudet tuulet (2004; 5, 26-27) on ollut Hilkka Tervaskarin artikkeli Seniorin sosiaalisen itsenäisyyden ja omatoimisuuden tukeminen (tutkimus).
Yliopistokirjastojen...
